Valtion talousarvio vuodelle 2023

Keskustelun pääkohdat

Keskustelu vuoden 2023 valtion talousarviosta oli vahvan kiistelty hallituksen ja opposition välillä. Päävastakkainasettelu syntyi valtion voimakkaasta velkaantumisesta ja menojen sopeuttamistarpeesta Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja inflaation sävyttämässä tilanteessa. Laajaa yksituumaisuutta salissa vallitsi ainoastaan maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden määrärahalisäyksistä.

• –Oliko mittava lisävelanotto välttämätöntä kriisien hoitoa vai vastuutonta talouspolitiikkaa?
• –Olisiko valtion menoja pitänyt sopeuttaa ja priorisoida voimakkaammin?
• –Ovatko toimet sähkön ja elinkustannusten nousun kompensoimiseksi riittäviä ja oikein kohdennettuja?

• SDPPuolesta

  SDP korosti budjetin turvaavan ostovoimaa ja hyvinvointipalveluita vaikeassa kriisitilanteessa sekä painotti työllisyyden ennätystasoa ja talouskasvun merkitystä velkasuhteen taittamisessa.

  ”Ryhdymme käsittelemään ensi vuoden valtion tuloja ja menoja uuden kriisin varjossa.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta puolusti budjettia välttämättömänä kriisiajan talousarviona, jolla turvataan kansalaisten pärjääminen, vahvistetaan maanpuolustusta ja tuetaan maataloutta sekä huoltovarmuutta.

  ”Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan, se ravistaa yhteiskuntaamme monin tavoin eikä vähiten taloudellisesti.”

• VihreätPuolesta

  Vihreät tukivat esitystä ja painottivat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamista sekä vihreän siirtymän ja energiariippumattomuuden vauhdittamista kriisien keskellä.

  ”Tämän kauden aikana poikkeuksellisuudesta on tullut normi; tämäkin budjetti on laadittu poikkeuksellisena ajankohtana.”

• VasemmistoliittoJakautunut

  Valtaosa ryhmästä tuki budjetin panostuksia työllisyyteen, koulutukseen ja pienituloisten toimeentuloon kriisien keskellä, mutta ryhmästä esitettiin myös voimakasta arvostelua sotilasmenojen kaksinkertaistamista ja Nato-valmisteluja kohtaan.

  ”Koronakriisi, Ukrainan sota, inflaatio ja energiakriisi ovat olleet ja ovat asioita, jotka on vain hoidettava riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa.”

• RKPPuolesta

  RKP kannatti esitystä katsoen sen tuovan vakautta, turvaa ja tulevaisuudenuskoa perheille ja yrityksille sekä vahvistavan riittävästi puolustusta ja koulutusta.

  ”Lisäpanostukset sisäiseen turvallisuuteen ovat aivan välttämättömiä nykymaailman ja lähialueidemme tilanteen takia.”

• KokoomusVastaan

  Kokoomus vastusti budjettiesitystä holtittomana velkaantumisena ja arvosteli hallitusta menojen priorisoinnin sekä aitojen taloutta sopeuttavien toimien puutteesta.

  ”Ei tässä budjettiesityksessä ole yhtään uutta toimea, joka toisi lisää tuloja, emmekä me näe, kun me käymme sen läpi, mistä olisi säästetty, missä olisi priorisoitu. Tämä on se ongelma.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset vastustivat talousarviota liiallisen velanoton ja toissijaisten menojen karsimattomuuden vuoksi, vaikka kannattivatkin puolustuksen ja rajaturvallisuuden vahvistamista.

  ”Olette tehneet perustellut esitykset Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, mutta olette tehneet sen muuttamatta mitään muuta. Budjetti on velkaa velan päälle.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Kristillisdemokraatit arvostelivat velkakierteen jatkumista ja hallituksen sisäistä eripuraa valtiontalouden sopeuttamistarpeesta heikkenevässä taloustilanteessa.

  ”Mutta harmittaa, että sieltä hallituksen sisältä näyttää löytyvän aika iso juopa suhteessa siihen, mitä se valtionvelka oikein on, onko se hyvästä vai onko se pahasta.”

• Liike NytVastaan

  Liike Nyt arvosteli talousarviota ja vanhoja puolueita siitä, että Suomen taloutta ei ole kyetty uudistamaan ja talouskehitys on polkenut pitkään paikallaan.

  ”Alla de gamla partierna har suttit i regeringen turvis och inga förnyelser har gjorts i Finland. Finlands ekonomi har inte utvecklats de senaste 15 åren.”

• Eduskuntaryhmä RydmanVastaan

  Sitoutumaton edustaja Rydman arvosteli alijäämäistä talouspolitiikkaa ja muistutti, etteivät kriisit oikeuta rajatonta velanottoa.

  ”Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa velka tai miten suuri velka tahansa olisi perusteltavissa ja oikein.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 962 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.