Yhteismetsärekisterin ja metsätietojen saatavuuden parantaminen

Metsäkeskuksen on pidettävä toimialueellaan olevista yhteismetsistä julkista rekisteriä. Rekisteriin on merkittävä:

1) yhteismetsän osakaskunnan ohjesääntö ja sen muutokset;

2) hoitokunnan jäsenet, varajäsenet ja toimitsijat sekä heidän kotipaikkansa ja osoitteensa;

3) yhteismetsän toiminimen kirjoittamiseen oikeutetut henkilöt sekä heidän kotipaikkansa ja osoitteensa; sekä

4) tieto 50 §:ssä tarkoitetusta ulosmittauksesta sekä ulosmittauksen raukeamisesta ja lakkaamisesta.

Yhteismetsän osakaskunnan on viivytyksettä ilmoitettava metsäkeskukselle rekisteriin merkittäväksi 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittujen henkilöiden muut yhteystiedot.

Rekisteri on osa Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa (419/2011) tarkoitettua metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää. Sen estämättä, mitä mainitun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, jokaisella on oikeus saada 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot osoitteita lukuun ottamatta. Mitä rekisteriin on merkitty, katsotaan tulleen sivullisen tietoon.

Edellä 1 momentissa mainitut tiedot osoitteita lukuun ottamatta voidaan julkaista metsäkeskuksen verkkosivulla tietopalveluna. Tietopalvelusta voidaan hakea tietoja rajattuna hakuna käyttäen hakuperusteena yhteismetsän osakaskunnan nimeä tai muuta yhteismetsän yksilöivää tietoa. Luonnollisen henkilön nimeä, osoitetta tai muuta yhteystietoa ei saa käyttää hakuperusteena.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Puutavara-asetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto. Lisäksi Suomen metsäkeskus, Tulli ja Suomen ympäristökeskus hoitavat tämän lain täytäntöönpanoon liittyvät niille säädetyt tehtävät.

Ruokavirasto vastaa puutavara-asetuksen toimeenpanoon liittyvästä valvonnasta ja sen järjestämisestä.

Ruokavirastolla on oikeus tehdä tarkastuksia 1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin säädösten noudattamisen valvonnan edellyttämässä laajuudessa niissä kulkuneuvoissa sekä liike-, varasto- ja muissa vastaavissa ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettävissä tiloissa ja muilla alueilla, joissa on asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää tai jäljitettävyyttä koskevia asiakirjoja taikka puutavaroita tai puutuotteita. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään. Tarkastusta ei saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.

Ulkopuolinen asiantuntija voi Ruokaviraston pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia, kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää. Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan tämän lain mukaisissa tehtävissä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Toimijan, kauppaa käyvän ja muun tarkastuksen kohteena olevan on avustettava Ruokavirastoa tarkastuksen tekemisessä. Ruokavirastolla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää sekä puutavaran ja puutuotteiden jäljitettävyyttä koskevat asiakirjat tai niistä laadittu jäljennös sekä muuta tarkastettavaa aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämisen kannalta välttämätöntä. Lisäksi Ruokavirastolla on oikeus tarkastuksen yhteydessä tehdä puutavaraan tai puutuotteeseen liittyviä tutkimuksia ja ottaa korvauksetta valvontaa varten tarpeellinen määrä näytteitä.

Suomen metsäkeskuksella on oikeus tehdä tässä pykälässä tarkoitettu tarkastus Ruokaviraston antaman valtuutuksen perusteella.

Ruokavirastolla on oikeus saada toimijalta ja kauppaa käyvältä ne tiedot, jotka ovat tarpeen 1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin säädösten valvonnassa. Sama oikeus on Suomen metsäkeskuksella, jos Ruokavirasto on antanut sille 5 §:n 4 momentissa tarkoitetun valtuutuksen tehdä toimijaa ja kauppaa käyvää koskevan tarkastuksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedonsaantioikeus koskee myös sellaisia tietoja, jotka yksityistä liiketoimintaa tai yksityisen taloudellista asemaa koskevina olisivat muutoin salassa pidettävä.

Ruokavirasto, Suomen metsäkeskus, Tulli ja Suomen ympäristökeskus ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia antamaan toisilleen 1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin säädösten valvonnassa välttämättömät tiedot. Mainituilla viranomaisilla ja Suomen metsäkeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muulta viranomaiselta tai muulta julkista hallintotehtävää hoitavalta 1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin säädösten valvonnassa välttämättömät tiedot.

