Työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto

Tässä laissa tarkoitetaan:

6 a) yhdistelmävakuutetulla henkilöä, joka työllistyy sekä palkansaajana että yrittäjänä tai omassa työssä ja kerryttää työssäoloehtoa useammalla perusteella joko vuorotellen tai rinnakkain;

7) työssäoloehdolla palkansaajan, yrittäjän ja yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa;

Sovittelussa tulona otetaan huomioon myös perhehoitolain (263/2015) 16 §:ssä tarkoitettu hoitopalkkio sekä työskentelyapuraha.

Ansiopäivärahaan on oikeus palkkatyöntekijänä vakuutetulla työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut näin vakuutettuna vähintään 12 edellistä kuukautta ja joka kalenterikuukausina, joina on ollut vakuutettuna, on täyttänyt 3 §:n 1 momentin mukaisen palkansaajan työssäoloehdon.

Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa otetaan huomioon myös yli 65-vuotiaana tehty työ, vaikka työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.

Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa työ- tai virkasuhteessa tehtyyn työhön rinnastetaan toimitusjohtajana tehty työ, ellei toimitusjohtaja ole 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä.

Jos palkkatyöntekijänä vakuutettu työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy uudelleen palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan, tai jos yhdistelmävakuutettuna vakuutettu työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy palkansaajana palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan, hänen hyväkseen luetaan hänen aiemman jäsenyytensä aikana kerryttämänsä palkansaajan työssäoloehdossa huomioitavat työssäoloehtokuukaudet ja vakuutettunaoloaika.

Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjänä vakuutetulla työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut näin vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta ja joka vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisestä 48 kuukaudesta muodostuvan tarkastelujakson aikana on työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä tai perhehoitolaissa tarkoitettuna perhehoitajana tai saanut työskentelyapurahaa. Työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina henkilön yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo, työntekijän eläkelain mukainen työansio taikka perhehoitolain 16 §:ssä tarkoitettu hoitopalkkio taikka työskentelyapuraha on ollut yhteensä vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot, ja kukin työskennelty jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon vain kerran. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.

Jos yrittäjänä vakuutettu työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy uudelleen yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan tai jos yhdistelmävakuutettuna vakuutettu työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan, jäsenen hyväksi luetaan hänen aiemman jäsenyytensä aikana kerryttämänsä yrittäjän työssäoloehdossa huomioitavat kuukaudet ja vakuutettunaoloaika.

Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä ansiopäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön tai aloittanut yritystoiminnan taikka aloittanut yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdossa huomioitavan muun toiminnan.

Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai jos hän on työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla myös, jos hän on ollut:

1) työssä, jota ei lueta työssäoloehtoon 4 §:n 3 momentin 3 kohdassa tai mainitun pykälän 4 momentissa säädetyn rajoituksen takia;

2) työllistymistä edistävässä palvelussa; tai

3) työttömänä työnhakijana työvoimaviranomaisessa.

Henkilöllä katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään kolmivuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta.

Palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan on oikeus sellaisella työttömyyskassassa vakuutetulla henkilöllä, joka on aiemmin ollut vakuutettu työttömyyskassalaissa tarkoitettuna palkkatyöntekijänä ja joka on tällöin täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon ja joka:

1) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi yrittäjäksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä;

2) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi yhdistelmävakuutetuksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon yhdistelmävakuutettuja vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä.

Yrittäjän työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan on oikeus sellaisella työttömyyskassassa vakuutetulla henkilöllä, joka on aiemmin ollut vakuutettu työttömyyskassalaissa tarkoitettuna yrittäjänä ja joka on tällöin täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, ja joka:

1) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi palkkatyöntekijäksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä;

2) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi yhdistelmävakuutetuksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon yhdistelmävakuutettuja vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä.

Yhdistelmävakuutetun työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan on oikeus sellaisella työttömyyskassassa vakuutetulla henkilöllä, joka on aiemmin ollut vakuutettu työttömyyskassalaissa tarkoitettuna yhdistelmävakuutettuna ja joka on tällöin täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon, ja joka:

1) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi palkkatyöntekijäksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä;

2) on siirtynyt työttömyyskassalaissa tarkoitetuksi yrittäjäksi ja jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on kassan jäsenyydestä erottuaan kuukauden kuluessa liittynyt uudelleen työttömyyskassaan.

Jos palkkatyöntekijänä vakuutettu työttömyyskassan jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta tai jos hän on yrittäjänä vakuutettuna täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon taikka yhdistelmävakuutettuna täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon, hänelle ei myönnetä palkansaajan ansiopäivärahaa ennen kuin hän on yritystoiminnan jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö yritystoiminnan jälkeen on mennyt palkkatyöhön.

Jos yrittäjänä vakuutettu työttömyyskassan jäsen, joka on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, siirtyy palkkatyöntekijänä tai yhdistelmävakuutettuna vakuutetuksi työttömyyskassan jäseneksi, hänen oikeutensa yrittäjän ansiopäivärahaan päättyy, kun hän täyttää palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä palkansaajan tai yhdistelmävakuutettuja vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon. Tällöin yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on uudelleen liittynyt yrittäjänä työttömyyskassaan.

