HE 151/2016 vpHyväksyttyVireille 15.9.2016

Lapsilisien määrän pieni alentaminen

Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

Lapsilisien kuukausimääriä pienennetään hieman vuoden 2017 alusta alkaen. Yksinhuoltajakorotuksen suuruus säilyy kuitenkin ennallaan.

Tila
Hyväksytty
Vireille
15.9.2016
Viimeisin tapahtuma
25.11.2016
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
51
Vahvistettu
9.12.2016
Säädös
1086/2016

Mitä ehdotetaan

Lapsilisän tasoja alennetaan 0,91 prosentilla valtiontalouden säästöjen saavuttamiseksi. Leikkaus ei koske lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka pysyy 48,55 eurossa kuukaudessa lasta kohden.

Mitä se tarkoittaa

Muutos tulee voimaan 1.1.2017 ja koskee lapsilisiä saavia perheitä (noin miljoonaa lasta). Kuukausittainen lapsilisä pienenee ensimmäisestä lapsesta 0,87 euroa (95,75 eurosta 94,88 euroon) ja viidestä lapsesta yhteensä 6,03 euroa. Toimenpide säästää valtion menoja arviolta 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Toimeentulotukea saavien perheiden kokonaistuloihin leikkaus ei vaikuta, koska lapsilisän pienentyminen korvautuu toimeentulotuessa.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 23.11.2016

Eduskunta hyväksyi lain äänin 100–61.

100
Jaa · hyväksyttiin
61
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 38 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.12.2016.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

51 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin hallituksen esityksestä alentaa lapsilisien määrää noin 0,85 prosentilla osana julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituspuolueet pitivät leikkausta euromääräisesti pienenä mutta valtiontalouden ja velkaantumisen taittamisen kannalta välttämättömänä ratkaisuna. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja katsoi sen lisäävän lapsiperheköyhyyttä ja kasautuvan muiden sosiaaliturvaleikkausten päälle.

  • Lisääkö lapsilisien alentaminen kohtuuttomasti lapsiperheköyhyyttä ja toimeentulotukiriippuvuutta?
  • Onko leikkauksen euromääräinen vaikutus perheiden arkeen vähäinen vai pitkällä aikavälillä merkittävä?
  • Olisiko hallituksen tullut tehdä perusteellisempi lapsi- ja perhevaikutusten kokonaisarviointi ennen säästöpäätöksiä?
  • KokoomusPuolesta

    Valtiontalouden vaikeassa tilanteessa myös lapsilisiin joudutaan tekemään pieni säästö, mutta heikoimmassa asemassa olevia suojellaan jättämällä yksinhuoltajakorotus leikkauksen ulkopuolelle.

    ”Talous on ollut sellaisessa tilanteessa, että säästöjä on jouduttu tekemään lukuisiin eri paikkoihin.”
    — Timo Heinonen
  • Sopeutustoimi on julkisen talouden korjaamiseksi välttämätön, ja se kohdistuu oikeudenmukaisesti, koska yksinhuoltajakorotus säilytetään ja toimeentulotukeen ei kosketa.

    ”Onneksi, kuten mainittua, tämä lapsilisän noin euron kuukausittainen leikkaus lasta kohden ei kuitenkaan suuntaudu samalla tavalla kaikkein köyhimpiin eikä yksinhuoltajiin.”
    — Jani Mäkelä
  • KeskustaPuolesta

    Leikkaus on valtiontalouden tasapainottamisen ja velkaantumisen pysäyttämisen vuoksi pakollinen, mutta sen euromääräinen vaikutus perheisiin on pieni ja hallitus panostaa perhepalveluihin sekä työllisyyteen.

    ”Tämän hallitusohjelman yksi tärkeimmistä asioista on se, että me emme saa ottaa lapsillemme velkaa.”
    — Eeva-Maria Maijala
  • SDPVastaan

    Lapsilisien leikkaus yhdessä indeksisidonnaisuuden poiston kanssa kasvattaa lapsiperheköyhyyttä ja toimeentulotukiriippuvuutta ilman, että päätösten yhteisvaikutuksia olisi arvioitu riittävästi.

  • VihreätVastaan

    Vaikka yksittäinen leikkaus vaikuttaa pieneltä, indeksijäädytysten ja muiden etuusleikkausten kasautuminen samoille vähävaraisille perheille syventää pitkäaikaista köyhyyttä.

    ”Sen takia itse asiassa minua huolestuttavat kaikkein eniten hallituksen esitykset indeksisidonnaisuuden poistoista, indeksien jäädyttämisestä, koska ne aiheuttavat sitä pitkäaikaista köyhyyttä.”
    — Krista Mikkonen
  • Lapsilisien heikennys nakertaa perheiden toimeentuloa ja synnyttää vaarallista hyvinvointivelkaa, jota on myöhemmin vaikea korjata.

    ”Minun mielestäni Suomella ei tässä tilanteessa ole varaa leikata lapsilisää miltään tuloluokalta, kaikkein vähiten tietenkin niiltä kaikkein köyhimmiltä.”
    — Anna Kontula
  • Lapsilisien reaaliarvo on laskenut merkittävästi jo aiemmin, ja uudet leikkaukset osuvat kohtuuttomasti heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.

    ”Erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden arkeen lapsilisäleikkaukset ovat kohtuuttomia.”
    — Sari Tanus

Kooste on tuotettu tekoälyllä 51 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 15.9.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 22.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 10.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 18.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 23.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 25.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1086/2016 · 9.12.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki lapsilisälain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsilisälain (796/1992) 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1111/2014, seuraavasti:

7 §Lapsilisän määrä

Lapsilisä on lasta kohden 94,88 euroa kalenterikuukaudessa.

Jos 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta, lapsilisän määrä on toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa, neljännestä lapsesta 153,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 euroa kalenterikuukaudessa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää. Muutoksella on tarkoitus toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen julkisen talouden suunnitelman eli niin sanotun kehyspäätöksen vuosille 2017—2020 yhteydessä päätetty 11,7 miljoonan euron suuruinen säästö valtion menoihin. Kehyspäätöksen mukaan muun muassa kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin sekä lapsilisiin tehdään 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys. Kehyspäätöksen mukainen säästötoimenpide ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus jätetään lapsilisän tason alentamisen ulkopuolelle. Tällöin muiden lapsilisien tasoja alennetaan 0,91 prosentilla. Lapsilisän alentaminen ei vaikuttaisi toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.