HE 124/2024 vpHyväksyttyVireille 23.9.2024

Nuorten kuntoutusrahan ehtojen tiukentaminen

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen ehtoja täsmennetään, eikä Nuotti-valmennuksen ajalta makseta enää pääsääntöisesti kuntoutusrahaa. Lisäksi nuoren kuntoutusrahan saamiseen oppilaitosten loma-ajoilta tulee tarveharkinta, ja työtulot alkavat pienentää maksettavaa etuutta.

Tila
Hyväksytty
Vireille
23.9.2024
Viimeisin tapahtuma
22.11.2024
Äänestyksiä
3
Puheenvuoroja
46
Vahvistettu
5.12.2024
Säädös
730/2024

Mitä ehdotetaan

Kelan nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset tarkennetaan kohdentumaan selkeämmin työn ja koulutuksen ulkopuolella tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ilman sairausdiagnoosivaatimusta. Osallistuminen lyhytkestoisiin valmennuspalveluihin (kuten Nuotti-valmennukseen) ei enää pääsääntöisesti oikeuta kuntoutusrahaan. Lisäksi nuoren kuntoutusrahan odotus- ja loma-ajoille asetetaan tarveharkinta, työtulot sovitetaan osittain yhteen etuuden kanssa ja opintotuen samanaikainen saaminen kuntoutusrahan kanssa estetään.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee 16–29-vuotiaita kuntoutuspalveluja tai nuoren kuntoutusrahaa saavia nuoria, joiden toimeentulo heikkenee ja ohjautuu jatkossa enemmän opintotuen, työttömyysturvan tai viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Arviolta noin 2 800 Nuotti-valmennukseen osallistuvalta poistuu vähintään noin 800 euron suuruinen kuukausittainen kuntoutusraha, ja työtä tekevien opiskelijoiden nuoren kuntoutusraha pienenee. Julkisen talouden arvioidaan säästävän noin 29,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muutokset tulevat voimaan pääosin 1.1.2025 ja opintotukilain osalta 1.8.2025.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 19.11.2024

Eduskunta hyväksyi lain äänin 114–48.

Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.

114
Jaa · hyväksyttiin
48
Ei

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 37 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

46 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa kiisteltiin nuorten kuntoutusetuuksien ehtojen tiukentamisesta ja kuntoutusrahan rajaamisesta Nuotti-valmennuksen ajalta. Hallituspuolueet pitivät esitystä tarpeellisena julkisen talouden sopeutuksena sekä palveluiden ja vastuiden selkeyttämisenä. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja varoitti sen heikentävän heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja lisäävän syrjäytymistä.

  • Lisäävätkö kuntoutusrahan tiukennukset nuorten syrjäytymistä ja toimeentulotuen tarvetta?
  • Onko nuorten kuntoutusetuuksien karsiminen taloudellisesti perusteltua pitkällä aikavälillä?
  • Kohdentuvatko palvelut uudistuksen myötä paremmin niitä eniten tarvitseville?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannatti esitystä, koska se yhtenäistää sosiaaliturvajärjestelmää, purkaa päällekkäisiä etuuksia ja kohdentaa resurssit eniten tukea tarvitseville.

    ”Hallituksen yhtenä tavoitteena on juuri selkeyttää ja yksinkertaistaa koko sosiaaliturvajärjestelmää, ja tämä lakiesitys on linjassa tavoitteen kanssa.”
    — Maaret Castrén
  • Perussuomalaiset tuki uudistusta katsoen sen selkeyttävän eri toimijoiden vastuita ja suuntaavan palvelut erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille.

    ”Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on kokonaisuus, joka luo selkeyttä ja mahdollistaa entistä paremmin resurssien kohdentamisen niitä tarvitseville ja niistä hyötyville nuorille.”
    — Pia Sillanpää
  • SDPVastaan

    SDP vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska kuntoutusrahan poistaminen ja valmennuksiin pääsyn vaikeuttaminen lisäävät nuorten syrjäytymistä ja toimeentulotukiriippuvuutta.

    ”Näillä perusteilla olemme esittämässä tämän lakiehdotuksen hylkäämistä.”
    — Ilmari Nurminen
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastusti esitystä epäinhimillisenä ja lyhytnäköisenä säästönä, joka vaarantaa nuorten mahdollisuudet saada oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea.

    ”Nyt sitten hallitus on tekemässä todellakin säästöjä, jotka sitten tulevat yhteiskunnalle pitkän päälle todella kalliiksi sen lisäksi, että tämä on äärimmäisen epäinhimillistä.”
    — Hanna Holopainen
  • Vasemmistoliitto vastusti esitystä leikkauspolitiikkana, joka kohdistuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin ja luo kalliita pitkän aikavälin kustannuksia.