Jos yhdistelmävakuutettuna vakuutettu työttömyyskassan jäsen, joka on täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon, siirtyy palkkatyöntekijänä tai yrittäjänä vakuutetuksi työttömyyskassan jäseneksi, hänen oikeutensa yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahaan päättyy, kun hän täyttää palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä palkansaajan tai yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon. Tällöin yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on uudelleen liittynyt yhdistelmävakuutettuna työttömyyskassaan.

Ansiopäivärahan myöntää ja maksaa se työttömyyskassa, jossa henkilö on jäsenenä.

Ansiopäivärahaan on oikeus yhdistelmävakuutettuna vakuutetulla työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut näin vakuutettuna vähintään 12 edellistä kuukautta ja joka kalenterikuukausina, joina on ollut vakuutettuna, on täyttänyt 12 b §:n 1 momentin mukaisen työssäoloehdon.

Yhdistelmävakuutetun työssäoloehto täyttyy, kun

1) henkilö on lähinnä edellisestä 28 kuukaudesta muodostuvan tarkastelujakson aikana kerryttänyt yhteensä vähintään 12 yhdistelmävakuutetun työssäoloehtokuukautta; ja

2) hänellä 1 kohdassa tarkoitettujen työssäoloehtokuukausien aikana on vähintään 1 200 euroa:

a) yrittäjätulona vakuutettavaa tuloa, jos hänen pääasiallinen tulonlähteensä on 4 ja 4 b §:ssä tarkoitettu palkansaajan työssäoloehdossa huomioitava tulo; tai

b) 4 tai 4 b §:ssä tarkoitettua tuloa, jos hänen pääasiallinen tulonlähteensä on yrittäjätulona vakuutettava tulo.

Jos yhdistelmävakuutettu työttömyyskassan jäsen jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon, hänen ansiopäivärahaoikeutensa määräytyy:

1) palkansaajan työssäoloehdon perusteella, jos työttömyyskassa, jonka jäsen hän on, vakuuttaa myös palkkatyöntekijöitä;

2) yrittäjiä koskevien säännösten perusteella, jos työttömyyskassa, jonka jäsen hän on, vakuuttaa myös yrittäjiä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa työssäoloehdossa voidaan ottaa huomioon myös sellaiset palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdossa huomioitavat kuukaudet, jotka ovat kertyneet jäsenyysaikana ennen henkilön siirtymistä yhdistelmävakuutetuksi.

Yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon tarkastelujaksoon sovelletaan mitä 3 §:n 3–5 momentissa säädetään palkansaajan tarkastelujakson pidentämisestä.

Yhdistelmävakuutetun työssäoloehtokuukaudeksi luetaan kalenterikuukausi, jona yhdistelmävakuutetun 4 ja 4 b §:n mukaisesti huomioitu vakuutuksenalainen vakiintunut tulo, yritystulona huomioitava tulo ja muu vakuutettu tulo yksin tai yhdistelmävakuutuksessa huomioitava tulo yhteensä on vähintään 930 euroa.

Jos yhdistelmävakuutettuna vakuutettu työttömyyskassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy uudelleen yhdistelmävakuutettuja vakuuttavaan työttömyyskassaan, hänen hyväkseen luetaan hänen aiemman jäsenyytensä aikana kerryttämänsä yhdistelmävakuutetun työssäoloehdossa huomioitavat työssäoloehtokuukaudet ja vakuutettunaoloaika.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset yhdistelmävakuutetun työssäoloehdossa huomioitavasta tulosta.

Yrittäjän ansiopäiväraha määrätään sen työtulon perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä yrittäjiä vakuuttavassa työttömyyskassassa yhteensä enintään 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Ansiopäivärahan perusteena olevaa työtuloa ei kuitenkaan saa määrätä suuremmaksi kuin henkilön yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistettu työtulo sekä työntekijän eläkelain mukainen työansio keskimäärin mainittuna aikana ovat yhteensä olleet. Jos työtuloa on edellä mainittuna aikana muutettu, päivärahan suuruuden perusteena oleva työtulo saadaan jakamalla vahvistettujen työtulojen yhteismäärä vastaavalla ajalla. Tällöin työtulon 20 prosenttia suurempi korotus otetaan huomioon vain, jos korotus johtuu työeläkelaitoksen yrittäjän eläkelain 112 a §:n mukaisesta työtulon tarkistamisesta, ja yrittäjän työttömyyskassassa vakuuttama työtulo on vastannut mainitun lain mukaan vahvistettua työtuloa ennen tätä tarkistusta.

Yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan perusteena oleva tulo määrätään seuraavien tulojen yhteen lasketun määrän perusteella:

1) henkilön työssäoloehdossa huomioitavina työssäoloehtokuukausina maksettu ja 5 luvun 4 b §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa työssäoloehtokuukautena ansaittu tai työssäoloehtokuukaudelle kohdistettu vakiintunut palkka;

2) kun kyse on muusta kuin työsuhteessa tehdystä työstä, sen työtulon perusteella, jonka mukaan yhdistelmävakuutettu on vakuuttanut itsensä yhteensä enintään 12 kuukauden ajan ennen työttömyyttä.

Palkkatulona otetaan huomioon palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on maksettu korvauksena työstä siten kuin 4 §:ssä säädetään.

Siltä osin kuin kyse on muusta kuin työsuhteessa tehdystä työstä, yhdistelmävakuutetun työtulona pidetään sitä työttömyyskassalain 3 a §:ssä tarkoitettua vakuutustuloa, jonka mukaan yhdistelmävakuutettu on vakuutettuna työttömyyskassassa. Ansiopäivärahan perusteessa huomioitavaa vakuutustuloa ei kuitenkaan saa määrätä suuremmaksi kuin vakuutustulo keskimäärin työssäoloehtoon huomioitavana aikana on yhteensä ollut. Jos vakuutustuloa on työssäoloehtoon huomioitavana aikana muutettu, päivärahan suuruuden perusteena oleva työtulo saadaan jakamalla vahvistettujen työtulojen yhteismäärä työssäoloehtoon huomioitavalla ajalla. Työtulon 20 prosenttia suurempi korotus otetaan huomioon vain, jos vakuutetulla on yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, ja korotus johtuu työeläkelaitoksen yrittäjän eläkelain 112 a §:n mukaisesta työtulon tarkistamisesta. Lisäksi edellytetään, että yhdistelmävakuutetun työttömyyskassassa vakuuttama työtulo on vastannut mainitun lain mukaan vahvistettua työtuloa ennen tätä tarkistusta.

Yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan ansio-osaa määrättäessä tuloon sovelletaan, mitä 2 §:ssä säädetään päiväpalkasta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan perusteena olevasta tulosta.

Kun palkansaaja on työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, 7 §:ssä tarkoitetun päivärahakauden enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta ja ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen. Samoin menetellään, jos yrittäjä on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon tai yhdistelmävakuutettu on täyttänyt yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon.

Jos palkansaaja on täyttänyt työssäoloehdon ennen palkansaajan ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymistä, uusi palkansaajan ansiopäiväraha on vähintään 80 prosenttia palkansaajalle aikaisemmin maksetusta palkansaajan ansiopäivärahasta. Vertailu tehdään täysimääräiseen 2 §:n 1 momentin mukaisesti määräytyvään palkansaajan ansiopäivärahaan. Vertailtaviin päivärahoihin ei lueta lapsikorotuksia.

Työttömyysetuuden hakijan on annettava Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Etuuden saaja tai hakija on lisäksi velvollinen antamaan Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassalle sen vaatimia selvityksiä, jotka ovat tarpeen erityisesti 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun talouden ja asumisen erillisyyden toteamiseksi. Etuuden hakijan on annettava tämän luvun 3 §:ssä tarkoitetun lausunnon antavalle yrittäjiä tai yhdistelmävakuutettuja vakuuttavalle työttömyyskassalle lausunnon antamiseksi tarvittavat tiedot.

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on ennen päätöksen tekemistä työvoimapoliittisessa asiassa pyydettävä 4 §:n mukainen työvoimapoliittinen lausunto. Käsitellessään 5 luvun 10 a §:n 2 tai 3 momentin mukaista asiaa vain palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä siltä yrittäjiä tai yhdistelmävakuutettuja vakuuttavalta työttömyyskassalta, jossa henkilö oli vakuutettuna yrittäjänä tai yhdistelmävakuutettuna, lausunto henkilön oikeudesta saada yrittäjälle tai yhdistelmävakuutetulle myönnettävää ansiopäivärahaa ja ansiopäivärahan määrästä. Yrittäjiä tai yhdistelmävakuutettuja vakuuttavan työttömyyskassan, josta henkilö on siirtynyt vain palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan, on ilman aiheetonta viivytystä annettava lausunto yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon täyttymisestä, ansiopäivärahan perusteena olevasta työtulosta, etuuden täydestä määrästä, yritysomaisuuden myyntivoiton vaikutuksesta sekä muista asian ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi tarpeellisista seikoista. Lausunnon pyytäneen työttömyyskassan on noudatettava lausuntoa, jollei ole erityistä syytä poiketa siitä. Vain palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan on lähetettävä yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon perusteella myöntämäänsä etuutta koskeva päätös tiedoksi lausunnon antaneelle työttömyyskassalle, jonka jäsenenä henkilö on viimeksi täyttänyt yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon.

Edellä 5 luvun 4 §:n 1 momentissa ja 12 c §:n 1 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitetulla kansaneläkeindeksillä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Perhehoitajan hoitopalkkiota tai työskentelyapurahaa, jota ei sovitella ennen tämän lain voimaantuloa, ei sovitella sellaisella ansiopäivärahan hakujaksolla, joka alkaa ennen 1 päivää tammikuuta 2029.

