Ulosoton väliaikaisten helpotusten pidentäminen
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Koronavirusepidemian vuoksi säädettyjä ulosoton helpotuksia jatketaan puolella vuodella. Velalliset voivat edelleen saada joustoja ja lykkäyksiä ulosmittauksiin epidemian aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 8.10.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 26.10.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 12
- Vahvistettu
- 29.10.2020
- Säädös
- 726/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Koronaepidemian vuoksi säädettyjen ulosottokaaren väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan 30.4.2021 saakka.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee ulosotossa olevia yksityishenkilöitä ja yrityksiä, joiden maksukyky on heikentynyt koronapandemian takia. Ulosottomies voi tapauskohtaisesti myöntää vapaakuukausia, rajoittaa toistuvan tulon ulosmittausta sekä lykätä maksuaikoja tai häätöjen täytäntöönpanoa. Laki tulee voimaan 1.11.2020 ja jatkaa aiemman määräaikaisen lain voimassaoloa kuudella kuukaudella.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin koronavirusepidemian vuoksi säädettyjen ulosoton väliaikaisten helpotusten ja joustojen voimassaolon jatkamista puolella vuodella. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti, sillä poikkeusolojen nähtiin aiheuttavan edelleen vakavia talousvaikeuksia niin kansalaisille kuin yrityksille. Samalla tuotiin laajasti esiin tarve edistää myös muita toimia ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
- SDPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä taloudellisten vaikeuksien jatkumisen vuoksi ja muistutti samalla ulosottolaitosten riittävistä resursseista huolehtimisesta.
”Nyt ehdotus väliaikaisen lain voimassaoloajan jatkamisesta kuudella kuukaudella huhtikuun loppuun 2021 asti on täysin perusteltu ja kannatettava.”
— Paula Werning - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti esitystä tärkeänä ja toivoi nopeaa etenemistä myös positiivisen luottorekisterin ja maksuhäiriöaikojen lyhentämisen osalta.
”Tärkeä hallituksen esitys, ja on hienoa, että se on näin nopeasti saatu tänne saliin ja saadaan täältä varmasti myöskin ulos.”
— Jouni Ovaska - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä tuki lakimuutosta kansalaisten ja yritysten ahdingon lieventämiseksi ja toivoi jatkotoimia muun muassa maksuhäiriömerkintöjen ja suojaosan osalta.
”On tärkeää, että valtioneuvosto säätää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojata ihmisiä ahdingolta ja turvata yhteiskunnan sekä talouselämän toimintaa vallitsevassa koronatilanteessa.”
— Jari Myllykoski - RKPPuolesta
Ryhmä piti helpotusten jatkamista välttämättömänä, koska taloudelliset vaikeudet jatkuvat ja heijastuvat ulosottoon viiveellä.
”Ulosottokaaren lievennystä ja rajoittamista koskevien säännösten voimassaolon jatkaminen kuudella kuukaudella on tarpeen, koska lain säätämisen aikaiset olosuhteet tulevat valitettavasti jatkumaan ulosottomenettelyssä vielä tulevaisuudessakin.”
— Anna-Maja Henriksson - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki ulosoton joustoja ihmisten ja yritysten selviytymisen turvaamiseksi poikkeustilanteessa, mutta muistutti riittävän valmisteluajan merkityksestä eduskuntakäsittelyssä.
”Koska on kysymys poikkeustilasta, ei ole kenenkään kannalta hyvä, että ihmiset ahdistetaan aivan nurkkaan.”
— Ritva Elomaa - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti määräaikaisen lain jatkoa tarpeellisena ja korosti ylivelkaantumisen laajempaa ratkaisemista kannustinloukkuja purkamalla.
”Sinällänsä tärkeä ja hyvä lainsäädäntöesitys eteenpäinvietäväksi.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 157/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.10.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 14.10.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.10.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 15.10.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 21.10.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.10.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 726/2020 · 29.10.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 20 §, 3 luvun 21 §, 4 luvun 6, 51, 52 ja 64 § sekä 7 luvun 4 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun 51 ja 64 § osaksi laissa 60/2018, seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
20 §Avoimuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee tiedustelun johdosta ja havaitessaan tilanteen niin vaativan omatoimisesti ilmoittaa velalliselle tämän oikeudesta pyytää ulosoton määrän rajoittamista sekä antaa asianosaisille tarvittaessa muuta ohjausta ulosottoasiassa ja tietoja täytäntöönpanon vaiheesta sekä muista heille merkityksellisistä seikoista. Ulosottomiehen tulee antaa asianosaisille tietoa covid-19 -epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen perusteella annettavista täytäntöönpanoa rajoittavista säännöksistä.
