Maakuntien alv-kustannusten korvaaminen
Maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) täydentämiseksi maakuntien arvonlisäverokustannusten korvaamista sekä eräitä rahoitusratkaisuja koskien
Valtio korvaa tuleville maakunnille niiden hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot sekä laskennallisen veron yksityisiltä ostettavista sote-palveluista. Järjestely varmistaa, että verotus ei ohjaa sitä, tuottaako maakunta palvelut itse vai hankkiiko se ne ulkopuolelta.
- Tila
- Rauennut
- Vireille
- 8.3.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 18.4.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Maakuntien rahoituslakiesitykseen lisätään säännökset toteutuneiden arvonlisäverokustannusten korvaamisesta valtion talousarviosta sekä viiden prosentin laskennallisesta arvonlisäveron korvauksesta verottomissa sosiaali- ja terveydenhuollon ostoissa. Samalla tarkennetaan maakuntien rahoituksen jakoa yleiskatteelliseen ja erillisrahoitukseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee perustettavia maakuntia, kuntia sekä yksityisiä palveluntuottajia. Kunnilta siirtyisi maakunnille noin 1,2 miljardin euron arvosta arvonlisäverollisia hankintakustannuksia. Tehtävämuutosten vuoksi maakuntien yleiskatteinen valtionrahoitus vähenee 2,7 miljoonaa euroa ja erillisrahoitus 4,85 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasossa. Korvausten maksu oli määrä aloittaa maaliskuussa 2020.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.3.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 14.3.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki maakuntien rahoituksesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki maakuntien rahoituksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3 §Valtion rahoitus maakunnille
Maakunnille myönnetään valtion rahoitusta maakunnan asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisten tekijöiden ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden sekä kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden, maatalousyritysten määrän, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Kullekin maakunnalle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 10 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 18 §:ssä tarkoitetut maakunnan muiden tehtävien laskennalliset kustannukset.
5 §Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset
Valtion rahoituksen perusteena käytetään 3 luvussa tarkoitettuja laskennallisia kustannuksia tarkistettaessa maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuneiden käyttökustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa. Lain 4 luvussa tarkoitettuja laskennallisia kustannuksia tarkistettaessa valtion rahoituksen perusteena käytetään maakuntien muiden tehtävien toteutuneita kustannuksia viimeisimmältä tilastoidulta vuodelta. Rahoitusta tarkistettaessa kustannuksina ei pidetä 9 §:ssä tarkoitettua hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Huomioitavista kustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja käyttömaksut sekä maakuntien saamat myyntitulot.
9 §Maakunnan arvonlisäverokustannusten korvaaminen
Valtio korvaa maakunnalle sen hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron, joka ei arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan oikeuta vähennykseen tai palautukseen, sekä tuesta tai avustuksesta arvonlisäverolain mukaan suoritettavan veron. Lisäksi valtio korvaa maakunnalle laskennallisen arvonlisäveron sellaisista sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoista, joista ei arvonlisäverolain 34 §:n, 36 §:n 1-4 kohdan ja 37 §: n mukaan ole suoritettava veroa. Laskennallinen vero on viisi prosenttia palvelun tai tavaran ostohinnasta, maahantuodun tavaran veron perusteesta tai tuen tai avustuksen määrästä. Laskennallista veroa ei korvata muilta maakunnilta tehdyistä hankinnoista eikä niille annetusta tuesta tai avustuksesta.
Arvonlisäverokustannusten korvaamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 24-26 §:ssä säädetään valtion rahoituksesta.
3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus
10 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
11 §Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin perustuvat laskennalliset kustannukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaiset perushinnat lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon ikäryhmäkohtaisten tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tehtäväkohtaisten painotusten perusteella. Perushinta määrätään erikseen kullekin seuraavalle ikäluokalle:
12 §Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvekerroin
Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvekerroin lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tehtäväkohtaisten painotusten perusteella.
13 §Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
14 §Asukastiheyskerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
15 §Vieraskielisyyskerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
16 §Kaksikielisyyskerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
17 §Saaristoisuuslisä
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
4 luku – Maakuntien muiden tehtävien rahoitus
18 §Maakuntien muiden tehtävien laskennallisten kustannusten perusteet
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
19 §Kasvupalvelukerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
20 §Maatalousyrityskerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
21 §Maakunnan muiden tehtävien asukastiheyskerroin
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
5 luku – Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen
22 §Valtion rahoituksen hallinnointi
Edellä 10 §:n 3 momentissa säädetyt tehtäväkohtaiset painotukset ja 13 §:n 1 momentissa säädettyjen indikaattoreiden painoarvot sekä 19 §:n 1 momentissa säädetyt painotukset tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein.
23 §Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut korvaukset maakunnille kuukausittain samanaikaisesti 2 momentissa tarkoitetun valtion rahoituksen kanssa. Korvaus perustuu maksatuskuukautta edeltävää kuukautta edeltäneen kuukauden arvonlisäverokustannuksia koskeviin tietoihin. Maakunnan on kirjattava korvausten maksamista varten tarpeelliset tiedot Valtiokonttorin ylläpitämään maakuntien taloustietojen raportointipalveluun. Valtiokonttori tekee korvausten maksamista koskevan päätöksen ja toimittaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle maakunnalle maksettavaa korvausta koskevat maksutiedot.
24 §Saamatta jääneen etuuden suorittaminen
Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 27 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja maakunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtion rahoitusta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava maakunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtion rahoitus olisi tullut maksaa.
25 §Perusteettoman edun palauttaminen
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
26 §Suoritusvelvollisuuden raukeaminen
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
6 luku – Muutoksenhaku
27 §Oikaisumenettely
Jos maakunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen valtion rahoituksen myöntämisestä tai Valtiokonttorin päätökseen arvonlisäverokustannusten korvaamisesta, maakunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
28 §Muutoksenhaku
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
29 §Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen maakuntaan
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
30 §Voimaantulo
Lain 12 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2023.
Lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu tarkistus on tehtävä ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2024.
Lain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettu kustannusten korvaus maksetaan ensimmäisen kerran maaliskuussa 2020.
31 §Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina 2020 ja 2021
Valtion rahoituksen valtakunnallinen taso vuonna 2020 vastaa maakuntien lakisääteisten tehtävien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten yhteismäärää. Valtion rahoitus kullekin maakunnalle vastaa asianomaisen maakunnan alueelle kuuluvien kuntien lakisääteisten tehtävien kustannusten sekä valtiolta maakunnille siirtyviin tehtäviin osoitetun maakunnittain laskennallisesti kohdennetun rahoituksen yhteismäärää. Kustannuksina ei oteta huomioon 9 §:ssä tarkoitettua hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Lain 3 §:ssä tarkoitettujen osuuksien painotukset valtion rahoituksessa vuonna 2020 ovat seuraavat:
32 §Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina 2020–2023
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
33 §Valtion rahoituksen tasoa koskeva poikkeussäännös vuosina 2020 ja 2021
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.