Valtion talousarvio vuodelle 2019
Valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Valtion talousarvio eli budjetti vuodelle 2019. Eduskunta äänesti täysistunnossa sadoista yksittäisistä määrärahakohdista ja opposition muutosehdotuksista ennen budjetin hyväksymistä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 14.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 21.12.2018
- Äänestyksiä
- 863
- Puheenvuoroja
- 1110
- Säädös
- 1392/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 863 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
1110 puheenvuoroa · 5 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin vuoden 2019 valtion talousarviosta sekä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Hallituspuolueet korostivat talouskasvua, työllisyystavoitteiden saavuttamista ja velkaantumisen taittumista. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä eriarvoistavaksi, koulutuksesta ja pienituloisilta leikkaavaksi sekä riittämättömäksi ilmastotoimien ja tulevaisuusinvestointien osalta.
- Ovatko hallituksen toimet lisänneet eriarvoisuutta ja heikentäneet pienituloisten asemaa?
- Ovatko panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan riittäviä?
- Olisiko nousukaudella tullut välttää uutta velanottoa vai investoida enemmän tulevaisuuteen?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoi talous- ja työllisyyspolitiikan onnistuneen ja työllisyyden parantuneen, mikä vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.
”Hallituksen talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka toimivat. Näytöt ovat nyt esillä.”
— Kalle Jokinen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti budjettia vastuullisena ja korosti talouskasvun sekä työllisyystavoitteiden saavuttamisen luovan kestävän pohjan tulevaisuudelle koko maassa.
”Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.”
— Juha Sipilä - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset puolusti hallituksen saavutuksia työllisyydessä ja katsoi budjetin sisältävän tärkeitä täsmätoimia pienituloisten auttamiseksi.
”Kun kolme vuotta sitten hallitustyö aloitettiin, oppositiossa sanottiin, että on mahdotonta saavuttaa näitä työllisyystavoitteita, vaan on saavutettu.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset arvosteli jatkuvaa velkaantumista nousukauden keskellä sekä vaati maahanmuuton ja EU-jäsenmaksujen menojen karsimista.
”Kansallinen etu vaatii vastuullista taloudenpitoa. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole.”
— Ville Tavio - SDPVastaan
SDP piti budjettia näköalattomana ja arvosteli hallituksen leikkauksia koulutuksesta, tutkimuksesta ja pienituloisilta sekä heikennyksiä kuntatalouteen.
”Tämän hallituksen talouspolitiikan perinnöksi jäävät leikkaukset pienituloisilta, koulutukselta, tieteeltä ja tutkimukselta.”
— Johanna Ojala-Niemelä - VihreätVastaan
Vihreät moitti hallituskautta ja budjettia hukatuksi mahdollisuudeksi, sillä koulutusleikkauksia ei korjattu eikä ilmastonmuutoksen torjuntaan panostettu riittävästi.
”Tämä hallitus on ollut hukattujen mahdollisuuksien hallitus.”
— Ozan Yanar - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto katsoi hallituksen kasvattaneen eriarvoisuutta leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevilta ja suosimalla hyvätuloisia veronalennuksilla.
”Mutta niin hyvää taloudellista tilannetta ei ilmeisesti olekaan, että hallitus olisi valmis huolehtimaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.”
— Li Andersson - RKPVastaan
RKP piti myönteisenä parantunutta työllisyyttä, mutta kritisoi hallituksen kovia koulutusleikkauksia sekä sairaalaverkon keskittämistä.
”RKP haluaa rakentaa menestyvän Suomen. Parhaiten se taataan koulun ja koulutuksen avulla.”
— Anna-Maja Henriksson - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit piti budjettia riittämättömänä vanhustenhoidon kriisin ratkaisemiseen ja lapsiperheiden tukemiseen sekä huomautti noususuhdanteen kääntymisen riskeistä.
”Ensi vuoden budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset ja vanhustenhoidon.”
— Sari Essayah - KansalaispuolueVastaan
Kansalaispuolue arvosteli eduskunnan haluttomuutta keskustella euroalueen jäsenyydestä ja sen talousvaikutuksista.
”Puhun euroelefantista, asiasta, josta eduskunnassa ei haluta keskustella.”
— Paavo Väyrynen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 1110 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu keskeytettiin kello 13.08. Keskustelua jatkettiin kello 17.04.
Keskustelu päättyi. Talousarvioaloitteet 1-309 ja 311-616/2018 vp lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Esiteltiin menot.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 14.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 27.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 21.12.2018Ainoa käsittely · Täysistunto
- 21.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Valtion talousarvio vuodelle 2019Hyväksytty muutettuna · 1392/2018