HE 160/2024 vpHyväksyttyVireille 10.10.2024

Opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisään

Lait opintotukilain ja yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Lapsettomat opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisään 1. elokuuta 2025 alkaen. Asumislisä on opiskelijakohtainen tuki, jota maksetaan pääsääntöisesti vain opiskelukuukausilta.

Tila
Hyväksytty
Vireille
10.10.2024
Viimeisin tapahtuma
16.12.2024
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
35
Vahvistettu
19.12.2024
Säädös
835/2024

Mitä ehdotetaan

Opintotukea saavat lapsettomat opiskelijat siirretään yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Uusi asumislisä korvaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista, joiden enimmäismäärät jaetaan kolmeen kuntaryhmään: tuki on enintään 296 euroa (I ryhmä), 248 euroa (II ryhmä) tai 216 euroa (III ryhmä) kuukaudessa. Vanhemman omistamassa tai vuokraamassa asunnossa asuvalle tuki on enintään 83 euroa kuukaudessa, ja lasta huoltavat opiskelijat jäävät edelleen yleisen asumistuen piiriin.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee noin 208 500 opiskelijaa 1.8.2025 alkaen ja tuottaa valtiolle arviolta 57 miljoonan euron vuotuisen nettosäästön vuoteen 2028 mennessä. Asumisen tuki pienenee arviolta 156 000 opiskelijalla, erityisesti yksin asuvilla ja kesäkuukausina, jolloin asumislisää ei makseta ilman opintoja. Yhteisasumisessa ja puolison kanssa asuvilla tuki sen sijaan nousee noin 45 000 opiskelijalla, koska asumislisä on henkilökohtainen eikä kämppäkaverin tai puolison tulot vaikuta siihen. Arviolta 19 000 opiskelijalla toimeentulotuen tarpeen arvioidaan kasvavan.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 10.12.2024

Eduskunta hyväksyi lain äänin 112–56.

112
Jaa · hyväksyttiin
56
Ei

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 31 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

35 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin lapsettomien opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Hallituspuolueet perustelivat muutosta valtiontalouden säästöillä, tukijärjestelmän selkeyttämisellä ja yhteisasumisen edistämisellä. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi pitäen sitä opiskelijoiden toimeentuloa heikentävänä leikkauksena, joka lisää velkaantumista ja toimeentulotuen tarvetta.

  • Miten asumislisään siirtyminen vaikuttaa opiskelijoiden toimeentuloon ja velkaantumiseen?
  • Onko edullisia soluasuntoja ja kimppakämppiä tarjolla riittävästi?
  • Miten kesäkuukausien tuen poistuminen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen ja toimeentulotukimenoihin?
  • KokoomusPuolesta

    Esitys selkeyttää opiskelijoiden tukijärjestelmää yhtenäisten tulorajojen myötä, kannustaa opintojen suorittamiseen ja suitsii kalliin yksinasumisen tukemista.

    ”Esitetty muutos siis selkeyttää opiskelijoiden tukijärjestelmää sekä vie painopistettä opintojen tukemiseen.”
    — Milla Lahdenperä
  • Uudistus hillitsee voimakkaasti kasvaneita asumistukimenoja, helpottaa opiskeluaikaista työntekoa ja kannustaa opiskelijoita yhteisölliseen asumiseen.

    ”Esityksellä säästetään valtion menoja ja samaan aikaan kannustetaan opiskelijoita yhteisölliseen asumiseen, eli kimppakämppiin ja soluasuntoihin.”
    — Ari Koponen
  • RKPPuolesta

    Opiskelijoiden siirto asumislisään tuo tarvittavia säästöjä valtiontalouteen ja korjaa yleisen asumistuen ruokakuntamallin aiheuttamia ongelmia.

    ”Jatkossa opintotuen piirissä olevan opiskelijan asumisen tuki määräytyisi yksilöllisesti osana opintotukea.”
    — Sandra Bergqvist
  • SDPVastaan

    Esitys on suora ja merkittävä toimeentuloleikkaus, joka syventää opiskelijoiden velkaantumista ja aiheuttaa vakavia toimeentulo-ongelmia erityisesti kesäkuukausina.