Suomen metsäkeskuksen on omasta aloitteestaan ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sillä on todennäköisiä perusteita epäillä sellaisen metsälain (1093/1996) 18 §:ssä tarkoitetun teon tai laiminlyönnin tapahtuneen, joka liittyy metsänkäyttöilmoituksen tekemiseen tai puuston hakkuuseen. Suomen metsäkeskuksella ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollisuutta, jos lainvastaisen toimenpiteen osalta on ryhdytty metsälain 20 §:ssä tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin taikka jos teko tai laiminlyönti on sellainen, josta metsäkeskus saa metsälain 22 §:n nojalla jättää tekemättä ilmoituksen poliisille.

Jos asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää koskevan velvoitteen noudattamisen valvonnassa tai muuten havaitaan puutteita mainitun velvoitteen noudattamisessa, Ruokaviraston on annettava toimijalle kirjallinen kehotus puutteiden korjaamiseksi tai virheellisen menettelyn lopettamiseksi sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa näin on meneteltävä. Sama koskee puutavaran ja puutuotteiden jäljitettävyyttä koskevan velvoitteen noudattamisen valvontaa.

Jos asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän puutteita ei ole korjattu 8 §:n mukaisessa kehotuksessa tarkoitetulla tavalla ja määräajassa, Ruokaviraston on määrättävä toimija asettamassaan määräajassa korjaamaan puutteet. Määräys voidaan antaa vain, jos:

1) toimija on saattanut markkinoille puutavaraa tai puutuotteita ilman asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää; taikka

2) toimijan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmässä on toistuvasti ollut merkittäviä puutteita.

Ruokavirasto voi kieltää toimijaa saattamasta markkinoille sellaista puutavaraa tai sellaisia puutuotteita, joiden osalta toimija ei ole noudattanut 1 momentissa tarkoitettua korjausmääräystä. Kielto on annettava määräaikaisena ja sen voimassaoloaika voi olla enintään kolme kuukautta. Jos toimija saattaa puutavaraa tai puutuotteita markkinoille kausiluonteisesti, kiellon voimassaoloaika voi kuitenkin olla enintään vuosi. Kielto on viipymättä peruutettava, kun asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän puutteet on korjattu Ruokaviraston hyväksymällä tavalla.

Ruokavirasto voi asettaa 2 momentissa säädetyn kiellon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Ruokaviraston tehtävänä on valvoa kiellon noudattamista. Maahantuonnin osalta kiellon noudattamista valvoo kuitenkin Tulli.

Ruokavirastolla on oikeus tarvittaessa saada virka-apua muilta viranomaisilta tämän lain mukaisten valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamiseksi.

Jos Ruokavirastolla on todennäköisiä perusteita epäillä 12 §:ssä tarkoitetun teon tapahtuneen, sen on ilmoitettava asiasta esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos teko on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen eikä yleinen etu vaadi asian tarkempaa selvittämistä.

Syyttäjän on ennen puutavararikkomusta tai puutavararikosta koskevan syytteen nostamista kuultava Ruokavirastoa. Tuomioistuimen on tällaista rikkomusta tai rikosta koskevaa asiaa käsitellessään varattava Ruokavirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on valvoa Ruokaviraston toimintaa sille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen osalta. Ministeriöllä on oikeus saada Ruokavirastolta salassapitosäännösten estämättä valvonnassa välttämättömiä tietoja ja tehdä tämän lain noudattamisen valvonnassa tarpeellisia Ruokaviraston toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Ruokaviraston on asetettava yleisön ja komission saataville tiedot puutavara-asetuksen soveltamisesta kyseisen asetuksen 20 artiklassa edellytetyllä tavalla.

Mitä 5—7 §:ssä säädetään Suomen viranomaisen tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta, koskee myös Euroopan unionin toimielimiä ja Euroopan unionin jäsenmaiden toimivaltaisia viranomaisia, jos kyse on mainittujen viranomaisten yhteistyössä Ruokaviraston kanssa tehtävästä tarkastuksesta. Mitä 5—7 §:ssä säädetään, koskee tällöin myös maa- ja metsätalousministeriötä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

FLEGT-lupa-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto.

Ruokavirasto kirjaa FLEGT-lupa-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kunkin tavaraerän kattavan alkuperäisen FLEGT-luvan sähköiseen tietojärjestelmään.

Ruokaviraston päätös asiassa voidaan allekirjoittaa koneellisesti.

