HE 123/2021 vpHyväksyttyVireille 16.9.2021

Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan perustaminen

Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin lisätään itsenäisenä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiminen. Valtuutettu alkaa seurata ja arvioida naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä raportoida siitä valtionjohdolle.

Tila
Hyväksytty
Vireille
16.9.2021
Viimeisin tapahtuma
10.11.2021
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
12
Vahvistettu
19.11.2021
Säädös
988/2021

Mitä ehdotetaan

Yhdenvertaisuusvaltuutetusta tehdään kansallinen raportoija, joka seuraa laajasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansainvälisten velvoitteiden täyttymistä sekä lainsäädännön toimivuutta. Tehtävän hoitamiseksi valtuutettu tekee selvityksiä ja aloitteita, antaa lausuntoja sekä saa oikeuden saada tehtävässä välttämättömiä, myös salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja turvakodeilta. Yksittäisiä kanteluita tai oikeusapuasioita raportoija ei käsittele.

Mitä se tarkoittaa

Uudistus tuo naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ongelmat ja kehitystarpeet säännöllisesti eduskunnan ja valtioneuvoston tietoon, mikä tukee uhrien suojelua ja lainsäädännön parantamista. Tehtävän hoitamiseen varataan 200 000 euron vuotuinen määräraha uuden henkilöstön palkkaamiseen ja selvityksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2022, ja se tuo viranomaisille sekä turvakotipalveluiden tuottajille velvollisuuden antaa raportoijalle tarvittavia seurantatietoja.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

12 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli esitystä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamisesta yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteyteen. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat lakiesitystä yksimielisesti, ja sitä pidettiin tärkeänä askeleena väkivallan ehkäisemisessä ja seurannassa. Keskustelussa nostettiin esiin myös perheväkivallan laajemmat muodot, kuten lapsiin ja ikäihmisiin kohdistuva väkivalta, sekä väkivallan juurisyihin puuttuminen.

  • SDPPuolesta

    Esitys on erittäin kannatettava ja vahvistaa väkivallan vastaista työtä, mutta valtuutetun määrärahojen riittävyyttä tulee seurata tarkasti.

    Hyvä esitys ja kannatettava esitys.
    Katja Taimela
  • KeskustaPuolesta

    Naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, johon puuttumiseksi raportoijan tehtävä on tarpeellinen.

    Käsiteltävänä olevassa asiassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on yksimielisessä mietinnössään hallituksen esityksen takana.
    Pekka Aittakumpu
  • Esityksen katsotaan vastaavan aiempiin sitoumuksiin ja antavan itsenäiselle yhdenvertaisuusvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen tehtävän väkivallan seurannassa.

    Esityksen tavoitteena on perustaa itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä.
    Aino-Kaisa Pekonen
  • KokoomusPuolesta

    Esitys on perusteltu, mutta yhdenvertaisuuskeskustelussa toivotaan malttia ja ylilyöntien välttämistä.

    Toivon, että ainakaan yhdenvertaisuusvaltuutettu ei tällaista epätervettä kehitystä työssään suosisi.
    Ben Zyskowicz
  • Esitys on kannatettava ja puuttuu oikeisiin ongelmiin, minkä lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös katuväkivaltaan ja väkivallan taustalla vaikuttaviin päihdeongelmiin.

    Todellakin tämä hallituksen esitys on kannatettava, ja tämä on tosiaankin tehty vielä hyvässä yhteistyössä.
    Sheikki Laakso
  • Esitys on tärkeä, ja sen yhteydessä on hyvä huomioida myös miehiin, lapsiin ja vanhuksiin kohdistuva perheväkivalta.

    Tässähän on kysymys todellakin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimien laajentamisesta niin, että hänen tehtävänsä tulee olemaan myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportointi.
    Päivi Räsänen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 123/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 123/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 16.9.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 29.9.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 14.10.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
  4. 26.10.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 29.10.2021Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 1.11.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 988/2021 · 19.11.2021

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) 3 §:n 1 momentti ja 8 § sekä lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

3 §Tehtävät

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä yleisesti edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Tehtäviensä hoitamiseksi valtuutettu:

1) laatii ja teettää selvityksiä, julkaisee raportteja sekä tekee aloitteita;

2) antaa neuvoja ja lausuntoja;

3) edistää tiedotusta, kasvatusta ja koulutusta;

4) osallistuu eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;

5) seuraa toimialallaan Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta;

6) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä;

7) seuraa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä seuraa ja arvioi, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan ohella, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (SopS 52 ja 53/2015) 10 artiklassa tarkoitetulla tavalla sellaisia toimintaperiaatteita ja toimia, jotka on tarkoitettu kaikkien yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

4 §Tiedonsaantioikeus

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaiselta ja muulta julkista hallintotehtävää hoitavalta sekä valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetussa laissa (1354/2014) tarkoitetulta turvakotipalvelun tuottajalta maksutta tiedot, jotka ovat välttämättömiä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan seuraamiseksi, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan liittyvien ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen ja lainsäädännön toimivuuden seuraamiseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisten toimintaperiaatteiden ja toimien seuraamiseksi ja arvioimiseksi.

8 §Kertomukset

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Kertomuksessa käsitellään myös ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Kertomuksessa käsitellään lisäksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä toimia ja toimintaperiaatteita niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kertomuksessa käsitellään myös ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Kertomuksessa käsitellään lisäksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä toimia ja toimintaperiaatteita niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä tasa-arvovaltuutetun kanssa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annettua lakia siten, että yhdenvertaisuusvaltuutetun uudeksi tehtäväksi säädettäisiin toimiminen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan. Esityksen tavoitteena on perustaa itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista laajasti yli sektoreiden rajojen. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu myös seuraisi ja arvioisi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tarkoitettuja toimintaperiaatteita ja toimia. Tehtävän hoitamiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettu tekisi aloitteita, antaisi lausuntoja ja neuvoja ja voisi laatia ja teettää selvityksiä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei raportoijan tehtävässä käsittelisi kanteluita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toisi raportoijana tekemiään havaintoja esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä kertomuksissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.