    ”Hallituksen päätös siirtää opiskelijat pois yleiseltä asumistuelta ja palauttaa heidät opintotuen asumislisälle on suoranainen pettymys. Se on leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon.”
    — Pia Hiltunen
  • VihreätVastaan

    Asumisen tuen leikkaaminen vaikeuttaa päätoimista opiskelua ja heikentää nuorten mielenterveyttä samalla kun kohtuuhintaisista opiskelija-asunnoista on pulaa.

    ”Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys heikentäisi opiskelijoiden asumisen tukea merkittävästi.”
    — Jenni Pitko
  • Esitys heikentää radikaalisti opiskelijoiden taloutta, pakottaa heidät elämään velaksi ja asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan perhetaustansa mukaan.

    ”Hallitus aikoo siirtää opiskelijat yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Tämä on radikaali leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon.”
    — Pia Lohikoski

Kooste on tuotettu tekoälyllä 35 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 160/2024 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 10.10.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
  2. 16.10.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 28.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
  4. 4.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 13.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki opintotukilain muuttamisestaHyväksytty · 835/2024 · 19.12.2024
  • 2Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 836/2024 · 19.12.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki opintotukilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 14 §, sellaisena kuin se on laissa 1213/2019, ja lisätään lakiin uusi 14 a § seuraavasti:

14 §Asumislisä

Asumislisään on oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutettu opiskelija, joka:

1) asuu vanhempansa luona;

2) asuu samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa;

3) asuu puolisonsa omistamassa asunnossa;

4) olisi oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen puolesta, ellei ole erityisen painavia syitä sille, että opiskelija ei voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan;

5) saa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea tai asuu samassa asunnossa mainitun lain mukaista asumistukea saavan puolisonsa kanssa.

Sen estämättä, mitä 2 momentin 2 ja 5 kohdassa säädetään, opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää asumislisä sellaisen asunnon asumismenoihin, joka on vuokrattu opiskelun vuoksi ja joka sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto.

Ulkomailla opiskelevalle myönnetään asumislisää samoin edellytyksin kuin Suomessa opiskelevalle. Ulkomailla opiskelevalla ja asuvalla on kuitenkin oikeus asumislisään sen estämättä, mitä 2 momentin 2 kohdassa säädetään.

14 a §Asumislisän määrä

Asumislisän määrä on enintään 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista.

Asumislisää myönnettäessä asumismenoja ei oteta huomioon:

1) 370 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Espoo, Helsinki, Kauniainen tai Vantaa;

2) 310 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula tai Vihti;

3) 270 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on muu kuin 1 tai 2 kohdassa mainittu kunta tai asuinkunta on Ahvenanmaan kunta.

Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisän määrä on enintään 83 euroa kuukaudessa.

Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskeleva, oppilaitoksen asuntolassa asuva opiskelija on oikeutettu asumislisään, jonka määrä on 88,87 euroa kuukaudessa.

Ulkomailla vuokralla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa.

Opiskelijan osuus asumismenoista saadaan jakamalla koko asunnon asumismenot asukkaiden lukumäärällä, jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 4 §, 8 §:n 2 momentti, 8 a ja 20 §, 27 §:n 2 momentti sekä 28 §, sellaisina kuin ne ovat, 4 §, 8 §:n 2 momentti sekä 20 ja 28 § laissa 1533/2016, 8 a § laissa 479/2017 ja 27 §:n 2 momentti laissa 1143/2017, sekä lisätään 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1241/2023, uusi 4 momentti seuraavasti:

4 §Ruokakunta

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset, jollei 5 momentista muuta johdu. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.

Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.

Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on.

Ruokakuntaan ei kuulu opiskelija, joka opintotukilain (65/1994) 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos asumislisä on myönnetty opiskelijan toisella paikkakunnalla olevaa asuntoa varten.

