Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen sujuvoittaminen

Tässä laissa säädetään ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimukseksi on laissa säädetty muu tietyn tasoinen korkeakoulututkinto kuin jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto.

Lisäksi tässä laissa säädetään ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimukseksi on laissa säädetty tietty Suomessa suoritettava tutkinto tai opintosuoritus.

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

Toimivaltainen viranomainen voi muussa kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa tehdä päätöksen ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta tehtävään, johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena tietty Suomessa suoritettava tutkinto tai opintosuoritus.

Opetushallitus päättää tämän lain nojalla ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta, jos hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään:

1) johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena muu tietyn tasoinen korkeakoulututkinto kuin jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto;

2) johon on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädännössä säädetty yksityiskohtainen koulutusta koskeva kelpoisuusvaatimus, joka voi olla tietty Suomessa suoritettava tutkinto tai opintosuoritus;

3) johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkinto.

Ulkomailla suoritetut opinnot tuottavat virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin virkaan tai tehtävään vaadittavat Suomessa suoritettavat opinnot, jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen näiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään.

Jos virkaan tai tehtävään on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena tieteellinen tai taiteellinen jatkotutkinto, ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta tehtävään päättää nimittävä taho.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ulkomailla suoritetuilla opinnoilla :a) korkeakoulututkintoa ja korkeakoulun opintosuoritusta, joka kuuluu muun maan kuin Suomen viralliseen korkeakoulututkintojen järjestelmään ja johon johtaneet opinnot on tarjonnut taho, jolla on muun maan kuin Suomen virallisessa korkeakoulututkintojen järjestelmässä oikeus tarjota korkeakouluopintoja; b) korkeakoulututkintoa ja korkeakoulun opintosuoritusta, joka on suoritettu sellaisessa ulkomaisessa korkeakoulussa, jonka toiminta ja tutkinnon myöntämisoikeus perustuvat Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin; c) muun maan kuin Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvaa tutkintoa tai koulutusta, joka on antanut valmiudet tietyssä ammatissa tai tehtävässä toimimiseen, ja joka on muuta kuin a ja b alakohdissa tarkoitettua koulutusta;

2) säännellyllä tehtävällä virkaa tai tehtävää, jonka kelpoisuusvaatimukseksi on lainsäädännössä säädetty korkeakoulututkinto, tietyn tasoinen korkeakoulututkinto taikka tietty tutkinto tai opintosuoritus;

3) toimivaltaisella viranomaisella säännellyn tehtävän kelpoisuusvaatimuksesta vastaavan hallinnonalan viranomaista tai viranomaistehtävää hoitavaa tahoa, jolle on säädetty toimivalta tehdä tässä laissa tarkoitettuja päätöksiä;

4) täydentävillä opinnoilla sellaisia Suomessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettavia opintoja, jotka ovat osa kyseiseen säänneltyyn tehtävään kansallisesti vaadittavaa koulutusta tai tutkintoa ja joiden tarjoajalla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta järjestää niitä;

5) sopeutumisajalla säännellyn tehtävän harjoittamista Suomessa kyseisen tehtävän pätevän harjoittajan valvonnassa;

6) kelpoisuuskokeella ammatillista tietämystä, taitoja ja pätevyyttä mittaavaa koetta, jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä tehtävää Suomessa;

7) ammattikokemuksella kyseisen tehtävän harjoittamista ulkomailla suoritettujen opintojen jälkeen.

Edellä 3 §:n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdissa tarkoitettujen ulkomailla suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai tietyn tasoinen korkeakoulututkinto, päätetään sen korkeakoulututkinnon tason perusteella, josta tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu. Korkeakoulututkinnon tulee tasoltaan vähintään vastata tutkintoa, joka tuottaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoa, alempaa korkeakoulututkintoa tai ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään tehtävään.

Kun toimivaltainen viranomainen määrittää korkeakoulututkintoon johtaneen koulutuksen tasoa, vertailukohtana ovat ne Suomen korkeakoulututkintojen järjestelmään kuuluvat tutkinnot, jotka tuottavat kelpoisuuden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin. Ulkomaisen tutkinnon sijoittuminen suoritusmaan korkeakoulututkintojen järjestelmässä määrittää pääsääntöisesti tutkinnon tason. Tutkintojen tasojen vastaavuutta arvioitaessa voidaan huomioida myös niihin johtavien korkeakouluopintojen laajuus ja vaativuus.