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä voi olla palkkatyöntekijöitä, yrittäjiä ja yhdistelmävakuutettuja. Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetun ansioturvan ja muiden mainitussa laissa tarkoitettujen etuuksien ja korvausten järjestäminen jäsenilleen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) palkkatyöntekijällä sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on kokonaan tai osittain katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon;

2) yrittäjällä työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava kokonaan tai osittain perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon;

3) yhdistelmävakuutetulla henkilöä, jonka toimeentulo perustuu

a) sekä palkkatyöntekijänä että yrittäjänä toimimisesta saatavaan tuloon; tai

b) palkkatyöntekijänä tai yrittäjänä toimimisesta saatavaan tuloon taikka näiden yhdistelmään ja lisäksi muuhun tuloon, jonka perusteella henkilö voidaan 2 momentissa säädetyn perusteella vakuuttaa yrittäjänä.

Yrittäjänä voidaan vakuuttaa myös henkilö, jonka toimeentulon on katsottava kokonaan tai osittain perustuvan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön Suomesta myönnettyyn työskentelyapurahaan, työkorvaukseen tai perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettuun perhehoitajan hoitopalkkioon.

Säännöissä on mainittava ainakin:

2) vakuutettava toiminta, jonka työttömyyskassan toiminta käsittää;

8 a) kenellä on oikeus tehdä vakuutetuksi ottamista, vakuutuksesta erottamista tai huomautusta taikka varoitusta koskeva päätös, jos päätöksen tekee muu kuin kassan hallitus;

13) miten yrittäjän tuloon tai yrittäjätulona vakuutettavaan tuloon perustuvaan vakuutukseen liittyvät varat käytetään, jos työttömyyskassa asetetaan konkurssiin tai se puretaan.

Vakuutettavalla toiminnalla tarkoitetaan työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluvien palkkatyöntekijöiden, yrittäjien tai yhdistelmävakuutettujen vakuuttamista. Jos työttömyyskassa vakuuttaa vähintään kahdenlaisia jäseniä, näistä muodostuu työttömyyskassaan palkkatyöstä saatavan tulon vakuuttamisesta syntyvä vakuutuskanta ja yrittäjän työtulon vakuuttamisesta syntyvä vakuutuskanta. Työttömyyskassa voi palkkatyöntekijöiden ja yhdistelmävakuutetun palkkatyön osalta tarkentaa jäsenyyden ehtoja määräämällä säännöissään ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää.

Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassan säännöt.

Työttömyyskassan jäseneksi pääsee sen sääntöjen mukaiset edellytykset täyttävä henkilö, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta, ja joka on työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, yrittäjä tai henkilö, joka 1 a §:n 2 momentin perusteella voidaan vakuuttaa yrittäjänä, taikka yhdistelmävakuutettu. Työttömyyskassan jäsenyys palkkatyöntekijänä, yrittäjänä ja henkilönä, joka 1 a §:n 2 momentin perusteella voidaan vakuuttaa yrittäjänä tai yhdistelmävakuutettuna alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenyyteen perustuvan jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä.

Työtön kassan jäsen voi liittyä toiseen kassaan kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyyskassa, jossa hän on jäsenenä, purkautuu taikka se asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan. Kuukauden määräaika alkaa siitä kassan kokouksen päätöksestä, jolla kassa asetetaan selvitystilaan tai puretaan taikka siitä tuomioistuimen päätöksestä, jolla kassa asetetaan konkurssiin.

Työttömän henkilön oikeudesta päästä kassan jäseneksi säädetään lisäksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja määrätään pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 54/2014).

Jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että henkilö, joka täyttää yhdistelmävakuutuksen edellytykset vakuuttaisi itsensä yhdistelmävakuutettuna, tai että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään. Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Liittyessään työttömyyskassaan yhdistelmävakuutettuna tai siirtyessään jäsenyysaikana yhdistelmävakuutetuksi henkilön on ilmoitettava työttömyyskassalle muun kuin palkkatyöntekijänä saadun tulon vakuutustuloksi ja tähän tuloon kohdistuvan jäsenmaksun perusteeksi:

1) yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettu eläkevakuutuksen mukainen työtulo taikka se työntekijän eläkelain (395/2006) mukainen työansio, jonka perusteella hän ottaa yhdistelmävakuutuksen;

2) yritystulo, jonka hän yhdistelmävakuutuksessa vakuuttaa, jos hänellä ei ole 1 kohdassa tarkoitettua vakuutusta; vakuutettavan tulon on oltava vähintään 1 200 euroa vuodessa ja se voi olla enintään yrittäjän eläkelain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu rahamäärä vähennettynä 1 200 eurolla;

3) työkorvauksen verotettava määrä tai perhehoitolaissa tarkoitetun hoitopalkkion verotettava määrä.