8 §Oikeus asumistukeen

Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:

1) opiskelijalle, joka opintotukilain 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos opiskelija tämän lain 4 §:n 5 momentin mukaan luetaan asumistukea saavaan ruokakuntaan;

2) opiskelijalle, jolla on oikeus maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen puolesta, ellei ole erityisen painavia syitä sille, että opiskelija ei voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan;

3) avio- tai avopuolisoista muodostuvalle kahden henkilön ruokakunnalle, johon kuuluvalla on oikeus eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n perusteella eläkkeensaajan asumistukeen;

4) ruokakunnalle, jonka ainoalla jäsenellä tai kaikilla jäsenillä on oikeus 3 kohdassa tarkoitettuun eläkkeensaajan asumistukeen.

8 a §Ahvenanmaalaisen opiskelijan oikeus asumistukeen

Mitä tässä laissa säädetään opintotukilain 14 §:n mukaisesta asumislisästä, sovelletaan myös opintotuesta annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 2006:71) mukaiseen asumislisään.

9 §Hyväksyttävät asumismenot

Jos samassa asunnossa asuu opiskelija, joka 4 §:n 5 momentissa säädetyn nojalla ei kuulu ruokakuntaan, luetaan asumistukea määrättäessä ruokakunnan asumismenoiksi ruokakunnan jäsenten lukumäärää vastaava osuus asunnon asumismenoista, jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta.

20 §Asumistuen saajan ilmoitusvelvollisuus

Asumistuen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:

1) avioliiton solmimisesta ja avioliiton purkautumisesta;

2) avoliittoon menemisestä ja avoliiton päättymisestä;

3) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärän ja ruokakunnan kokoonpanon muuttumisesta;

4) ruokakunnan asunnosta pois muutosta ja asunnon vaihtumisesta;

5) ruokakunnan asumismenojen alentumisesta vähintään 50 euroa kuukaudessa;

6) ruokakunnan jatkuvien kuukausitulojen nousemisesta vähintään 400 euroa kuukaudessa;

7) ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle syntyvästä oikeudesta eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaiseen asumistukeen;

8) alivuokralaisen ottamisesta ja alivuokralaisen pitämisestä luopumisesta;

9) ruokakunnan käytössä olevan asunnon hallintamuodon muuttumisesta;

10) ruokakuntaan kuuluvan henkilön ulkomaille muutosta ja ulkomailla oleskelusta;

11) ruokakuntaan kuuluvalle henkilölle syntyvästä oikeudesta opintotukilain mukaiseen

asumislisään;

12) samassa asunnossa asuvan opiskelijan asumislisäoikeuden päättymisestä.

27 §Asumistuen tarkistamisen edellytykset

Asumistukea on tarkistettava myös, jos:

1) ruokakunnan jatkuvat kuukausitulot ovat nousseet vähintään 400 euroa tai alentuneet vähintään 200 euroa;

2) 9 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa;

3) ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu;

4) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä tai ruokakunnan kokoonpano muuttuu pysyvästi, ruokakunta ottaa alivuokralaisen tai luopuu alivuokralaisen pitämisestä;

5) jos ruokakuntaan kuuluva, samassa asunnossa asuva henkilö aloittaa opinnot, joiden perusteella hän on oikeutettu opintotukilain mukaiseen asumislisään tai hän muutoin tulee oikeutetuksi asumislisään taikka jos samassa asunnossa asuvan 4 §:n 5 momentissa tarkoitetun opiskelijan oikeus asumislisään päättyy.

28 §Tarkistamisen ajankohta

Asumistuki tarkistetaan 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa:

1) 1 kohdan perusteella sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka 1 päivästä kohdassa tarkoitettu tulojen muutos on voimassa;

2) 2 ja 3 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta;

3) 4 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, jonka 1 päivästä kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos on voimassa;

4) 5 kohdan perusteella sen kuukauden alusta, josta oikeus asumislisään alkaa, tai sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona oikeus asumislisään päättyy.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia ja yleisestä asumistuesta annettua lakia. Esityksen mukaan asumislisään olisivat oikeutettuja opiskelijat, joka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän määrä olisi enintään 80 prosenttia kuukausikohtaisista ja kuntaryhmittäin määräytyvistä enimmäisasumismenoista. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.