Edellä 3 §:n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdissa tarkoitettujen ulkomailla suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto tai korkeakoulun opintosuoritus, päätetään niiden korkeakouluopintojen tason ja alan perusteella, joista tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu.

Tutkintojen ja opintosuoritusten tasojen vastaavuus määritetään ja arvioidaan 2 momentissa säädetyn mukaisesti. Kun toimivaltainen viranomainen määrittää tutkintojen ja opintosuoritusten alojen vastaavuutta, vertailukohtana ovat ne Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaiset tutkinnot ja opintosuoritukset, jotka ovat kelpoisuusvaatimuksena kyseiseen tehtävään. Tutkintojen ja opintosuoritusten alojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja sisällön samankaltaisuuden perusteella. Korkeakoulututkintoon johtavan korkeakouluopintojen kokonaisuuden tulee tasoltaan ja alaltaan vastata korkeakouluopintojen kokonaisuutta, joka on kelpoisuusvaatimuksena kyseiseen tehtävään. Korkeakoulun opintosuorituksen tulee tasoltaan ja alaltaan vastata opintosuoritusta, joka on kelpoisuusvaatimuksena kyseiseen tehtävään.

Kun toimivaltainen viranomainen päättää ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, tietyn tasoinen korkeakoulututkinto tai tietty, Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto, päätöksenteon edellytyksenä on, että korkeakoulututkinto on myönnetty ja siitä on annettu tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja. Kun toimivaltainen viranomainen päättää ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty Suomessa suoritettava korkeakoulun opintosuoritus, päätöksenteon edellytyksenä on, että opinnot on suoritettu loppuun ja korkeakoulu on antanut niistä todistuksen. Lisäksi edellytetään, että hakija täyttää laissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen virkaan tai tehtävään myös siltä osin kuin kelpoisuusvaatimuksena on tietyn tasoinen tai tietty korkeakoulututkinto.

Edellä 3 §:n 1 momentin 1 kohdan a – c alakohdissa tarkoitettujen ulkomailla suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty Suomessa suoritettava tutkinto tai opintosuoritus, joka on muu kuin korkeakoulututkinto tai korkeakoulun opintosuoritus, päätetään sen tutkinnon tai koulutuksen alan perusteella, josta tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu.

Kun toimivaltainen viranomainen määrittää tutkintojen ja koulutusten alojen vastaavuutta, vertailukohtana ovat ne Suomen koulutusjärjestelmän mukaiset tutkinnot ja opintosuoritukset, jotka tuottavat kelpoisuuden kyseiseen tehtävään. Tutkintojen ja koulutusten alojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien opintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja sisällön samankaltaisuuden perusteella. Opintojen tulee laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja sisällöltään vastata sitä tutkintoa tai opintosuoritusta, joka on kelpoisuusvaatimuksena kyseiseen tehtävään. Lisäksi päätöksenteon edellytyksenä on, että tutkinto tai koulutus on suoritettu loppuun ja toimivaltainen taho on antanut siitä tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan.

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että hakija täydentää osaamistaan, jos 4 tai 5 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät, mutta hakijan ulkomailla suorittamien opintojen laajuus, vaativuus tai sisältö on olennaisesti erilainen kuin tehtävään kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn koulutuksen laajuus, vaativuus tai sisältö. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä osaamista täydentävinä toimina täydentäviä opintoja, kelpoisuuskokeen, sopeutumisajan tai näiden yhdistelmän. Edellä 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa Opetushallitus voi määrätä osaamista täydentävinä toimina ainoastaan täydentäviä opintoja.

Ennen osaamisen täydentämistä koskevan vaatimuksen asettamista toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava, voivatko hakijan Suomessa suorittamat opinnot korvata kokonaan tai osittain 1 momentissa tarkoitetun olennaisen eron. Muussa kuin edellä 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava voiko hakijan ammattikokemuksensa avulla hankkima osaaminen korvata kokonaan tai osittain 1 momentissa tarkoitetun olennaisen eron.

Jos hakija määrätään täydentämään osaamistaan, tekee toimivaltainen viranomainen ehdollisen päätöksen.

