Vuoden 2023 toinen lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2023 toisesta lisätalousarviosta ja hallituksen talouspolitiikan suunnasta heikkenevässä suhdannetilanteessa. Hallituspuolueet korostivat esityksen olevan pääosin tekninen ja hillitsevän valtion lisävelkaantumista. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä toimettomuudesta rakennusalan ja talouden kriisissä sekä leikkauksista ilmastotoimiin, hyvinvointialueille ja maatalouteen.

• –Pitäisikö lisätalousarviolla elvyttää rakennusalaa ja taloutta?
• –Ovatko Ilmastorahaston pääomituksen ja kosteikkoviljelyn leikkaukset perusteltuja?
• –Ovatko hyvinvointialueiden ja maatalouden määrärahat riittäviä?
• –Kohdellaanko Itä-Suomea ja eri alueita tasapuolisesti investoinneissa?

• KokoomusPuolesta

  Kokoomus tukee esitystä ja katsoo, että vaikeassa taloustilanteessa velkaantumista on hillittävä menolisäysten ja elvytyksen sijaan rakenteellisilla toimilla.

  ”Tämä lisätalousarvioesitys — niin kuin varmasti tästä eteenpäin pahimmillaan seuraavat vuodet, vuosikymmenet — on kyllä hyvä muistutus meille kaikille siitä, kuinka vakavassa tilanteessa Suomi on.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Perussuomalaiset kannattavat lisätalousarviota, koska se vähentää valtion nettolainanottoa ja kohdentaa tarpeellisia lisäyksiä muun muassa turvallisuusviranomaisille.

  ”Kokonaisuutena tämä lisätalousarvio vähentää velanottoa vajaalla 250 miljoonalla, mikä on tietenkin hyvä asia tässä maailmantilanteessa ja tässä korkotilanteessa.”

• KristillisdemokraatitPuolesta

  Kristillisdemokraatit pitävät esitystä asianmukaisena ja katsovat, että velkaantumisen taittamiseksi ei voida jatkuvasti ottaa lisälainaa elvytykseen.

  ”Hallituksen tehtävä on kääntää tämä velkataakka, joka on syntynyt monien vuosien jälkeen.”

• SDPVastaan

  SDP vastustaa esityksen linjaa ja moittii sitä pelkästään tekniseksi tilanteessa, jossa rakennusala kyntää syvässä kriisissä ja tarvitsisi pikaista suhdanne-elvytystä.

  ”Se tarkoittaa, että tässä ei ole yhtään toimia tämän tilanteen hallitsemiseksi tässä ja nyt.”

• KeskustaVastaan

  Keskusta vastustaa esitystä ja vaatii Turun tunnin junan rahoituksen siirtämistä rakennusalan suhdannepakettiin, Itä- ja Pohjois-Suomen tukemiseen sekä maatalouden kriisitukeen.

  ”Tässä tilanteessa hallituksen pitäisi reagoida nopeasti toimilla, jotka luovat Suomeen kasvua ja pitävät kiinni työllisyydestä niin että työttömyys ei lähtisi kasvamaan.”

• VihreätVastaan

  Vihreät arvostelevat esitystä siitä, että hallitus leikkaa varoja tehokkailta ilmastotoimilta kuten kosteikkoviljelyltä ja purkaa Ilmastorahaston toimintamahdollisuuksia.

  ”Kaikessa teknisyydessään tämä lisätalousarvioesitys on jonkun sortin pettymys.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Vasemmistoliitto vastustaa hallituksen leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen ja ilmastotoimiin sekä suhdannepolitiikan puutetta talouden hidastuessa.

  ”Vammaisten ja ikäihmisten palveluista leikkaaminen ja hyvinvointialueiden ennestään tiukan rahoituksen vähentäminen on kestämätöntä.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 116 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.