Jos henkilön 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutuksen työtulo taikka työntekijän eläkelain mukainen työansio ylittää työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momentissa säädetyn määrän, henkilö voi valita vakuutustulon tämän määrän ja oman työtulonsa tai työansionsa väliltä. Muussa tapauksessa yhdistelmävakuutetun yrittäjätuloksi vahvistetaan eläkevakuutuksen mukaisen työtulon tai työntekijän eläkelain mukaisen työansion määrä.

Vakuutustulo määrätään kullekin kalenterivuodelle erikseen. Vakuutustuloa voidaan muuttaa kesken vuoden.

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäksi siirtynyt vain palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä palkkatyöntekijänä kyseisessä työttömyyskassassa korkeintaan 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien.

Hakijalle on annettava kirjallinen päätös työttömyyskassan jäseneksi pääsyn tai jäsenyysaikaisen työttömyyskassan jäsenyyden perusteen muutoksen hylkäämisestä tai kassasta erottamisesta. Myönteisen päätöksen työttömyyskassa antaa tarvittaessa sekä lisäksi aina jäsenen pyynnöstä.

Jos työttömyyskassa vakuuttaa vain palkkatyöntekijöitä, sen jäsenmaksu on määrättävä niin, että jäsenmaksu yhdessä valtionosuuden, ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuuden ja Työllisyysrahaston osuuden kanssa on riittävä työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta.

Jos työttömyyskassa vakuuttaa vain yrittäjiä, sen jäsenmaksu on määrättävä niin, että jäsenmaksu yhdessä valtionosuuden ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuuden kanssa on riittävä työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta.

Jos työttömyyskassa vakuuttaa sekä palkkatyöntekijöitä että yrittäjiä tai jos se vakuuttaa yhdistelmävakuutettuja, jäsenmaksut on määrättävä niin, että palkkatulon vakuuttamiseen kohdistuva jäsenmaksu ja yrittäjätulon vakuuttamiseen kohdistuva jäsenmaksu ovat erilliset ja niitä voidaan pitää riittävinä tulonlähteisiin perustuvien sitoumusten täyttämiseen ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta.

Jäsenmaksut vahvistaa Finanssivalvonta kassan tekemän esityksen pohjalta ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta ja 20 a §:ssä säädetään työttömyyskassan taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmasta.

Jäsenmaksun vahvistamisen edellyttämistä yleisistä työttömyyskassan taloudellista asemaa koskevista perusteluista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Jos työttömyyskassa vakuuttaa sekä palkkatyöntekijöitä että yrittäjiä tai jos se vakuuttaa yhdistelmävakuutettuja, sen on pidettävä palkkatuloina vakuutettaviin tuloihin ja yrittäjätulona vakuutettaviin tuloihin kohdistuvat varat ja velat sekä tuotot ja kulut toisistaan erillään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen erillään pitämisestä.

Työttömyyskassalla tulee olla kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään.

Vain palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan tasoitusrahastossa tulee olla vähintään vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaava määrä. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään neljän vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokuluja ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaavan määrän.

Vain yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan tasoitusrahastossa tulee olla vähintään kahden ja puolen vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaava määrä. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään seitsemän vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaavan määrän.

Jos työttömyyskassa vakuuttaa sekä palkkatyöntekijöitä että yrittäjiä tai jos se vakuuttaa yhdistelmävakuutettuja, työttömyyskassalla tulee olla sekä palkkatulon vakuuttamiseen kohdistuva 2 momentin mukainen tasoitusrahasto, että yrittäjätulon vakuuttamiseen kohdistuva 3 momentin mukainen tasoitusrahasto. Tasoitusrahastojen on oltava toisistaan erilliset.

Tasoitusrahaston suuruuden arvioinnissa huomioitavista seikoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Jos 19 §:n 1–3 momentissa tarkoitettu jäsenmaksu nousisi kohtuuttomasti kuluvalle tilivuodelle vahvistettuun jäsenmaksuun nähden, Finanssivalvonta voi vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun tai jäsenmaksut poiketen siitä, mitä 19 §:ssä säädetään jäsenmaksun määräytymisestä ja 20 §:ssä tasoitusrahastosta edellyttäen, että työttömyyskassa jäsenmaksuesityksen yhteydessä toimittaa Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi työttömyyskassan taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman. Tervehdyttämissuunnitelmassa on osoitettava, että työttömyyskassan 20 §:n 1–3 momentissa tarkoitettu yksi tai useampi tasoitusrahasto jäsenmaksutuottoa lisäämällä tai muulla keinoin voi saavuttaa tasoitusrahaston vähimmäistason kolmen vuoden kuluessa sen vuoden alusta lukien, jolle jäsenmaksu tai jäsenmaksut vahvistetaan.

Jos 54 a §:ssä tarkoitetun vakuutuskannan luovuttamisen yhteydessä vastaanottavan työttömyyskassan vakuutuskantaan kohdistuva tasoitusrahasto ei luovuttamisen yhteydessä siirtyvien varojen huomioimisen jälkeen täytä 20 §:ssä säädettyä tasoitusrahaston vähimmäismäärää, työttömyyskassan on vakuutuskannan luovuttamista koskevan sopimuksen liitteenä toimitettava Finanssivalvonnalle sen hyväksyttäväksi työttömyyskassan kyseistä vakuutuskantaa koskeva taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma. Tervehdyttämissuunnitelmassa on osoitettava, että työttömyyskassan tasoitusrahasto jäsenmaksutuottoa lisäämällä tai muulla keinoin kolmen vuoden kuluessa suunnitellun vakuutuskannan luovuttamisajankohtaa seuraavan vuoden alusta lukien saavuttaa tasoitusrahaston vähimmäistason.