Edellä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä määrätään täydentävien opintojen pääasiallinen sisältö ja laajuus, joka voi olla:

1) vähemmän kuin kolmasosan Suomessa suoritettavaan tutkintoon johtavien opintojen kokonaisuuden laajuudesta, kun päätöksessä todetaan ulkomailla suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus tehtävään, johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena tietty nimeltä mainittu Suomessa suoritettava tutkinto;

2) vähemmän kuin puolet Suomessa suoritettavan opintosuorituksen laajuudesta, kun päätöksessä todetaan ulkomailla suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus tehtävään, johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena tietty Suomessa suoritettava opintosuoritus.

Täydentävien opintojen tulee koostua sellaisista koulutussisällöistä, jotka Suomessa kyseiseen tehtävään kelpoisuuden tuottavassa koulutuksessa ovat olennaisia ja joita koskevat koulutussisällöt eivät 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun vertailun perusteella sisälly hakijan koulutukseen riittävällä tavalla.

Täydentävien opintojen suorittaminen osoitetaan täydentävät opinnot järjestäneen tahon antamalla todistuksella, josta ilmenee, että 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt opinnot on suoritettu hyväksytysti. Täydentävien opintojen tarjoajalla on oltava lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa todistus kyseiseen ammattiin tai tehtävään kansallisesti vaadittavan koulutuksen tai tutkinnon suorittamisesta.

Edellä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä määrätään sopeutumisajan kesto, hakijan tehtävänimike sopeutumisaikana sekä keskeiset työtehtävät, joita hakijan tulee sopeutumisaikana hoitaa. Työtehtävien tulee mahdollistaa sellaisen osaamisen hankkiminen, joka Suomessa kyseiseen tehtävään kelpoisuuden tuottavassa koulutuksessa on olennaista ja jota koskevat koulutussisällöt eivät 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun vertailun perusteella sisälly hakijan koulutukseen riittävällä tavalla. Sopeutumisajan kesto voi olla enintään kolme vuotta.

Sopeutumisaikana hakija hoitaa tehtävää ohjauksen ja valvonnan alaisena. Valvojana toimivan ammatinharjoittajan on sopeutumisajan kuluessa ilmoitettava tunnustamisesta vastaavalle viranomaiselle, jos hakijan toiminta sopeutumisaikana ei vastaa sopeutumisajalle päätöksessä asetettuja vaatimuksia tai hakijan toiminta on omiaan aiheuttamaan vaaraa toiminnan kohteelle. Toimivaltainen viranomainen voi tällöin määrätä sopeutumisajan keskeytettäväksi.

Sopeutumisajan suorittaminen osoitetaan työnantajan tai valvojana toimivan ammatinharjoittajan sopeutumisajasta antamalla todistuksella, josta ilmenee, että 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä määrätyt ehdot sopeutumisajan suorittamiselle täyttyvät. Todistuksesta tulee ilmetä myös hakijan suomen- tai ruotsinkielinen tehtävänimike sopeutumisaikana.

Edellä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä määrätään kelpoisuuskokeen aiheet ja kokeen toimeenpanija. Kelpoisuuskokeella tulee osoittaa sellainen osaaminen, joka Suomessa kyseiseen tehtävään kelpoisuuden tuottavassa koulutuksessa on olennaista ja jota koskevat koulutussisällöt eivät 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun vertailun perusteella sisälly hakijan koulutukseen riittävällä tavalla. Kelpoisuuskokeeksi voidaan määrätä myös osia ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetusta tutkinnosta.

Korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja muiden oppilaitosten tulee järjestää kelpoisuuskokeet päätöksessä edellytetyn mukaisesti. Kelpoisuuskokeeseen osallistumisesta ja hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta peritään kokeeseen osallistujalta omakustannusarvon mukainen maksu noudattaen valtion maksuperustelakia (150/1992).

Kelpoisuuskokeen hyväksytty suorittaminen osoitetaan kelpoisuuskokeen toimeenpanijan antamalla todistuksella, josta ilmenee, että 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ehdollisessa päätöksessä edellytetty kelpoisuuskoe on suoritettu hyväksytysti. Kelpoisuuskokeen toimeenpanijalla on oltava lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa todistus kyseiseen ammattiin tai tehtävään kansallisesti vaadittavan koulutuksen tai tutkinnon suorittamisesta.

Toimivaltainen viranomainen antaa hakemuksesta päätöksen ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn tehtävään.

Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset henkilöllisyydestään, suorittamistaan opinnoista sekä hankkimastaan ammattikokemuksesta. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa edellyttää, että hakija:

1) toimittaa hakemuksen liitteet virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä;

2) esittää opintoja ja ammattikokemusta koskevat selvitykset alkuperäisinä asiakirjoina, jos se on välttämätöntä;

3) toimittaa viranomaisen, korkeakoulun tai muun toimijan antaman vahvistuksen tutkinnon suorittamisesta tai asiakirjan aitoudesta;

4) toimittaa suomen- tai ruotsinkieliset käännökset muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä annetuista asiakirjoista. Tarvittaessa toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että käännökset ovat auktorisoidun kääntäjän laatimia.

Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä asiakirjoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa pyytää korkeakoululta, muulta oppilaitokselta, koulutuksen järjestäjältä tai koulutuksen tarjoajien muodostamalta verkostolta päätöksenteon tueksi lausunnon. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä taholta omakustannusarvon mukaisen maksun noudattaen valtion maksuperustelakia.

Toimivaltaisen viranomaisen tulee ilmoittaa hakijalle hakemuksen vastaanottamisesta sekä mahdollisista puuttuvista asiakirjoista kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Hakemus on ratkaistava viiden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät asiakirjat. Jos toimivaltainen viranomainen puutteettoman hakemuksen saatuaan päättää vahvistuttaa asiakirjat tai pyytää päätöksenteon tueksi lausunnon, tulee hakemus käsitellä kahden kuukauden kuluessa kyseisen vahvistuksen tai lausunnon saamisesta.

Jos hakija määrätään täydentämään osaamistaan, toimivaltainen viranomainen tekee 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun ehdollisen päätöksen. Kun hakija on täydentänyt osaamistaan hyväksytysti, toimivaltainen viranomainen tekee hakemuksen perusteella lopullisen päätöksen. Lopullista päätöstä koskevaan hakemukseen tulee liittää todistus osaamisen täydentämisestä. Todistuksesta tulee ilmetä, että ehdollisessa päätöksessä edellytetyt vaatimukset osaamisen täydentämiseksi täyttyvät.

Edellä 10 §:ssä tarkoitetun hakemuksen käsittelystä peritään maksu.

Tämän lain nojalla tehdyn hakemuksen käsittelyn jatkaminen Opetushallituksessa sen vireille tulon jälkeen edellyttää, että käsittelystä perittävä maksu on suoritettu 14 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Hakemus raukeaa, jos maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettu laki (1385/2015), jäljempänä kumottu laki .

Jos hakijalle on tehty ehdollinen rinnastamispäätös kumotun lain nojalla, Opetushallitus tekee vaadittujen täydentävien opintojen hyväksytyn suorittamisen jälkeen hakemuksen perusteella lopullisen rinnastamispäätöksen kumotun lain 6 §:n mukaisesti.

Kumotun lain voimassaoloaikana päätöstä hakeneiden hakemukset käsitellään uuden ulkomaanopintolain nojalla seuraavasti:

1) hakemukset tutkinnon rinnastamiseksi tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon käsitellään hakemuksina kelpoisuuden saamiseksi virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai tietyn tasoinen korkeakoulututkinto; 2) hakemukset tutkinnon tai opintosuorituksen rinnastamiseksi tiettyyn, nimeltä mainittuun Suomessa suoritettavaan tutkintoon tai opintosuoritukseen käsitellään hakemuksena kelpoisuuden saamiseksi virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu Suomessa suoritettava korkeakoulututkintoa tai korkeakoulun opintosuoritus.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleista hakemuksista perittäviin käsittely- ja päätösmaksuihin sovelletaan Opetushallituksessa tämän lain 11 §:n asemesta kumotun lain 6 a §:ää,

Muualla laissa olevalla viittauksella ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettuun lakiin tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan viittausta tähän lakiin.

Tässä laissa tarkoitetaan:

3) muodollista pätevyyttä osoittavalla asiakirjalla jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamia tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita asiakirjoja pääosin yhteisössä suoritetusta ammattiin johtaneesta koulutuksesta samoin kuin kolmannessa maassa jäsenvaltion kansalaiselle myönnettyjä asiakirjoja suoritetusta ammattiin johtaneesta koulutuksesta sekä todistuksia, jotka on myönnetty sellaisten EU-säädöksiin perustuvien koulutusten suorittamisesta, joiden hallinnonalan toimivaltainen viranomainen on arvioinut vastaavan säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi edellytettyä pätevyyttä Suomessa;

8) ammattipätevyyden automaattisella tunnustamisella ammattipätevyysdirektiivin III osaston III luvussa tarkoitetun koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvan tunnustamisjärjestelmän mukaisesti tehtävää päätöstä sekä III A luvussa tarkoitettuihin yhteisiin koulutusperiaatteisiin perustuvaa tunnustamispäätöstä, joissa hakijalta ei voida edellyttää korvaavia toimenpiteitä.

