Asuntojen esteettömyys- ja korjausavustusten uudistaminen
Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista
Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumista sekä taloyhtiöiden esteettömyyttä tuetaan uusilla korjausavustuksilla. Avustusten käsittely ja myöntäminen siirretään kunnilta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle eli ARA:lle.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 15.9.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 23.11.2016
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 20
- Vahvistettu
- 9.12.2016
- Säädös
- 1087/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Korjausavustusjärjestelmä selkeytetään säätämällä uusi laki, jolla puretaan vanhentuneet avustusmuodot ja keskitytään hissien jälkiasennukseen, liikkumisesteiden poistoon sekä iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjauksiin. Samalla avustusten haku ja hallinnointi keskitetään kunnilta valtionapuviranomaisena toimivalle ARA:lle.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2017. Iäkkäiden ja vammaisten tarveharkintaisen korjausavustuksen enimmäismäärä nousee 40 prosentista 50 prosenttiin (erityisestä syystä 70 %), kun taas taloyhtiöiden hissiavustuksen enimmäisosuus laskee 50 prosentista 45 prosenttiin. Kunnilta poistuu avustusten käsittelytyö, minkä arvioidaan tuovan julkiselle taloudelle noin 3,5–4 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Lausumaehdotus, mietintö / Susanna Huovinen
Jaa voitti äänin 104–50.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 45 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
20 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskuntakeskustelussa tuettiin laajasti lakiesityksen tavoitteita edistää esteettömyyttä sekä iäkkäiden ja vammaisten kotona asumista korjausavustuksilla. Suurimmaksi kiistakysymykseksi nousi kuitenkin terveyshaitta- ja energia-avustusten lakkauttaminen uuden lain myötä. Oppositio vaati hallitukselta korvaavia tukimalleja erityisesti home- ja sisäilmahaitoista kärsiville.
- Pitäisikö terveyshaitta- ja energia-avustukset säilyttää ja uudistaa lakkauttamisen sijaan?
- Huomioiko uusi avustusjärjestelmä riittävästi vanhojen pienten hissien esteettömyysongelmat?
- Ovatko korjausavustusten määrärahat riittäviä kasvavaan esteettömyystarpeeseen nähden?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä tarpeellisena ja muistutti, että poistuva terveyshaitta-avustus oli osoittautunut toimimattomaksi ja monimutkaiseksi. Sisäilmaongelmiin toivottiin kuitenkin jatkossa etsittävän uusia toimivia ratkaisuja.
”Entinen laki oli monitulkintainen, hankala, ja sitten tulee näitä taloudellisia ongelmia. Se, mikä meillä oli olemassa, ei toiminut, ja nyt sitten tässä esityksessä ei löydetä sitä vastausta, mitä haetaan.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä piti esitystä hyvänä, mutta korosti sisäilma- ja homeongelmien vakavuutta sekä tarvetta terveelliselle rakentamiselle ja uusille tukimuodoille.
”Meillä on tällaisia ongelmia, ja nämä ovat tosi vakavia. Se on ihan hirveätä, jos ei voi oikein missään asua.”
— Leena Meri - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti esteettömyyden edistämistä hyvänä, mutta arvosteli ankarasti terveyshaitta- ja energia-avustusten poistamista ja vaati hallitukselta välitöntä korvaavan lainsäädännön valmistelua.
”Ongelma on tosiaan se, että osa niistä avustuksista, joita tällä hetkellä on ollut, poistuu eli tämä terveyshaitta-avustus ja energia-avustus.”
— Riitta Myller - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti esteettömyystavoitteita ja hakumenettelyn sujuvoittamista, mutta vastusti energia- ja terveyshaitta-avustusten lakkauttamista.
”Nimittäin tässä samalla lakkautetaan asuntojen energia-avustukset ja niin sanotut terveyshaitta-avustukset.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä katsoi esteettömyystukien olevan tärkeitä, mutta piti terveyshaitta- ja energia-avustusten lakkauttamista vääränä ratkaisuna home- ja ilmastohaasteiden keskellä.
”Eli ei sitä olisi pitänyt poistaa, vaan — niin kuin sosiaali- ja terveysministeriö sanoi — kehittää avustuksen muotoa tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi.”
— Silvia Modig - RKPPuolesta
Ryhmä tuki esteettömyyden edistämistä ja muistutti kuntien omista mahdollisuuksista panostaa esteettömyyteen ja hissiavustuksiin.
”Halusin vain lyhyesti muistuttaa siitä, että myös kotikunnissa ja -kaupungeissa me pystymme tekemään paljon tämän asian eteen.”
— Joakim Strand - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti esteettömyyden edistämistä, mutta piti terveyshaitta-avustusten poistoa kohtalokkaana virheenä ja huomautti vanhojen liian pienten hissien jäävän tukien ulkopuolelle.
”missään nimessä näitä terveyshaitta-avustuksia ei saa poistaa. Ne eivät saa poistua, niin kuin suunniteltu on, ja kannatan sen takia esitettyä pontta ja toivon, että se otetaan huomioon.”
