Pelastustoimen siirtäminen kunnilta maakunnille

Tätä lakia sovelletaan pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan.

Vastuu pelastustoimen järjestämisestä on maakuntalaissa ( / ) tarkoitetuilla maakunnilla. Järjestämisvastuun toteuttamisesta säädetään mainitun lain 7 §:ssä. Suurempiin kokonaisuuksiin koottuja palveluja koskevan vastuun ja päätösvallan jakautumisesta säädetään tämän lain 3 §:ssä.

Maakunnan tehtävistä pelastustoimessa säädetään erikseen.

Pelastustoimeen kuuluvia palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun, vaativuuden, harvinaisuuden taikka niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella.

Koottavista palveluista sekä niistä maakunnista, joihin palvelut kootaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista on kuultava niitä maakuntia, joita asia koskee.

Maakunta, jolle palvelu on 2 momentin nojalla osoitettu, vastaa sen yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä päättää palvelun tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Muilla maakunnilla ei ole päätösvaltaa näistä palveluista eivätkä ne saa tuottaa tai hankkia niitä muualta.

Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 §:ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos.

Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Sisäministeriölle kuuluu pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen. Sisäministeriö vastaa pelastustoimen yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta, valvonnasta ja koordinoinnista sekä niiden kehittämisestä.

Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia myös pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä kehittää eri ministeriöiden ja toimialojen yhteistoimintaa pelastustoiminnassa.

Sisäministeriön tehtävistä pelastustoimessa sekä eri ministeriöiden ja toimialojen valtakunnallisesta yhteistoiminnasta pelastustoiminnassa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset lainsäädäntöä täydentävät linjaukset ja strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiseksi.

Sisäministeriö valmistelee ehdotuksen edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi valtakunnallisiksi linjauksiksi ja tavoitteiksi. Ennen ehdotuksen antamista sisäministeriön on kuultava maakuntia sekä tarvittavassa laajuudessa muita viranomaisia.

Valtioneuvosto voi velvoittaa maakunnan tekemään tarvittavat muutokset sen järjestämisvastuulla olevan pelastustoimen palvelurakenteeseen, jos pelastustoimen palvelurakenne ei varmista riskien mukaista palvelutasoa tai palvelujen kustannusvaikuttavaa ja tehokasta järjestämistä, eikä korjaavista toimenpiteistä ole sovittu 9 §:n mukaisessa neuvottelussa. Valtioneuvoston päätöksessä on määriteltävä palvelurakenteeseen tehtävien muutosten aikataulu.

Valtioneuvosto voi tietojärjestelmäpalvelujen ja tiedonhallinnan kustannusvaikuttavan ja tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi päättää olemassa olevien tietojärjestelmien muuttamisesta ja tarvittaessa uusien järjestelmien luomisesta sekä noudatettavista vaatimuksista. Päätöksen on perustuttava maakuntien ja valtion yhteiseen valmisteluun sekä 6 §:ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Päätöksessä on määriteltävä muutosten aikataulu. Valtioneuvoston päättäessä tietojärjestelmien muuttamisesta tai uuden järjestelmän hankkimisesta on samalla päätettävä, miten hankkeen rahoitus toteutetaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, mitkä ovat tekniset ja taloudelliset vaatimukset sille, että tietojärjestelmäpalvelun muuttamisen tai uuden järjestelmän hankkimisen pitää perustua maakuntien ja valtion yhteiseen valmisteluun.

Maakunnan pelastustoimesta vastaavan liikelaitoksen on laadittava pelastustoimen palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten palvelujen toteuttaminen ja laatu varmistetaan. Siinä on lisäksi määriteltävä, miten palvelujen toteutumista ja laatua seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman tulee sisältää suunnitelma laadunhallinnan ja palvelujen kehittämiseksi.

Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä siihen sisältyvästä 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta.

Sisäministeriön ja maakuntien tulee neuvotella vuosittain pelastustoimen palvelujen toteuttamisesta. Neuvottelun tarkoituksena on ohjata pelastustoimen ja sen palvelujen kehittämistä sekä edistää pelastustoimen valtakunnallisesti yhdenmukaista järjestämistä.

Neuvotteluissa tulee arvioida valtakunnallisten tavoitteiden ja strategioiden toteutumista, kustannusten ja kustannusvaikuttavuuden kehitystä, pelastustoimen palvelujen kehitystä sekä omavalvonnan toteutumista. Neuvotteluissa on käsiteltävä lisäksi keskeisiä tavoitteita, työnjakoa ja yhteistoimintaa palvelujen tuottamisessa sekä toimintaympäristön ja palvelujen tarpeen muutoksia. Neuvotteluissa voidaan käsitellä myös muita pelastustoimen järjestämiseen ja palvelujen tuottamiseen liittyviä asioita.

Maakuntalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetun arvioinnin laatimista varten maakunnan tulee laatia vuosittain raportti pelastustoimen palvelujen saatavuudesta ja kustannuksista ja toimittaa se sisäministeriölle.

Sisäministeriön valmistelemassa maakuntalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetussa arviossa on tarkasteltava erityisesti sitä, vastaako pelastustoimen palvelutaso kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia sekä toteutetaanko palvelut kustannusvaikuttavasti.

Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin tiedoista, joiden tulee sisältyä 1 momentissa tarkoitettuihin raportteihin ja ajankohdasta, jolloin raportit on toimitettava sisäministeriölle.

Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Maakunnan valtuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitettävä alueella esiintyvät uhat ja arvioitava niistä aiheutuvat riskit sekä määriteltävä toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, palvelut ja niiden taso. Päätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on laadittava olemaan voimassa määräajan.

Maakunnan on tehtävä uusi palvelutasopäätös myös, jos uhkat tai riskit muuttuvat oleellisesti.

Palvelutasopäätös on toimitettava arvioitavaksi sisäministeriölle. Jos päätös sisäministeriön arvion perusteella on puutteellinen, sisäministeriö voi palauttaa sen maakunnalle täydennettäväksi. Puutteiden korjaamiselle on asetettava määräaika.

Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelutasopäätösten sisällöstä, rakenteesta, seurannasta ja arvioinnista.

Pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen sekä maakuntien varautumisen lainmukaisuuden valvonta niiden hoitaessa alueelliseen yhteiseen varautumiseen kuuluvia tehtäviä ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle.

Jos maakunnan pelastustoimen järjestämisessä tai tuottamisessa ei ole noudatettu tätä tai muuta pelastustoimen järjestämistä tai tuottamista koskevaa lakia taikka maakuntien alueelliseen yhteiseen varautumiseen kuuluvissa tehtävissä ei ole noudatettu maakuntalakia, aluehallintovirasto voi antaa maakunnalle määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Maakunnan tulee antaa sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle niiden pyytämät välttämättömät tiedot ja selvitykset tässä laissa niille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Tiedot ja selvitykset on annettava maksutta ja sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään.

Maakunnan pelastustoimesta vastaavan liikelaitoksen on valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että pelastustoimeen kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen erityisistä toimivaltuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa.

Varautumisessa on varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös silloin, kun palveluja hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai muutoin sopimuksen perusteella.

Tässä laissa tarkoitetusta poikkeusoloihin varautumisen edellyttämästä suunnittelusta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maakunnan viranomaisen päätökseen tämän lain mukaisissa asioissa haetaan muutosta siten, kuin maakuntalain 18 luvussa säädetään.

Tämän lain nojalla tehtyyn valtion viranomaisen päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.