Finanssivalvonta voi antaa tarkemmat määräykset tervehdyttämissuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta.

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalta työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki palkkatyöntekijöitä vakuuttavat työttömyyskassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle Finanssivalvonnan vahvistaman määrän palkkatyöntekijänä vakuutettua jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 22 §:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22 §:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa.

Jos työttömyyskassan tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia.

Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoitetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen vajausta, saadaan palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan palkansaajan ansiopäivärahasta syntynyt vajaus täyttää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa.

Jos palkkatyöntekijöitä vakuuttavan työttömyyskassan palkansaajan ansiopäivärahasta syntynyttä vajausta ei voida täyttää 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella.

Jos palkkatyöntekijöitä vakuuttava työttömyyskassa vakuuttaa myös yrittäjiä tai yhdistelmävakuutettuja, muusta kuin palkansaajan ansiopäivärahasta syntyvä vajaus saadaan täyttää palkkatyön vakuuttamisesta syntyvästä tasoitusrahastosta. Tällöin palkkatyön vakuuttamiseen syntyvän alijäämän täyttämiseen ei sovelleta, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään vajauksen täyttämisestä.

Työttömyyskassan vajaus, jota ei voida täyttää 1–4 momentissa säädetyllä tavalla, siirretään kassan seuraavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista.

Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin työttömyyskassan maksettavaksi säädettyjen etuuksien, jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvien kustannusten sekä kassan tarpeellisten hallintokulujen suorittamiseen. Varojen käytössä on noudatettava mitä 19 b §:ssä säädetään varojen erillisyydestä.

Valtionosuutena maksetaan yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n nojalla maksamista yrittäjän ansiopäivärahoista kustakin ansiopäivärahasta työttömyysturvalain mukaista ansiopäivärahan perusosaa vastaava määrä siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi ansiopäivärahaa yhteensä 100 päivältä. Tämän jälkeen valtionosuutena maksetaan ansiopäivärahan perusosaa vastaava määrä vähennettynä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulla ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuudella.

Työttömyyskassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 2 momentissa tarkoitetun yrittäjän jälkisuojan nojalla maksamista ansiopäivärahoista maksetaan valtionosuutena ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuutena tämän lain 25 §:n 1 ja 2 momentissa säädetty osuus.

Sen työttömyyskassan, jonka jäsen etuudensaaja on, rahoitusosuus on 5,5 prosenttia kustakin työttömyyspäivärahasta, jollei 1 momentista muuta johdu.

Se työttömyyskassa, jonka jäsenenä etuuden saaja on viimeksi täyttänyt työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yrittäjän työssäoloehdon, rahoittaa kunkin maksetun ansiopäivärahan sekä tämän pykälän 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotuksen.

Työttömyyskassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 1 momentissa tarkoitetun palkansaajan jälkisuojan nojalla maksamien ansiopäivärahojen rahoitukseen sovelletaan, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ssä säädetään palkansaajan ansiopäivärahojen rahoituksesta.

Työttömyyskassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 3 momentissa tarkoitetun yhdistelmävakuutetun jälkisuojan nojalla maksamien ansiopäivärahojen rahoitukseen sovelletaan, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 b §:ssä säädetään yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahojen rahoituksesta.

Sen työttömyyskassan, jonka jäsen etuudensaaja on, rahoitusosuus on 5,5 prosenttia kustakin työttömyyspäivärahasta, jollei 1 momentista muuta johdu.

Se työttömyyskassa, jonka jäsenenä etuuden saaja on viimeksi täyttänyt työttömyysturvalain 5 luvun 12 b §:ssä tarkoitetun yhdistelmävakuutetun työssäoloehdon, rahoittaa kunkin maksetun ansiopäivärahan sekä tämän pykälän 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotuksen.

Työllisyysrahaston osuutena suoritetaan työttömyyskassoille lisäksi 2 euroa jokaista työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaa ansiopäivärahaa koskevaa päätöstä kohden. Osuutta ei kuitenkaan suoriteta, jos kyse on työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 1 momentissa tarkoitettuun palkansaajan jälkisuojaan perustuvasta ansiopäivärahasta.

Kun sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt rahoitusosuuksien maksamisesta 1 momentissa säädetyn mukaisesti, Työllisyysrahasto suorittaa työttömyyskassalle 25 a §:n 3 momentissa säädetyn määrän ja perii vastaavan määrän siltä työttömyyskassalta, jonka jäsenenä etuuden saaja on viimeksi täyttänyt työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yrittäjän työssäoloehdon.

