Valtion talousarvio vuodelle 2021
Valtion talousarvioksi vuodelle 2021
Valtion talousarvio eli budjetti vuodelle 2021. Eduskunta äänesti täysistunnossa sadoista yksittäisistä määrärahakohdista ja opposition muutosehdotuksista ennen budjetin hyväksymistä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 5.10.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 22.12.2020
- Äänestyksiä
- 587
- Puheenvuoroja
- 1183
- Säädös
- 1113/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 587 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
1183 puheenvuoroa · 6 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Vuoden 2021 valtion talousarviosta käyty keskustelu oli vahvasti kahtiajakautunut hallituksen ja opposition välillä. Hallituspuolueet puolustivat elvyttävää ja velkaista budjettia välttämättömänä keinona tukea kuntia, yrityksiä ja kansalaisia koronakriisin yli. Oppositio puolestaan arvosteli voimakkaasti hallitusta mittavasta velkaantumisesta, todellisten työllisyystoimien puutteesta sekä veronkiristyksistä.
- Ovatko hallituksen työllisyystoimet ja oppivelvollisuusuudistus riittäviä talouden tasapainottamiseksi?
- Pitäisikö kriisistä elpyä veroja keventämällä vai julkisia menoja lisäämällä?
- Onko historiallisen suuri velanotto perusteltua koronakriisin varjolla?
- SDPPuolesta
SDP puolusti elvyttävää talousarviota, jonka katsottiin turvaavan arjen palvelut, kuntien toimintakyvyn ja luottamuksen yhteiskunnassa koronapandemian keskellä.
”Sen vuoksi nyt täytyy taloutta, yrityksiä, kuntia, niitä ammattilaisia siellä etulinjassa tukea.”
— Antti Lindtman - KeskustaPuolesta
Keskusta piti velkaantumista poikkeusoloissa välttämättömänä ja kiitti budjetin panostuksia teollisuuden kilpailukykyyn, terveyteen sekä kuntien selviytymiseen.
”Keskusta sanoo: kyllä Suomi selviytyy.”
— Katri Kulmuni - VihreätPuolesta
Vihreät tuki budjettia, koska se välttää aiempien kriisien leikkauspolitiikan ja investoi tulevaisuuteen, koulutukseen sekä vihreään siirtymään.
”Me olemme valinneet, että emme leikkaa koulutuksesta tai sosiaaliturvasta vaan panostamme niihin, ja se on ainoa oikea tapa tukea heitä, jotka tarvitsevat apuamme eniten.”
— Noora Koponen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti budjettiesitystä, koska se vahvistaa hyvinvointivaltiota ja kuntia sekä luo pitkän aikavälin tasa-arvoa oppivelvollisuuden laajentamisella.
”Vahva hyvinvointivaltio on pitänyt huolta suomalaisten terveydestä ja toimeentulosta.”
— Pia Lohikoski - RKPPuolesta
RKP tuki talousarviota vastuullisena kriisipolitiikkana, jolla varmistetaan kansalaisten hyvinvointi ja suomalaisten työpaikkojen säilyminen.
”Regeringen har idkat en ansvarsfull politik under coronakrisen.”
— Veronica Rehn-Kivi - KokoomusVastaan
Kokoomus arvosteli esitystä siitä, että hallitus lykkää välttämättömiä rakenneuudistuksia ja jättää työllisyyttä sekä yrittäjyyttä tukevat veronkevennykset tekemättä.
”Siksi hallituksen budjettiesityksen pääviesti on hyytävä.”
— Sari Sarkomaa - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastusti talousarviota liiallisen velanoton, kiristyvän verotuksen ja tehottomiksi katsomiensa toimien, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen, vuoksi.
”Kuitenkin, valtiovarainministeri Matti Vanhanen, oppositio ei hyväksy hallituksen 10,8 miljardin velanottoa.”
— Ville Tavio - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit vastusti esitystä, koska katsoi hallituksen työllisyystoimien jäävän riittämättömiksi ja koronalaskun maksamisen vaativan työn verotuksen keventämistä.
”Veronkiristyksillä työllisyys ei parane vaan päinvastoin se heikkenee.”
— Peter Östman - Liike NytVastaan
Liike Nyt kritisoi budjetin suurta alijäämää, autoilijoiden ja yritysten kustannusten kasvattamista sekä vastakkainasettelua luovaa puhetta.
”Aloitetaan sillä, että budjetti on 12 miljardia alijäämäinen.”
— Harry Harkimo - Eduskuntaryhmä TurtiainenVastaan
Turtiainen vastusti velkaantumiseen perustuvaa politiikkaa ja vaati julkisen sektorin karsimista sekä yrittäjyyden helpottamista arvonlisäverotusta keventämällä.
”Velkaantumalla saatava hyvinvointi on itsensä ja tulevien sukupolvien pettämistä.”
— Ano Turtiainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 1183 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Täysistunto keskeytettiin kello 12.02.
Täysistunto keskeytettiin kello 13.30. Täysistuntoa jatkettiin kello 15.02.
Keskustelu päättyi, ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Talousarvioaloitteet TAA 1-370/2020 vp lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.10.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 2.12.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 21.12.2020Ainoa käsittely · Täysistunto
- 21.12.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Valtion talousarvio vuodelle 2021Hyväksytty muutettuna · 1113/2020