Jos Ruokavirastolla on todennäköisiä perusteita epäillä 5 §:ssä tarkoitetun teon tapahtuneen, sen on ilmoitettava asiasta poliisille tai Tullille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos teko on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen eikä yleinen etu vaadi asian tarkempaa selvittämistä.

Ruokavirastolla ja Tullilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan 1 §:ssä tarkoitettujen säädösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot.

Komissiolla sekä sen nimeämillä henkilöillä ja elimillä on salassapitosäännösten estämättä oikeus tutustua 1 §:ssä tarkoitettujen säädösten noudattamisen valvontaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin.

Ruokaviraston on asetettava yleisön ja komission saataville tiedot FLEGT-lupa-asetuksen soveltamisesta kyseisen asetuksen 8 artiklassa edellytetyllä tavalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa säädetään Suomen metsäkeskuksen, jäljempänä metsäkeskus , henkilötietoja sisältävästä metsätietojärjestelmästä ja siinä olevien tietojen käsittelystä. Jollei tässä laissa toisin säädetä, sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus , ja tietosuojalakia (1050/2018) sekä tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen ja niiden luovuttamiseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmän käyttöön sovelletaan, jollei tässä laissa toisin säädetä, julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019) siltä osin kuin lakia sovelletaan itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin.

Rekisterinpitäjänä toimii metsäkeskus. Rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä hoitavat metsäkeskuksessa ne toimihenkilöt, jotka voivat käyttää Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 14 §:n nojalla julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa.

Rekisterinpitäjä ratkaisee tietojärjestelmän käyttöoikeuksia koskevat asiat. Käyttöoikeus voidaan myöntää 4 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyyn sellaiselle metsäkeskuksen toimihenkilölle, jolla ei ole oikeutta käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa. Käyttöoikeus voidaan tällöin myöntää myös 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyyn lukuun ottamatta julkista valtaa sisältäviin tehtäviin liittyvien hallintoasioiden käsittelyä.

Ruokavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tiedot, jotka ovat välttämättömiä virastolle laissa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.

Maanomistajan yhteystiedot voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyvää suoramarkkinointia varten tai mielipide- ja markkinatutkimukseen taikka muihin näihin rinnastettaviin osoitteellisiin lähetyksiin, ellei maanomistaja ole sitä kieltänyt. Suoramarkkinointia varten maanomistajan yhteystietojen valintaperusteena voidaan käyttää henkilön osoitetta, kotikuntaa, ikää, sukupuolta, äidin- tai asiointikieltä ja tietoa siitä, minkä ajan kiinteistö on ollut henkilön omistuksessa tai hallinnassa. Lisäksi suoramarkkinointia varten yhteystietojen valintaperusteena voidaan käyttää kiinteistön tai muun alueen pinta-alaa, sijaintia, pääpuulajia, puuston keskitilavuutta sekä metsänhoitotöitä ja hakkuita koskevia toimenpide-ehdotuksia ja näiden toimenpiteiden ajoitusta.

Yhteismetsälain (109/2003) 48 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden yhteystiedot voidaan luovuttaa suoramarkkinointia varten tai mielipide- ja markkinatutkimukseen taikka muihin näihin rinnastettaviin osoitteellisiin lähetyksiin, ellei henkilö sitä ole kieltänyt. Suoramarkkinointia varten yhteystietojen valintaperusteena voidaan käyttää yhteismetsän alueen, yhteismetsän osakaskunnan kiinteistön tai niihin kuuluvan muun alueen pinta-alaa, sijaintia, pääpuulajia, puuston keskitilavuutta sekä metsänhoitotöitä ja hakkuita koskevia toimenpide-ehdotuksia ja näiden toimenpiteiden ajoitusta.

Tietojen luovuttaminen on sallittua vain siltä osin kuin tiedot ovat tarpeellisia ilmoitettuun 1 ja 2 momentissa mainittuun käyttötarkoitukseen. Luovutettavat tiedot voidaan ryhmitellä valintaperusteiden mukaan. Tietojen luovuttaminen ei ole sallittua sähköisen viestinnän avulla tapahtuvaan suoramarkkinointiin, elleivät sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 24 luvussa säädetyt edellytykset täyty.

Tietojen luovuttamista haetaan kirjallisesti metsäkeskukselta.