9) unionin tunnustamissäännöksillä ammattipätevyysdirektiiviin sisältyviä säännöksiä sekä siihen liittyvää siirretyn säädösvallan käyttämistä koskevia ja kyseisen direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä Euroopan komission säädöksiä sekä muihin Euroopan unionin säädöksiin sisältyviä ammattipätevyyden tunnustamista koskevia säännöksiä;

12) ammatillisella harjoittelulla valvottua määräaikaista ammatin harjoittamista, joka on edellytyksenä säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiselle ja ammatin harjoittamiselle ja joka voidaan suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen aikana tai sen jälkeen;

13) säännellyllä ammatillisella koulutuksella koulutusta, joka on erityisesti suunnattu tietyn ammatin harjoittamiseen ja käsittää koulutuksen, jota tarvittaessa täydennetään ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai työharjoittelulla tai työjaksolla. Koulutuksen, työharjoittelun tai työjakson rakenne ja taso määritellään asianomaisen jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä, tai niitä valvoo tai ne hyväksyy kyseistä tehtävää varten nimetty viranomainen;

14) elinikäisellä oppimisella kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, joka lisää hänen tietojaan, taitojaan ja pätevyyttään ja johon voi sisältyä ammattietiikka;

15) ammattikokemuksella kyseisen ammatin tosiasiallista ja laillista täysipäiväistä tai vastaavaa osa-aikaista harjoittamista jäsenvaltiossa.

Oikeudesta harjoittaa ammattia toisessa maassa hankitun ammattipätevyyden perusteella päättää sama taho, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen Suomessa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, jollei muualla toisin säädetä. Opetushallitus on toimivaltainen viranomainen Suomessa sääntelemättömiä ammatteja koskevissa ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvissä menettelyissä, jotka perustuvat unionin säädöksiin tai Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemiin sopimuksiin, jollei muualla toisin säädetä.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho voi tarvittaessa pyytää korkeakoululta, muulta oppilaitokselta, koulutuksen järjestäjältä tai koulutuksen tarjoajien muodostamalta verkostolta päätöksenteon tueksi lausunnon. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä omakustannusarvon mukaisen maksun noudattaen valtion maksuperustelakia (150/1992).

Ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä hakijalle voidaan asettaa vaatimus kelpoisuuskokeen suorittamisesta tai enintään kolme vuotta kestävästä sopeutumisajasta:

1) jos hakijan saaman koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin vastaavan kansallisen koulutuksen sisältö; tai

2) jos Suomessa säännelty ammatti käsittää yhtä tai useampaa sellaista säänneltyä ammattitoimintaa, joka ei sisälly vastaavaan ammattiin hakijan kotijäsenvaltiossa, ja jos hakijan saaman koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin vastaavan kansallisen koulutuksen sisältö.

Jos ammattipätevyyden tunnustamista hakevan pätevyys vastaa unionin tunnustamissäännöksissä määritettävää tietyn ammatin harjoittamiseksi vähintään tarvittavaa yhteistä tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuutta (yhteiset koulutuspuitteet ), hakijalta ei saa vaatia 7 §:ssä tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä, ellei Suomea ole vapautettu kyseistä ammattia koskevien yhteisten koulutuspuitteiden käyttöönotosta sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisten koulutuspuitteiden perusteella saatu ammattipätevyys.

Jos ammattipätevyyden tunnustamista hakeva on suorittanut hyväksytysti jossain jäsenvaltiossa unionin tunnustamissäännöksissä määritettävän yhdenmukaistetun kelpoisuuskokeen, joka voidaan suorittaa kaikissa osallistuvissa jäsenvaltiossa ja joka on varattu tietyn ammattipätevyyden haltijoille (yhteinen koulutustesti ), hakijalta ei saa vaatia 7 §:ssä tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä, ellei Suomea ole vapautettu velvollisuudesta järjestää kyseistä ammattia koskeva yhteinen koulutustesti sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisen koulutustestin suorittaneen ammattihenkilön ammattipätevyys.