— Sari Tanus
Kooste on tuotettu tekoälyllä 20 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 156/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.9.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 22.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 10.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksistaHyväksytty · 1087/2016 · 9.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin
Tässä laissa säädetään valtion varoista myönnettävistä avustuksista hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen.
Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.
2 §Avustusten käyttötarkoitukset
Avustuksella voidaan tukea:
1) hissin jälkiasentamista olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteen poistamista asuinrakennuksessa;
2) iäkkään tai vammaisen henkilön asunnon korjaamista kotona asumisen edistämiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustusten käyttötarkoituksista.
3 §Käyttösuunnitelma
Avustuksia voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Jos haettujen avustusten määrä ylittää enimmäismäärän tai jos se on muutoin tarpeellista, valtioneuvosto voi tarkemmin päättää avustusten alueellisista käyttöperusteista sekä jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin.
4 §Avustusten enimmäismäärät
Avustusta voidaan myöntää hankekohtaisen harkinnan perusteella hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista:
1) enintään 45 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;
2) enintään 50 prosenttia tai erityisen vaikeaan sosiaaliseen, terveydelliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvästä erityisestä syystä enintään 70 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Hyväksyttävät kustannukset ovat enintään avustettavan toimenpiteen toteutuneet kustannukset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista ja siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut erityiset syyt ovat.
5 §Muu rahoitus
Avustusta myönnetään vain sellaiseen toimenpiteeseen, jonka rahoittamiseksi hakijalla ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea.
Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin hakijalla on oikeus saada tässä laissa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista hyvitystä vakuutussopimuksen tai muun sopimuksen perusteella, lain nojalla tai muulla vastaavalla perusteella.
6 §Avustuksensaaja
Edellä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu avustus myönnetään rakennuksen omistavalle yhteisölle.
Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avustus myönnetään asuinrakennuksen tai asunnon omistavalle luonnolliselle henkilölle taikka luonnolliselle henkilölle, joka omistaa asunto-osakkeet, jotka tuottavat oikeuden hallita asuinhuoneistoa. Jos rakennuksen tai asunnon kunnossapitovastuu kuuluu lain nojalla tai se on kirjallisesti siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti jollekin muulle taholle kuin edellä tarkoitetulle omistajalle, avustus voidaan kuitenkin myöntää kunnossapitovastuussa olevalle. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
7 §Myöntämisen yleiset edellytykset
Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tai asunnon kustannuksiin taikka, jos avustusta myönnetään 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen, myös ympärivuotiseen asuinkäyttöön otettavan rakennuksen kustannuksiin. Avustettavien toimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve huomioon ottaen.
Avustusta voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei ole aloitettu ennen kuin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on myöntänyt avustuksen tai hyväksynyt toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden. Muussa tapauksessa avustusta voidaan myöntää vain erityisestä syystä.
8 §Tarveharkinta
Edellä 7 §:ssä säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi myönnettäessä avustusta 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen hakijan ruokakunnan tulee olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen myöntäminen on tarpeen korjaus- tai muiden avustettavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ruokakunnan sosiaaliselle asemalle, tuloille ja varallisuudelle asetettavista edellytyksistä.
9 §Käyttörajoitus
Asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avustus, on käytettävä avustuksensaajan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Asunto voidaan kuitenkin rajoitusaikana luovuttaa myös sellaisen henkilön käyttöön, joka luovutuksen tapahtuessa ruokakuntineen täyttää kyseisen avustuksen saannin edellytykset. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on hakemuksesta myönnettävä vapautus rajoituksesta, jos rajoituksen voimassa pitäminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.
10 §Viranomaisten tehtävät
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus toimii valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa avustuksissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi valtuuttaa avustuskohteen sijaintikunnan järjestämään 12 §:n mukaisen tarkastuksen.
11 §Tietojen saanti viranomaiselta
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen oikeuteen saada tietoja toiselta viranomaiselta sovelletaan valtionavustuslain 31 §:ää. Tiedot on oikeus saada maksutta.
12 §Avustuskohteen tarkastaminen
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi avustuksen myöntämisen yhteydessä edellyttää tehtäväksi korjausten kohteena olevissa tiloissa välitarkastuksia ja korjaustöiden valmistuttua lopputarkastuksen, jos sen arvioidaan olevan tarpeen ottaen huomioon avustettavan toimenpiteen laatu ja laajuus. Lopputarkastus on järjestettävä kohtuullisen ajan kuluessa korjaustöiden valmistumisesta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan virkamiehellä on oikeus päästä avustuksella korjattaviin tai korjattuihin tiloihin korjaustöiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä korjaustöiden lopputarkastuksen yhteydessä sen varmistamiseksi, että avustusvaroja käytetään asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamisen edistämiseksi tämän lain ja avustuspäätöksen mukaisesti taikka jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 29 luvun 5—8 §:ssä tarkoitettu rikos. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus voidaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi.
Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.
13 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annettu laki (1184/2005).
Ennen tämän lain voimaan tuloa tehtyihin avustuspäätöksiin sovelletaan kumottua lakia.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.