Henkilötietoja saadaan luovuttaa kopiona, tulosteena tai sähköisesti, jos viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Mainitun lain 13 §:n 2 momentissa säädetyn lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys tietosuoja-asetuksen 25 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisesta, jos tiedot talletetaan luovutuksensaajan henkilörekisteriin kestoltaan pitempiaikaista käyttötarkoitusta varten.

Tietojen luovuttamista koskevaan päätökseen on liitettävä tietojen suojaamiseksi tarpeelliset tietojen käytön ehdot ja rajoitukset.

Luovutettaessa julkisia henkilötietoja metsätalouteen liittyvää kaupallista tai muuta hyväksyttävää yksityistä käyttötarkoitusta varten teknisen rajapinnan avulla ja avattaessa katseluyhteys noudatetaan, mitä 13 §:ssä säädetään. Tällöin metsäkeskuksen on tehtävä päätös luovutuksensaajan hyväksymisestä metsäkeskuksen sähköisen palvelun käyttäjäksi (rekisteröintipäätös ). Pääsy maanomistajan tietoihin edellyttää metsäkeskuksen päätöstä henkilötietojen käsittelyn perusteen hyväksymisestä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen luovuttamiseen ei sovelleta julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 24 §:ää. Tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain, jos mainitun lain 4 luvussa säädetyt edellytykset ovat olemassa.

Rekisteröintipäätökseen tulee liittää ehto, jonka mukaan luovutuksensaaja on velvollinen ilmoittamaan metsäkeskukselle harjoittamansa elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan lopettamisesta tai muusta seikasta, jolla on merkitystä arvioitaessa luovutuksensaajan oikeutta käsitellä henkilötietoja. Rekisteröinti tulee peruuttaa, jos luovutuksensaaja ei noudata rekisteröintipäätökseen liitettyjä ehtoja tai rajoituksia. Pääsy maanomistajan tietoihin tulee ilman eri päätöstä estää, jos metsäkeskuksella on syytä epäillä henkilötietojen käsittelyn perusteen olemassaoloa maanomistajalta saamansa ilmoituksen perusteella. Luovutuksensaajan kuulemisen jälkeen metsäkeskuksen tulee päättää rekisteröinnin jatkamisesta tai peruuttamisesta.

Edellä 13 a §:n 1 momentissa tarkoitettua päätöstä luovutuksensaajan ilmoittaman henkilötietojen käsittelyn perusteen hyväksymisestä ei ole tarpeen tehdä, jos maanomistaja on antanut suostumuksen henkilötietojensa käsittelyyn metsäkeskuksen tarjoamassa sähköisessä palvelussa.

Tietoja voidaan luovuttaa viranomaiselle tai julkista hallintotehtävää hoitavalle teknisen rajapinnan avulla tai avata niihin katseluyhteys, jos julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 22 ja 23 §:ssä ja tämän lain 13 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden avaamista koskevaan päätökseen tulee liittää ehto, jonka mukaan luovutuksensaaja on velvollinen ilmoittamaan metsäkeskukselle sellaisesta toimintaansa koskevasta muutoksesta, jolla on merkitystä arvioitaessa luovutuksensaajan oikeutta käsitellä henkilötietoja.

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 3 ja 4 momentissa sekä tämän lain 13, 13 a,13 b ja 13 d §:ssä säädetään, metsätietojärjestelmän julkisia ympäristötietoja saa luovuttaa ilman, että tiedon pyytäjä perustelee pyyntöään. Ympäristötiedoilla tarkoitetaan:

1) metsiä sekä muuta ympäristöä ja sen osa-alueita koskevia tietoja sekä tietoja tekijöistä, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa ympäristön osa-alueisiin;

2) suunnitelmia, sopimuksia sekä tietoja hallinnollisista ja muista toimenpiteistä ja toimista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa metsiin ja muuhun ympäristöön, niiden osa-alueisiin ja tekijöihin;

3) tietoja 2 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin, sopimuksiin sekä hallinnollisiin ja muihin toimenpiteisiin ja toimiin liittyvistä kustannushyötyanalyyseistä sekä muista taloudellisista analyyseistä ja oletuksista; sekä

4) tietoja kulttuurikohteiden ja rakennetun ympäristön tilasta siltä osin kuin niihin vaikuttavat ympäristön osa-alueiden tila tai 2 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat, sopimukset taikka hallinnolliset ja muut toimenpiteet ja toimet.

