Sähköinen äänioikeusrekisteri kirkon vaaleihin

Hiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite sekä tarvittaessa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto sekä äänioikeutettujen lukumäärä. Luettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten.

Arkistotulosteena toimiva äänioikeutettujen luettelo säilytetään erikseen määrätyllä tavalla.

Kirkkohallitus perustaa seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten rekisterin, johon otetaan jokainen jäsenrekisterin tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu kirkon jäsen (äänioikeusrekisteri ).

Äänioikeusrekisterin rekisterinpitäjä on kirkkohallitus.

Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan rekisteriin seuraavat tiedot jäsenrekisteristä sellaisina kuin ne ovat 11 §:ssä tarkoitettuna päivänä:

1) henkilötunnus;

2) täydellinen nimi;

3) osoite ja seurakunta;

4) rekisteriin ottamisen päivämäärä;

5) tarvittaessa äänestysalue;

6) väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto.

Äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen äänioikeutetun kohdalle rekisteriin merkitään:

1) kuolintieto, jos äänioikeutettu on kuollut;

2) jos henkilö on merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, tieto siitä sekä toimenpiteen syy;

3) tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä;

4) tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan;

5) tieto 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.

Kirkkohallituksella ja seurakunnan vaalilautakunnalla on oikeus lisätä henkilö seurakuntavaalia tai kirkkoherran välitöntä vaalia varten perustettuun äänioikeusrekisteriin tai merkitä henkilö äänioikeutta vailla olevaksi, jos hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä, merkitty siihen virheellisesti äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi taikka henkilö on liittynyt kirkon jäseneksi tai eronnut kirkon jäsenyydestä 11 §:ssä tarkoitettujen määräpäivien jälkeen. Jos vaalilautakunta katsoo, että henkilöä koskeva merkintä äänioikeusrekisterissä on muutoin virheellinen, vaalilautakunta voi korjata virheen. Muutokset on tehtävä seurakuntavaaleissa viimeistään 16 päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 ja kirkkoherran välittömässä vaalissa viimeistään 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää ennen kello 16.

Jos henkilö merkitään äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi, tästä on tehtävä kirjallinen päätös ja annettava päätös tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 10 luvun 24 §:n 1 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tehdä, jos henkilö on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin laatimisen jälkeen.

Jos henkilö lisätään äänioikeusrekisteriin, hänelle on viipymättä lähetettävä tästä tieto. Kirkon jäseneksi liittyneellä henkilöllä on äänioikeus seurakuntavaaleissa siinä seurakunnassa, jonka jäseneksi hän on liittynyt.

Jos äänioikeusrekisterissä korjataan henkilöä koskeva muu virheellinen merkintä, on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskeva asia voidaan ratkaista automaattisesti.

Seurakuntavaaleissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen vaalipäivää kello 16 lukien. Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää klo 16 lukien.

Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.

Jos joku on ilmeisen virheellisesti 19 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, kirkkohallitus voi poistaa merkinnän lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä.

Äänioikeusrekisteriin merkitään sen mukaan kuin kirkkojärjestyksen 9 luvun 26, 28 ja 39 §:ssä säädetään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt. Merkinnän voi tehdä vaalitoimitsija tai vaalilautakunnan jäsen. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain vaalilautakunnan pyynnöstä kirkkohallitus.

Äänioikeusrekisteriä ja siinä olevia tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin vaalin toimittamiseen. Äänioikeusrekisterin tietoja voidaan kuitenkin käyttää tilastointiin ja tieteelliseen tutkimukseen.

Sen jälkeen, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan kirkkohallituksen määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen kirkkohallitus hävittää rekisterissä olevat tiedot.

Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä. Äänioikeusrekisteriin merkityllä on oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeusrekisteriin, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista soveltaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.

Jos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 9 luvun 18 a §:n 3 momentin 6 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeusrekisterissä olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäväksi vain hänelle itselleen.

Äänioikeusrekisteri on pidettävä salassa muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana. Salassapitovelvollisuus ei estä tiedon antamista äänioikeusrekisteristä sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten.

Äänioikeusrekisterin julkisuuteen sovelletaan muutoin 8 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 3 kohtaa.

Kirkon viranomaisten tiedonhallintaan, tietojärjestelmien käyttöön sekä tietojen sähköiseen luovutustapaan sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 4 §:n 2 momenttia, 12, 13, 13 a, 14–17 ja 21–24 §:ää sekä 6 lukua.

Äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan automaattiseen päätöksentekoon sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a lukua.

Kirkon viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:

8) seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran välittömässä vaalissa käytettävästä äänioikeusrekisteristä ja vaalilautakunnan 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä seurakunnan vaalilautakunnalle sekä kirkkohallituksen mainitussa momentissa tarkoitetusta päätöksestä kirkkohallitukselle.

Poiketen siitä, mitä oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudesta 5 §:ssä säädetään, oikaisuvaatimuksen ja valituksen seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen.

Hallinto-oikeuden on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty kirkollisvalitus kiireellisenä. Vaalilautakunnan on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat merkinnät.

Oikaisuvaatimus seurakuntavaalien tai kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä on kuitenkin jätettävä kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan viimeistään kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä.

Oikaisuvaatimus vaalilautakunnalle sen 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevasta päätöksestä sekä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle edellä mainitusta ja kirkkojärjestyksen 9 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vaalilautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on tehtävä seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tai valitus on jätettävä sanotussa ajassa kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan. Vaalilautakunnan tulee toimittaa valitus, ote pöytäkirjasta, lausuntonsa ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.

Oikaisuvaatimus kirkkohallituksen 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevasta päätöksestä sekä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle edellä mainitusta kirkkohallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on jätettävä kirkkohallitukseen seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kirkkohallituksen tulee toimittaa valitus, ote pöytäkirjasta, lausuntonsa ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen seurakuntavaalin ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.