Työttömyyskassarekisteriin on merkittävä:

2) vakuutettava toiminta ja ne palkkatyön ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää;

Purkautuneen tai konkurssiin asetetun työttömyyskassan mahdolliset palkkatyöntekijän vakuutukseen tai yhdistelmävakuutetun palkkatuloon perustuvaan vakuutukseen liittyvät varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle. Työllisyysrahastolle luovutetut varat käytetään työttömyyskassojen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvien ansioturvamenojen ansio-osan rahoittamiseen.

Purkautuneen tai konkurssiin asetetun työttömyyskassan mahdolliset yrittäjän vakuutukseen tai yhdistelmävakuutetun yrittäjätuloon perustuvaan vakuutukseen liittyvät varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen käytetään työttömyyskassan säännöissä päätetyllä tavalla.

Työttömyyskassa voi kassan kokouksen päätöksen perusteella luovuttaa (luovuttava työttömyyskassa ) palkkatyöntekijän vakuutuksen, yrittäjän vakuutuksen tai yhdistelmävakuutetun vakuutuksen vakuutuskannan toiselle työttömyyskassalle (vastaanottava työttömyyskassa ). Vakuutuskannan luovuttamiselle on saatava Finanssivalvonnan suostumus.

Luovuttavan ja vastaanottavan työttömyyskassan hallituksen on laadittava kirjallinen vakuutuskannan luovuttamista koskeva suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutuskannan luovuttamista koskevassa suunnitelmassa on oltava ainakin:

1) luovuttavan ja vastaanottavan työttömyyskassan toiminimet;

2) selvitys vakuutuskannan luovutuksen syystä;

3) tarvittaessa ehdotus vastaanottavan työttömyyskassan sääntöjen muuttamiseksi;

4) selvitys luovutettavasta vakuutuskannasta ja sitä vastaavina varoina luovutettavasta omaisuudesta;

5) selvitys siitä, että vastaanottava työttömyyskassa täyttää luovutuksen jälkeen 20 §:ssä säädetyt vaatimukset;

6) ehdotus suunnitellusta vakuutuskannan luovutusajankohdasta;

7) ehdotus mahdollisiksi muiksi vakuutuskannan luovutuksen ehdoiksi.

Vakuutuskannan luovuttamista koskevassa suunnitelmassa ei kuitenkaan tarvitse olla 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettua selvitystä, jos vastaanottavan työttömyyskassan osalta luovuttamista koskevaan suunnitelmaan sisältyy 20 a §:n 2 momentissa tarkoitettu taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.

Jos työttömyyskassan toiminta käsittää yhdistelmävakuutetun vakuuttamisen, vakuutuskannan luovuttaminen tehdään siten, että työttömyyskassa vakuuttaa kannan luovuttamisen jälkeen vain palkkatyöntekijöitä tai vain yrittäjiä.

Suunnitelmassa mainitun siirtoajankohdan tulee ajoittua niin, että siirto toteutuu 1. päivänä tammikuuta. Siirron tulee tapahtua 12 kuukauden kuluessa luovuttamista koskevan suunnitelman tekemisestä.

Vakuutuskannan luovuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 53 §:n 3 momentissa säädetään kassan sulautuessa kassan toimistossa jäsenten nähtävinä pidettävistä sekä kassan kokouksessa nähtäviksi asetettavista asiakirjoista ja 55 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään sulautumista koskevasta luvasta.

Vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa, jos vakuutuskannan tai vakuutuskantojen luovuttamista ei hyväksytä muutoksitta luovuttavassa työttömyyskassassa ja vakuutuskannan tai vakuutuskantojen vastaanottamista vastaanottavassa työttömyyskassassa. Työttömyyskassan kassankokouksen päätöksestä vakuutuskannan tai vakuutuskantojen luovuttamisen tai vastaanottamisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Luovuttavan työttömyyskassan ja vastaanottavan työttömyyskassan hyväksyttyä vakuutuskannan tai vakuutuskantojen luovuttamisen Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa kannan luovuttamiseen:

1) jollei luovuttaminen loukkaa vakuutettuja etuja;

2) jollei luovuttamisen voida katsoa vaarantavan työttömyysvakuutustoiminnan tervettä kehitystä; ja

3) jos Finanssivalvonta on hyväksynyt vastaanottavan työttömyyskassan sääntöjen muuttamisen.

Jollei suostumusta ole haettu 55 §:n 1 momentissa sulautumislupahakemukselle säädetyssä määräajassa taikka se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, vakuutuskannan luovuttaminen on rauennut.

Jos vakuutuskannan luovutus on 54 b §:n perusteella rauennut tai luovutettavalle kannalle ei ole löytynyt vastaanottavaa työttömyyskassaa, työttömyyskassan kassan kokouksen päätöksellä työttömyyskassa voi sulkea vakuutuskannan. Työttömyyskassan on tiedotettava jäsenilleen ja sopimuskumppaneilleen vakuutuskannan sulkemisesta ja kannan sulkemisen vaikutuksista.

