HE 148/2026 vpKäsittelyssäVireille 3.9.2026

Välineellistetyn maahantulon poikkeuslain jatkaminen

Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Suomi jatkaa poikkeuslain voimassaoloa, jolla voidaan tarvittaessa rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajalla välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Laki pidetään voimassa vuoden 2028 loppuun saakka ilman sisältömuutoksia.

Tila
Käsittelyssä
Vireille
3.9.2026
Viimeisin tapahtuma
20.10.2026
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
30

Mitä ehdotetaan

Väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun määräaikaisen poikkeuslain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella 31.12.2028 asti. Lain aineelliseen sisältöön tai viranomaisten toimivaltuuksiin ei tehdä muutoksia.

Mitä se tarkoittaa

Rajavartiolaitoksella ja valtioneuvostolla säilyy valmius ottaa viimesijaisena keinona käyttöön toimivaltuudet, joilla voidaan estää maahanpääsy ja poistaa maasta maahantulijoita, jos vieras valtio käyttää heitä hybridivaikuttamisen välineenä. Muutos turvaa viranomaisten varautumisen ja vaikuttaa rajaturvallisuuden ylläpitoon sekä mahdollisiin maahanpyrkijöihin ja turvapaikanhakijoihin tilanteessa, jossa lakia sovelletaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 31.12.2026.

Näin eduskunta äänesti

Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

30 puheenvuoroa · 1 keskustelu

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädetyn poikkeuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2028 loppuun saakka. Hallituspuolueet sekä osa oppositiosta pitivät lain jatkamista välttämättömänä kansallisen turvallisuuden ja Venäjän hybridivaikuttamisen uhan vuoksi. Osa oppositiosta puolestaan arvosteli poikkeuslain toistuvaa pidentämistä sekä sen ristiriitaa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kanssa.

  • Onko poikkeuslain toistuva jatkaminen ongelmallista perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta?
  • Onko itärajan turvallisuusuhka edelleen niin korkea, että poikkeustoimivaltuuksien voimassaolo on välttämätöntä?
  • Miten laki suhteutuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja oikeuteen hakea turvapaikkaa?
  • KokoomusPuolesta

    Ryhmä kannattaa lain jatkamista, koska turvallisuusympäristö itärajalla ei ole parantunut ja viranomaisilla on oltava viimesijaiset työkalut rajaturvallisuuden varmistamiseen.

    ”Juuri siksi tämän lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä.”
    — Juha Hänninen
  • Ryhmä pitää lain jatkamista täysin välttämättömänä Suomen ja kansalaisten turvallisuuden sekä suvereniteetin turvaamiseksi Venäjän jatkuvaa hybridiuhkaa vastaan.

    ”Tämä on täysin välttämätön tässä turvallisuustilanteessa, jossa me ollaan.”
    — Mari Rantanen
  • SDPPuolesta

    Ryhmä tukee lain jatkamista kansallisen turvallisuuden ja varautumisen vuoksi, mutta korostaa samalla perus- ja ihmisoikeuksien huomioimista ja eduskunnan valvontaroolia.

    ”Sen vuoksi, rouva puhemies, me tuemme tämän rajaturvallisuuslain jatkoa.”
    — Tytti Tuppurainen
  • KeskustaPuolesta

    Ryhmä seisoo poikkeuslain jatkamisen takana, koska maailmantilanne ja itärajan uhkakuvat puoltavat ennaltaehkäisevän lainsäädännön voimassaoloa.

    ”Keskusta on ainoana oppositiopuolueena ollut tukemassa tätä rajalakia, ja tuemme myös tätä jatkoakin eli seisomme rajalain takana.”
    — Hanna Räsänen
  • VihreätVastaan

    Ryhmä arvostelee poikkeuslain toistuvaa ketjuttamista ja kyseenalaistaa menettelyn perustuslainmukaisuuden sekä turvapaikanhakuoikeuden rajoittamisen seuraukset.

    ”Kuinka pitkään poikkeuslaki voi oikein näin jatkua?”
    — Oras Tynkkynen
  • Ryhmä vastustaa esitystä perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastaisena poikkeuslakina, jonka jatkamista pidetään oikeusvaltioperiaatteen murentamisena.

    ”Käännytyslaki on yksiselitteisesti perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen.”
    — Jessi Jokelainen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 3.9.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
  2. 8.9.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (482/2024) 7 §, sellaisena kuin se on laissa 368/2025, seuraavasti:

7 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä heinäkuuta 2024 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2028 asti. Lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Esityksen tavoitteena on tehokkaasti torjua maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta ja varautua maahantulon välineellistämisen vakavimpiin tilanteisiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 31.12.2026.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.