    ”Tämän esityksen seurauksena nuorten kuntoutus- ja kuntoutusraha- menoja leikataan 27 miljoonaa euroa. Kyseessä on siis leikkauslaki, joka osuu haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.”
    — Minja Koskela

Kooste on tuotettu tekoälyllä 46 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 124/2024 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 6.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 12.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 20.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 21.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

  • 1Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 730/2024 · 5.12.2024
  • 2Laki opintotukilain 6 §:n muuttamisestaHyväksytty · 731/2024 · 5.12.2024
  • 3Laki sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n muuttamisestaHyväksytty · 732/2024 · 5.12.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 19 §:n 2 momentti ja 40 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 19 §:n 2 momentti laissa 1344/2016, muutetaan 7 a §, 23 §:n 2 momentti, 24 §, 31 §:n 2 momentti, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 39 §:n 1 momentti, 43 §:n 5 momentti ja 57 a §, sellaisina kuin niistä ovat 7 a § laissa 1097/2018, 23 §:n 2 momentti ja 39 §:n 1 momentti laissa 1028/2022, 24 § laeissa 1097/2018 ja 1028/2022, 37 §:n 1 ja 2 momentti laissa 536/2019 ja 57 a § laissa 676/2011, sekä lisätään lakiin uusi 36 a § seuraavasti:

7 a §Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen

Kansaneläkelaitos järjestää 16–29-vuotiaalle vakuutetulle ammatillista kuntoutusta ( nuoren ammatillinen kuntoutus ), jos:

1) vakuutetun toimintakyky on olennaisesti heikentynyt;

2) kuntoutus on tarkoituksenmukaista vakuutetun toimintakyvyn ja elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi; ja

3) kuntoutus on tarpeen tukemaan tai edistämään vakuutetun kykyä opiskella tai työllistyä.

Vakuutetun toimintakyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä erityisesti suoriutumisen, osallistumisen, yksilötekijöiden ja ympäristötekijöiden osa-alueilta. Vakuutetun toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, jos toimintakyvyn heikentyminen rajoittaa hänen tulevaisuuden suunnitteluaan tai opiskelemaan tai työelämään pääsyään taikka estää häntä jatkamasta opintojaan.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, voidaanko haetulla kuntoutuksella edistää hakijan toimintakykyä, elämänhallintaa sekä valmiuksia ja kykyä opiskella tai työllistyä. Lisäksi otetaan kokonaisuutena huomioon hakijan ajankohtaiset palvelutarpeet sekä hakijan saamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja muut toimintakykyä, elämänhallintaa, opiskelua tai työllistymistä tukevat tai edistävät palvelut. Jos hakija opiskelee, otetaan huomioon myös oppilaitoksen tukitoimet.

Poiketen siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, vakuutetulla ei kuitenkaan ole oikeutta nuoren ammatilliseen kuntoutukseen, jos hän työskentelee palkkatyössä tai yrittäjänä osa- tai kokoaikaisesti taikka saa 20 §:ssä tarkoitettua nuoren kuntoutusrahaa.

Kansaneläkelaitos järjestää nuoren ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta, kuntoutusmahdollisuuksia ja opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja sekä valmennuksellisia palveluja. Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluissa tehdään yhteistyötä kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa.

23 §Kuntoutusrahan maksaminen

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kuntoutusrahaa maksetaan 25–27 §:ssä tarkoitettua omavastuuaikaa lukuun ottamatta ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn koulutukseen, muuhun työelämän ulkopuolella olevan henkilön 6 §:ssä tarkoitettuun ammatilliseen kuntoutukseen, 7 a §:ssä tarkoitettuun nuoren ammatilliseen kuntoutukseen lukuun ottamatta valmennuksellisia palveluja sekä 20 §:ssä tarkoitettuun nuoren kuntoutusrahaan oikeuttavaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta, jos kuntoutuja on estynyt tekemästä päätoimeen rinnastettavaa muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä.

24 §Kuntoutusraha odotus- ja väliajalta

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös ajalta, jona kuntoutuja odottaa kuntoutuksen alkamista ( odotusaika ), sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta ( väliaika ), jos se on tarpeen 6 tai 7 a §:ssä tarkoitetun ammatillisen kuntoutuksen tai 20 §:ssä tarkoitettuun nuoren kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen etenemisen sekä kuntoutujan toimeentulon turvaamiseksi. Kuntoutujalla on oikeus kuntoutusrahaan odotus- ja väliajalta, jos hän ei tuolta ajalta saa toimeentuloa esimerkiksi työstä.

Kuntoutusraha maksetaan odotus- ja väliajalta 20 prosentilla alennettuna ja enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna, jollei sen maksaminen pidemmältä ajalta ole toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta erityisestä syystä perusteltua.

31 §Ylläpitokorvaus

Ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien tutkimusten ja kokeilujen, avomuotoisen kuntoutuksen taikka muun tätä vastaavan kuntoutuksen ajalta. Ammatillisena kuntoutuksena järjestettyyn koulutukseen tai sitä vastaavaan muuhun pitkäaikaiseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta ylläpitokorvausta ei makseta.

36 a §Kuntoutusrahan suhde opintorahaan

Jos vakuutettu saa opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa, opintoraha vähennetään hänelle samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta tai osakuntoutusrahasta 36 §:n 3 momentin mukaisesti.