Jos työttömyyskassan toiminta käsittää yhdistelmävakuutetun vakuuttamisen, vakuutuskannan sulkeminen tehdään siten, että työttömyyskassa kannan sulkemisen jälkeen vakuuttaa vain palkkatyöntekijöitä tai vain yrittäjiä.

Vakuutuskannan sulkenut työttömyyskassa ei voi hyväksyä uusia jäseniä suljettuun vakuutuskantaan. Vakuutuskannankannan sulkenut työttömyyskassa jatkaa suljetun vakuutuksen järjestämistä. Jos vakuutuskannan varat eivät kata järjestämisestä syntyviä saatavia, ne katetaan työttömyyskassan muista varoista sen estämättä, mitä 19 b ja 20 §:ssä säädetään.

Vakuutuskannan sulkenut työttömyyskassa voi luovuttaa vakuutuskannan noudattaen mitä 54 a ja 54 b §:ssä säädetään. Kannan sulkenut työttömyyskassa voi sulautua toiseen työttömyyskassaan noudattaen mitä tässä laissa sulautumisesta säädetään.

Kuukauden kuluessa siitä, kun Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa sulautumiseen ja 54 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden kassan säännöt tai kun se on antanut suostumuksensa vakuutuskannan luovuttamiseen ja tarvittaessa vahvistanut vastaanottavan työttömyyskassan säännöt, kassojen on tehtävä sulautumisesta tai vakuutuskannan luovutuksesta ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.

Sulautuminen ja vakuutuskannan luovuttaminen katsotaan tapahtuneeksi, kun siitä on tehty merkintä työttömyyskassarekisteriin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 25, 25 a–25 c ja 26 sekä 27 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2029.

Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn työttömyyskassan, joka ei muuta sääntöjensä mukaista toimintaa käsittämään vähintään kahdenlaisten jäsenten vakuuttamista 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, on päätettävä sääntöjensä muuttamisesta tämän lain mukaisiksi ja haettava Finanssivalvonnan vahvistus sääntöjen muutoksille viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Sen estämättä, mitä 19 b ja 20 §:ssä säädetään, aiemmin vain palkansaajia vakuuttanut työttömyyskassa, joka alkaa vakuuttaa myös yrittäjätuloa, voi kassan kokouksen päätöksen mukaisesti kahden vuoden ajan sääntömuutoksesta päättäneestä kassan kokouksesta lukien käyttää taikka lainata tästä syntyvien kohtuullisten hallintokulujen rahoittamiseen työttömyyskassan palkkatulon jäsenmaksutuotosta muodostuvan tasoitusrahaston varoja. Poiketen siitä, mitä 22 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, vajaus, jota ei pystytä täyttämään mainitun pykälän 1 momentissa säädetyllä tavalla, siirretään kassan seuraavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista. Vastaavasti aiemmin vain yrittäjiä vakuuttanut työttömyyskassa, joka alkaa vakuuttaa myös palkkatuloa, voi käyttää tai lainata yrittäjätulon vakuuttamisen jäsenmaksutuotosta muodostuvan tasoitusrahaston varoja.

Yhdistelmävakuutetun ansiopäiväraha rahoitetaan valtionosuudella ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuudella, työttömyyskassan rahoitusosuudella ja, siltä osin kuin ansiopäiväraha perustuu palkansaajan ansiopäivärahaa laskettaessa huomioitavaan tuloon, Työllisyysrahaston osuudella.

Työttömyyskassa rahoittaa yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan muuhun vakuutustuloon kuin palkkatuloon perustuvan ansio-osan kokonaisuudessaan.

Yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan perusosan rahoitukseen sovelletaan mitä 4 §:n 2–3 ja 8 momentissa säädetään palkansaajan ansiopäivärahan rahoittamisesta. Lomautusajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin, työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun sääesteen ja 14 kohdassa tarkoitetun lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin ei suoriteta valtionosuutta eikä ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuutta. Työllisyysrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista siltä osin kuin ansiopäiväraha perustuu palkansaajan ansiopäivärahaa laskettaessa huomioitavaan tuloon. Muilta osin ansiopäiväraha rahoitetaan työttömyyskassan rahoitusosuudella.

Työttömyyskassan osuus kustakin yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan ansio-osasta on 5,5 prosenttia siitä ansiopäivärahan määrästä, joka perustuu palkansaajan ansiopäivärahaa laskettaessa huomioitavaan tuloon, jollei 3 momentista muuta johdu

Työllisyysrahaston osuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin ansiopäivärahasta maksetun ansiopäivärahan sekä 2–4 momentin mukaisten määrien erotus.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan sellaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen, jota maksetaan aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2029 alkaen.

Yleistukea maksetaan työttömälle työnhakijalle:

1) jolla ei ole oikeutta työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiseen ansiopäivärahaan mainitun lain 5 luvun 2 §:n 1 momentin, 6 §:n 1 momentin tai 12 a §:n 1 momentin nojalla taikka joka on saanut mainitun lain 6 luvun 7 §:n mukaisen enimmäisajan ansiopäivärahaa; ja

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .