Vuoden 2022 kolmas lisätalousarvio
Vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2022 kolmas lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 5.9.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 15.9.2022
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 52
- Säädös
- 824/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 4 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
52 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä 10 miljardin euron laina- ja takausvaltuudesta energiayhtiöiden vakavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi sähkön johdannaismarkkinoiden kriisissä. Esitystä pidettiin laajasti välttämättömänä hätäratkaisuna sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi, mutta keskustelussa kiisteltiin veronmaksajien riskeistä, lainaehtojen tiukkuudesta ja aiemman energiapolitiikan virheistä.
- Ovatko valtion laina- ja takausohjelman ehdot sekä vakuusvaatimukset riittävän tiukkoja suojaamaan veronmaksajia?
- Miten EU-tasolla tulisi puuttua sähkön ja maakaasun hinnoitteluun sekä johdannaismarkkinoiden sääntöihin?
- Miten valtion omistajaohjaus ja energiapolitiikka ovat vaikuttaneet Fortumin ja Suomen sähkömarkkinoiden tilanteeseen?
- SDPPuolesta
SDP tuki esitystä sähkömarkkinoiden ja kansalaisten sähkönsaannin turvaamiseksi poikkeustilanteessa ja korosti tarvetta saada aikaan myös EU-tason hintakatto.
”Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tässä tilanteessa perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä eräin huomautuksin ja muutosehdotuksin.”
— Johannes Koskinen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä välttämättömänä toimena huoltovarmuuden ja sähkönsaannin varmistamiseksi, korostaen lainaehtojen olevan ankaria ja ohjelman toimivan vain viimesijaisena suojana.
”Tämä nyt käsittelyssä oleva laina- ja takausvaltuus ja sen syynä oleva sähkön johdannaispörssin levoton häiriötila ovat kaikki seurauksia — sota ja kohonnut energiahinta ovat syitä.”
— Annika Saarikko - VihreätPuolesta
Vihreät piti esitystä tarpeellisena varotoimena sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi ja korosti samalla ripeää siirtymää puhtaaseen energiaan eroon fossiiliriippuvuudesta.
”Sähkömarkkinatuki on tarkoitettu aivan viimesijaiseksi keinoksi turvata kansalaisten ja yritysten sähkönsaantia.”
— Mirka Soinikoski - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti esitystä kriittisen energiainfrastruktuurin ja kotien lämmön turvaamiseksi pitäen lainojen ehtoja ja osingonjakokieltoa hyvinä.
”Emme voi päästää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä ihmisten perustarpeiden kannalta välttämättömiä toimijoita kaatumaan.”
— Pia Lohikoski - RKPPuolesta
RKP piti hätärahoituspakettia täysin perusteltuna huoltovarmuuden turvaamiseksi ja muistutti kyseessä olevan tiukkaehtoinen laina eikä suora tuki.
”Hallituksen hätärahoituspaketti on välttämätön energiatuotannon ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.”
— Anders Norrback - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti ohjelmaa välttämättömänä pahana markkinoiden rauhoittamiseksi, mutta esitti vakavan huolensa veronmaksajille koituvista riskeistä ja vaati EU-tason vakuussääntöjen muuttamista.
”Eikö tämä tehdä, arvon ministeri Saarikko, nimenomaan juuri siksi, että sähköyhtiöt eivät saa markkinoilta lainaa ja eivät saa lainaa sen takia, että siihen liittyy liian iso riski?”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti lainapakettia tarpeellisena kansallisen omistuksen turvaamiseksi, mutta jätti vastalauseen vaatien lainoille sitovaa vakuuspakkoa tai osakeomistusta sekä toimia sähkön hinnan alentamiseksi.
”Tämä lainatakuuesitys sitten vastaa selvään ongelmaan ja on siis sinällään täysin ymmärrettävä.”
— Riikka Purra - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit piti lainavarausta välttämättömänä, mutta ilmaisi huolensa veronmaksajien riskeistä, vakuuksien puutteesta ja Fortumin tilanteen aiemmasta hoidosta.
”Millä me pystymme varmistamaan, että suomalaiset veronmaksajat eivät yhä suurempaa siivua ole ottamassa Saksan energiamarkkinoitten virheistä ja saksalaisen energiapolitiikan virheestä?”
— Sari Essayah - Valta kuuluu kansalleVastaan
Valta kuuluu kansalle vastusti tukipakettia ja katsoi kriisin olevan Suomen ja EU:n oman pakote- ja energiapolitiikan itse aiheuttamaa.
”Nyt puhutaan siis itse aiheutetusta energiakriisistä ja siitä, kuinka sen varjolla Suomen kansa laitetaan taas maksumieheksi ja ‑naiseksi.”
— Ano Turtiainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 52 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 6.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 13.9.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 14.9.2022Ainoa käsittely · Täysistunto
- 14.9.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2022 III lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 824/2022