37 §Osittain yhteensovitettavat tulot

Jos kuntoutuja saa ammatillisena kuntoutuksena järjestetyn koulutuksen tai nuoren kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen ajalta palkka- tai yrittäjätuloja, nämä tulot vähennetään samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta siltä osin kuin niiden määrä ylittää 32 §:n 3 momentin mukaisesti määräytyvän kuntoutusrahan määrän kerrottuna kahdellakymmenelläviidellä. Yhteensovitusta tehtäessä palkkatulot kohdistetaan maksupäivän perusteella lukukausittain ajalle, jolta kuntoutusrahaa myönnetään.

Jäljempänä 47 §:ssä tarkoitettuun työnantajalle maksettavaan kuntoutusrahaan ei tehdä tämän pykälän 1 momentin mukaista yhteensovitusta.

39 §Takautuva maksaminen

Jos kuntoutujalle myönnetään takautuvasti sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa, tartuntatautipäivärahaa tai luovutuspäivärahaa taikka opintotukilain mukaista opintorahaa taikka vanhuuseläkettä tai takuueläkettä taikka korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella, etuus, eläke tai korvaus samalta ajalta voidaan periä suoritettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kansaneläkelaitokselle. Työeläkelakien mukaista takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan makseta Kansaneläkelaitokselle kuntoutusrahaa vastaavalta osalta.

43 §Kuntoutujan velvollisuus tietojen antamiseen

Kuntoutusrahan saajan on 3 momentissa tarkoitettujen muutosten lisäksi ilmoitettava eläkkeen saamisesta, lakiin perustuvasta ansionmenetyskorvauksesta ja muusta vastaavasta muutoksesta olosuhteissa, joista vakuutetun on tullut ilmoittaa etuutta hakiessaan. Ammatillisena kuntoutuksena järjestetyssä koulutuksessa oleva kuntoutusrahan saaja ja nuoren kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan myös sellaiset koulutuksen tai nuoren kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen ajalta saamansa tulot, jotka voivat vaikuttaa kuntoutusrahan määrään tai hänen oikeuteensa saada kuntoutusrahaa. Jos Kansaneläkelaitos on tämän lain nojalla saanut tietoonsa sellaisen etuuden saajan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa vakuutetulle myönnettävään tai maksettavaan etuuteen, Kansaneläkelaitos voi määrätä vakuutetun esittämään olosuhteiden muutoksista selvityksen.

57 a §Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden tai korvauksen myöntämisen johdosta

Jos kuntoutusrahaetuuden saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 22, 34, 36 tai 36 a §:n nojalla huomioon otettava etuus tai korvaus, Kansaneläkelaitos voi ilman asianosaisen suostumusta tai päätöksen poistamista ratkaista asian uudelleen.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 36 a §, 39 §:n 1 momentti ja 57 a § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2025.

Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 7 a §:n mukaiseen kuntoutuspäätökseen perustuva oikeus kuntoutusrahaan on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 23 §:n 2 momenttia ja 24 §:ää.

Jos kuntoutus on alkanut ennen tämän lain 36 a §:n, 39 §:n 1 momentin ja 57 a §:n voimaantuloa, sovelletaan niiden voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

2.Laki opintotukilain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 6 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 792/2007, seuraavasti:

6 §Opintotuen saamisen rajoitukset

Opintotukea ei myönnetä sille, joka:

11) saa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa taikka samaan koulutukseen työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaan oikeuttava kuntoutus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

3.Laki sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 13 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 28/2022, seuraavasti:

18 luku – Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut

13 §Valtion rahoitusosuus ja yrittäjän lisärahoitusosuus

Jos sairauspäivärahan tai vanhempainpäivärahan määrää vähennetään 12 luvussa säädetyn yhteensovituksen vuoksi tai kuntoutusrahaa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 §:n 1 momentissa tai 36 a, 37 tai 39 §:ssä säädetyn yhteensovituksen vuoksi, tämä vähennys pienentää ensisijaisesti vakuutusmaksuilla rahoitettavaa osuutta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, opintotukilakia ja sairausvakuutuslakia. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuuden pidennyksestä johtuvat mahdolliset päällekkäisyydet ammatillisen kuntoutuksen etuuksissa poistetaan. Esityksen mukaan nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset tarkennettaisiin lakiin kuntoutuksen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei jatkossakaan edellytettäisi. Osallistuminen nuoren ammatillisen kuntoutuksen valmennuksellisiin palveluihin ei enää pääsääntöisesti oikeuttaisi kuntoutusrahaan. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta voitaisiin jatkossa maksaa kuntoutusrahaa lähtökohtaisesti enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden. Nuoren kuntoutusrahaa myönnettäisiin jatkossa odotus- ja väliajalta tarveharkinnan perusteella ja lisäksi samanaikaiset palkka- ja yrittäjätulot sovitettaisiin osittain yhteen nuoren kuntoutusrahan kanssa. Muutokset yhtenäistäisivät kuntoutusrahoja koskevaa sääntelyä. Opintotukea ei jatkossa myönnettäisi, jos henkilö saa samalta ajalta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. Eräät sen säännöksistä sekä opintotukilain muuttamista koskeva laki ja sairausvakuutuslain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.