Edellä 13 §:ssä tarkoitetun hakemuksen käsittelystä peritään maksu.

Tämän lain nojalla tehdyn hakemuksen käsittelyn jatkaminen Opetushallituksessa sen vireille tulon jälkeen edellyttää, että käsittelystä perittävä maksu on suoritettu 14 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Hakemus raukeaa, jos maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa.

Toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että toiseen jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut ammatinharjoittaja, joka siirtyy ensimmäistä kertaa tarjotakseen kyseiseen ammattiin liittyviä palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti Suomessa, tekee kirjallisen ennakkoilmoituksen. Ilmoitus on voimassa vuoden, ja se on uudistettava, jos henkilö aikoo jatkaa palvelujen tarjoamista. Kun palveluja on tarkoitus tarjota ensimmäistä kertaa, ilmoitukseen tulee liittää asiakirjat, jotka osoittavat, että palvelujen tarjoajalla on oikeus toimia laillisesti sijoittautumisvaltiossa ja että hän täyttää muut tässä laissa palvelujen tarjoamiselle säädetyt edellytykset. Jos jokin palvelujen tarjoajan toimimisoikeuteen vaikuttava seikka muuttuu merkittävästi, tämän tulee toimittaa tätä koskevat asiakirjat toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tarkemmat säännökset ilmoituksen tekemisestä ja siihen liitettävistä asiakirjoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Kun palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa sellaisissa säännellyissä ammateissa, joilla on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen ja joihin ei sovelleta automaattisen tunnustamisen periaatteita, toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyyden ennen kuin palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa. Ennakkotarkistus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun sen tarkoituksena on välttää palvelujen tarjoajan ammatillisen epäpätevyyden vuoksi palvelun vastaanottajan terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuva vakava haitta. Tarkistamisessa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tätä tarkoitusta varten.

Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä tarkistuksen tuloksesta kuukauden kuluessa palvelujen tarjoamista koskevan ilmoituksen ja siihen liitettyjen asiakirjojen vastaanottamisesta taikka ilmoitettava palvelujen tarjoajalle vastaavassa ajassa ammattipätevyyden tarkistamatta jättämisestä tai asiassa tarvittavasta lisäselvityksestä. Jos asian ratkaiseminen edellyttää lisäselvitystä, ammattipätevyyden tarkistuksen tulosta koskeva päätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa riittävien asiakirjojen vastaanottamisesta. Palvelujen tarjoaminen voidaan aloittaa, jos päätöstä ei ole tehty edellä mainituissa määräajoissa.

Jos palvelujen tarjoajan ammattipätevyyden ja asianomaisen ammatin harjoittajalta Suomessa edellytetyn koulutuksen välillä on olennainen ero, joka saattaa vaarantaa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden, ja jota ei voida korvata palvelun tarjoajan ammattikokemuksella tai elinikäisen oppimisen avulla hankituilla tiedolla, taidoilla ja pätevyydellä, toimivaltaisen viranomaisen on annettava palvelujen tarjoajalle mahdollisuus osoittaa kelpoisuuskokeen avulla, että hän on hankkinut puuttuvat tiedot, taidot tai pätevyyden. Mahdollisuus ammattipätevyyden osoittamiseen on annettava siten, että palvelujen tarjoaminen voidaan aloittaa kuukauden kuluessa siitä, kun päätös ammattipätevyyden tarkistamisesta on tehty.

Palvelun tarjoajan on käytettävä kotijäsenvaltion ammattinimikettä sen virallisella kielellä, jos kotijäsenvaltiossa on nimike ammattia varten. Jos kotijäsenvaltiossa ei ole ammattinimikettä, palvelun tarjoajan on ilmoitettava tutkintonimikkeensä kotijäsenvaltionsa virallisella kielellä. Ammattipätevyysdirektiivin III osaston III luvussa tarkoitetuista automaattisen tunnustamisen alaan kuuluvista ammateista on kuitenkin käytettävä Suomen lainsäädännössä määritettyä ammattinimikettä, myös siinä tapauksessa, että palvelun tarjoajan ammattipätevyys on tarkistettu 14 a §:n mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleista hakemuksista perittäviin käsittely- ja päätösmaksuihin sovelletaan Opetushallituksessa tämän lain 13 a §:n asemesta hakemuksen vireille tullessa voimassa ollutta lakia.