3 luku – Yleiset menettelysäännökset
21 §Joutuisuusvaatimus
Täytäntöönpanotoimitus on pidettävä ja muut täytäntöönpanotoimet suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Täytäntöönpanotoimia saadaan kuitenkin lykätä, jos sitä voidaan pitää vastaajan edun mukaisena eikä lykkääminen aiheuta hakijalle erityistä haittaa. Covid-19 -epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen aiheuttaman lisäajan tarve on huomioitava tehtäessä täytäntöönpanotoimia tai asetettaessa määräaikoja ulosoton hakijoille tai vastaajille. Jos toimitukselle on säädetty määräaika, sitä on noudatettava.
4 luku – Ulosmittaus
6 §Maksuaika
Jollei velallinen maksa hakijan saatavaa viimeistään maksukehotuksessa asetettuna määräpäivänä, toimitetaan ulosmittaus. Ulosottomies saa kuitenkin antaa velalliselle pyynnöstä maksuaikaa, jos velallinen todennäköisesti maksaa saatavan maksuaikaa saatuaan. Maksuaikaa voidaan antaa enintään kuusi kuukautta maksukehotuksen määräpäivästä laskettuna. Jos velallinen osoittaa hakijan siihen suostuneen, maksuaikaa voidaan antaa tätä pitempi aika hakemuksen raukeamatta, ei kuitenkaan yli kahtatoista kuukautta. Tarvittaessa ulosottomies saa toimittaa maksuaikana turvaavan ulosmittauksen.
Ilman hakijan suostumusta ulosottomies ei saa antaa maksuaikaa, jos perittävänä on lapsen elatusapu.
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
51 §Olennaisesti heikentynyt maksukyky
Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen maksuvaikeuden taikka muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.
52 §Vapaakuukausien perusteet
Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukaudet ), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu 4 luvun 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat;
3) velalliselle on aiheutunut covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuva väliaikainen maksuvaikeus; tai
4) keskeyttämiseen on muu erityinen syy.
Velalliselle voidaan antaa vapaakuukausia myös, jos hänelle on aiheutunut covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista väliaikainen maksuvaikeus, vaikka ulosmittaus ei ole jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti yhtä vuotta.
64 §Luonnollisen henkilön toistuva elinkeinotulo
Jos velallinen on elinkeinoa harjoittava luonnollinen henkilö, hänen saamastaan toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Velalliselle voidaan jättää:
1) tätä enemmän, jos velallinen voi siten jatkaa elinkeinotoimintaa, on ryhtynyt elinkeinonharjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen tai jos velallisen maksukyky on covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen syyn tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt; tai
2) tätä vähemmän, jos sitä voidaan pitää velallisen varallisuusasemaan nähden kohtuullisena tai jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt elinkeinoonsa liittyviä maksuvelvoitteita.
Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin, mitä suojaosuudesta, menettelystä sekä maksusuunnitelmasta ja maksusopimuksesta palkan ulosmittauksessa säädetään.
Tuki, jonka luonnollinen henkilö saa julkisyhteisöltä elinkeinoansa varten, ulosmitataan 1 momentin mukaisesti. Eräiden määrätarkoitukseen myönnettyjen varojen ulosmittauskiellosta säädetään 19 §:n 1 momentin 6 kohdassa.
7 luku – Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano
4 §Muuttopäivä
Ulosottomies ei saa ilman painavaa syytä määrätä muuttopäivää aikaisemmaksi kuin viikko eikä myöhemmäksi kuin kaksi viikkoa muuttokehotuksen tiedoksisaantipäivästä. Määrättyä muuttopäivää voidaan lykätä, jollei siitä aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa. Häätö on kuitenkin toimitettava neljän kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, jollei covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista taikka muusta erityisen painavasta seikasta pitempään lykkäämiseen ole perusteltua syytä. Hakijan suostumuksella häätöä voidaan lykätä hakemuksen peruuntumatta enintään kaksitoista kuukautta asian vireilletulosta. Lykkäystä koskevaan ulosottomiehen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Hakijan vaatimuksesta häädettävän on maksettava hakijalle vuokra lykkäyksen ajalta muuttopäivästä lukien entisten ehtojen mukaisesti. Lykkäyksen ehdoksi voidaan asettaa lykkäysajan vuokran maksaminen etukäteen, jos sitä voidaan pitää häädettävän kannalta kohtuullisena.
Jos kysymyksessä on avioliittolain (234/1929) mukainen yhteiselämän lopettaminen tai muu siihen rinnastettava häätö, häätö on toimeenpantava muuttopäivää määräämättä niin pian kuin se kohtuudella käy päinsä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2020 ja on voimassa 30 päivään huhtikuuta 2020.
Tätä lakia sovelletaan myös tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin tässä laissa tarkoitettuihin asioihin.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.