Pyydettyjä ympäristötietoja ei saa yksilöidä luonnollisen henkilön nimen, osoitteen, muun yhteystiedon tai henkilötunnuksen perusteella. Ympäristötietoja voidaan julkaista avoimessa verkossa taikka luovuttaa teknisen rajapinnan avulla tai avaamalla niihin katseluyhteys. Ympäristötietoja saa luovuttaa edelleen.

Metsäkeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada pyynnöstä Verohallinnolta seuraavat julkisten hallintotehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot:

1) kuolinpesän asianhoitajan nimi, henkilötunnus, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot;

2) maanomistajan nimi, henkilötunnus, yritys- ja yhteisötunnus sekä tieto maanomistajan harjoittaman toiminnan oikeudellisesta muodosta;

3) kiinteistön hallintaoikeuden haltijan nimi, henkilötunnus, yritys- ja yhteisötunnus sekä tieto hallintaoikeuden haltijan harjoittaman toiminnan oikeudellisesta muodosta;

4) kiinteistön yhteisomistajien muodostaman verotusyhtymän yritys- ja yhteisötunnus; sekä

5) puolisoiden yhdessä harjoittamaan metsätalouteen kuuluvan kiinteistön osalta puolisoiden yhteinen yritys- ja yhteisötunnus.

Metsäkeskuksella on oikeus saada edellä mainitut tiedot maksutta. Tiedot voidaan luovuttaa metsäkeskukselle teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti.

Luovutettaessa ympäristötietoja 13 e §:n nojalla luovutuksensaajaa tulee informoida siitä, että henkilötietojen suojaa koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi, jos ympäristötietoja yhdistetään luonnollisia henkilöitä koskeviin tietoihin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 9 §:n 2 momenttia sovelletaan vasta kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Sitä ennen metsäkeskuksen on huolehdittava siitä, että rekisteröity voi saada tiedon oikeudesta kieltää yhteystietojensa luovutus mainitussa momentissa mainittuihin tarkoituksiin.

Suomen riistakeskus pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla saalisrekisteriä, jota käytetään riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun, metsästyksen valvontaan sekä tilastojen laatimiseen.

Saalisrekisteriin merkitään tässä laissa tarkoitettujen saalisilmoitusten perusteella:

1) metsästäjän nimi;

2) metsästäjänumero;

3) tiedot pyydystetystä eläimestä;

4) pyydystämistä koskeva aika ja paikka.

Tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sekä henkilötietojen käsittelystä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 ja tietosuojalaissa (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyyn ei kuitenkaan sovelleta, mitä mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään. Rekisterinpitäjä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tarpeelliset 2 momentissa luetellut saalisrekisterin tiedot riistakantojen seurantaa ja käytön suunnittelua sekä metsästyksen valvontaa varten maa- ja metsätalousministeriölle, riistanhoitoyhdistyksille, Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle, metsästyksen valvonnasta vastaaville viranomaisille sekä riistahallintolain (158/2011) 23 §:ssä tarkoitetulle metsästyksenvalvojalle.

Saalisrekisterin sisältämät henkilötiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on antanut viimeisen saalisilmoituksen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rekisterinpitäjä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa metsästäjärekisterin ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä:

1) metsästäjien ryhmävakuutusta hoitavalle vakuutuslaitokselle tässä laissa tarkoitettujen vakuutusasioiden hoitamista varten;

2) maa- ja metsätalousministeriölle riistakantojen käytön suunnittelua varten;

3) riistanhoitoyhdistyksille riistakantojen käytön suunnittelua ja riistanhoitomaksujen seurantaa sekä metsästäjien koulutuksen suunnittelua ja neuvontaa varten;

4) metsästyslain 88 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille tahoille ja riistanhoitoyhdistyksille metsästyksen valvontaa varten;

5) poliisille ja Metsähallitukselle lupaharkintaa varten; sekä

6) Luonnonvarakeskukselle tutkimusta ja tilastojen laatimista varten.

Rekisterinpitäjä voi salassapitosäännösten estämättä kohtuullista maksua vastaan luovuttaa metsästäjärekisteriin merkittyjen henkilöiden nimi- ja osoitetietoja myös metsästysalan suoramarkkinointiin, jos rekisteröity on antanut tähän suostumuksensa.

Rekisterissä olevien tietojen käsittelystä säädetään muutoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, tämän lain 7 a §:n 3 momentissa mainitussa asetuksessa ja tietosuojalaissa. Henkilötietojen käsittelyyn ei kuitenkaan sovelleta, mitä tämän lain 7 a §:n 3 momentissa mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .