Oppimateriaalilisä toisen asteen vähävaraisille opiskelijoille
Laki opintotukilain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Pienituloisten perheiden toisen asteen opiskelijoille otetaan käyttöön uusi kuukausittainen oppimateriaalilisä. Lisäksi lukio-opintojen opintotukiaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella lukuvuodessa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 4.10.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 5.12.2018
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 13
- Vahvistettu
- 19.12.2018
- Säädös
- 1169/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opintotukeen luodaan uusi 46,80 euron suuruinen kuukausittainen oppimateriaalilisä alle 20-vuotiaille lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, joiden vanhemmat ovat pienituloisia. Lisäksi lukiokoulutuksen lukuvuoden tavanomainen tukiaika yhtenäistetään ammatillisen koulutuksen kanssa pidentämällä se 9 kuukaudesta 10 kuukauteen, vanhempien tulorajoja nostetaan noin viidellä prosentilla ja oppimateriaalilisä säädetään etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei leikkaa asumistukea, toimeentulotukea eikä sotilasavustusta.
Mitä se tarkoittaa
Oppimateriaalilisä parantaa arviolta 33 000 vähävaraisen toisen asteen opiskelijan mahdollisuuksia kattaa oppikirja- ja välinekustannuksia jopa 468 eurolla lukuvuodessa. Lukion tukiajan pidennys tuo lisäkuukauden opintotuen noin 15 000 lukiolaiselle. Lait tulevat voimaan pääosin 1. elokuuta 2019, ja vanhempien tulokäsitteen muutos 1. tammikuuta 2019.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
13 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä oppimateriaalilisän käyttöönottamisesta toisen asteen vähävaraisille opiskelijoille sekä lukiolaisten opintotukiajan pidentämisestä. Esityksen peruslinjaa kannatettiin yli hallitus-oppositiorajojen, mutta väittelyä herätti tuen riittävyys ja kohdentamistapa. Oppositiosta nostettiin esille tavoite täysin maksuttomasta toisesta asteesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä, mitä hallituspuolueet pitivät liian kalliina.
- Pitäisikö toisen asteen koulutuksen ja oppimateriaalien olla kokonaan maksuttomia kaikille?
- Pitäisikö tuki maksaa kuukausittain vai suurempina erinä heti opintojen tai lukukausien alussa?
- Olisiko oppimateriaalilisä pitänyt ulottaa myös itsenäisesti asuviin 18–19-vuotiaisiin?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti kohdennettua lisäystä vastuullisena ja hyvänä toimena julkisen talouden rajoissa, mutta toivoi ratkaisuja kulujen kasaantumiseen opintojen alussa.
”Tämä esitys on erittäin hyvä ja kannatettava, kiitos siitä ministeri Terholle. Oppimateriaalilisä on monelle erittäin tärkeä, tervetullut lisä.”
— Timo Heinonen - KeskustaPuolesta
Ryhmä kehui esitystä merkittäväksi tasa-arvoteoksi ja oikeassa järjestyksessä tehdyksi avaukseksi kohti helpompaa toisen asteen opiskelua.
”Minusta tässä lähdetään nyt aivan oikeassa järjestyksessä liikkeelle niistä henkilöistä, jotka tarvitsevat tukea eniten”
— Tuomo Puumala - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä piti esitystä erinomaisena ja tehokkaana keinona kohdentaa apua eniten tarvitseville ilman raskasta ja kallista koko toisen asteen maksuttomuutta.
”Esityksen tavoitteena on parantaa pienituloisista perheistä tulevien lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nuorimpien opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä opiskeluun.”
— Sampo Terho - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä tuki esitystä hyvänä ensiaskeleena, mutta katsoi opintojen alun kertainvestointien vaativan parempaa jaksotusta ja piti lopullisena tavoitteena koko toisen asteen maksuttomuutta.
”sinällään esitys oppimateriaalilisästä on äärimmäisen hyvä, ja siitä ehdottomasti kuuluu kiitos ministerille ja ministeriölle”
— Jani Toivola - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä piti tavoitetta hyvänä ja tukea askeleena eteenpäin, mutta arvosteli tuen kuukausipohjaisuutta, rajaamista ja sitä, ettei toisesta asteesta tehty täysin maksutonta kaikille.
”Vasemmistoliitto pitää tavoitetta opiskelijoiden taloudellisen tilanteen helpottamisesta oikeana, ja pidämme oppimateriaalilisää sinällään positiivisena asiana ja eteenpäin menemisenä”
— Hanna Sarkkinen - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä antoi oppositiosta esitykselle kiitosta ja piti kohdennettua tukea parempana ratkaisuna kuin kallista universaalia maksuttomuutta.
”Tässä on kyllä sellainen hallituksen esitys, jota jo silloin kehysriihen jälkeen kehuin, ja sanoin, että ehdottomasti tästä voi oppositiosta käsin antaa tunnustusta.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 13 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 4.10.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 17.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 22.11.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 4.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain4
- 1Laki opintotukilain muuttamisestaHyväksytty · 1169/2018 · 19.12.2018
- 2Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 15 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1170/2018 · 19.12.2018
- 3Laki sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1171/2018 · 19.12.2018
- 4Laki toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1172/2018 · 19.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki opintotukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 7 §:n 9 momentti, 7 c §:n 1 ja 2 momentti, 10 ja 11 §, 15 §:n 2—4 momentti, 15 d §:n 1 momentti, 19 §:n 2 momentti, 22 § ja 25 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 9 momentti laissa 539/2017, 7 c §:n 1 ja 2 momentti ja 11 § laissa 960/2017, 10 § laissa 792/2007, 15 §:n 2—4 momentti laissa 4/2017, 15 d §:n 1 momentti laissa 1243/2013, 19 §:n 2 momentti laissa 4/2017, 22 § laeissa 1427/2001 ja 706/2008 ja 25 b §:n 1 momentti laissa 706/2008 ja lisätään lakiin siitä lailla 4/2017 kumotun 11 a §:n tilalle uusi 11 a § seuraavasti:
7 §Opintotukeen oikeuttava aika
Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelijalla on oikeus opintotukeen säännönmukaiselle opiskeluajalla. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa enintään neljää vuotta ja muissa opinnoissa opinnoille säädettyä pidentämätöntä opiskelu- tai suoritusaikaa taikka opetussuunnitelman tai opetusohjelman mukaista suoritusaikaa, jos suoritusajasta ei säädetä laissa.
7 c §Lukuvuoden tukikuukausien määrä
Opintotuki myönnetään Suomessa:
1) korkeakoulututkintoa varten yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa;
2) ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja ammatillista perustutkintoa varten sekä lukiokoulutuksessa ja siihen valmistavassa koulutuksessa kymmeneksi kuukaudeksi lukuvuodessa.
Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää 1 momentissa säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää myös 1 momentissa säädettyä pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana sitä pidemmän ajan. Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää kesä- tai heinäkuulle vain, jos opiskelija suorittaa oppilaitoksessa lukion oppimäärään sisältyviä opintoja.
10 §Opintorahan myöntäminen
Opintoraha myönnetään opiskelijalle, jolle 1 luvun mukaan voidaan myöntää tämän lain mukaista opintotukea.
Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä oppimateriaalilisää lukuun ottamatta opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää taikka vastaavaa etuutta ulkomailta.
11 §Opintorahan määrä
Opintorahan määrä kuukaudessa on:
1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 38,66 euroa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 81,39 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 101,74 euroa, kun opiskelija on alle 18-vuotias, sekä 250,28 euroa, kun opiskelija on avioliitossa tai täyttänyt 18 vuotta;
3) 12 §:n mukaisesti opintorahan huoltajakorotukseen oikeutetulle opiskelijalle 325,28 euroa.
Jos opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 21 800 euroa vuodessa, korotetaan 1 momentissa säädettyä opintorahan määrää seuraavasti:
1) 38,66 euron opintorahaa enintään 59,01 eurolla;
2) 81,39 euron opintorahaa enintään 101,74 eurolla;
3) 101,74 euron opintorahaa enintään 101,74 eurolla.
Edellä 2 momentissa säädetty korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 2 180:tä euroa kohden 10 prosenttiyksikköä. Korotusta ei makseta, jos 2 momentissa tarkoitettujen tulojen yhteismäärä ylittää 41 100 euroa.
Opiskelija on oikeutettu määrältään samaan opintorahaan kuin vanhempansa luona asuva opiskelija, jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto.
Oikeus korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona tuensaaja täyttää säädetyn iän.
Edellä 1 momentin 3 kohdan mukaiseen opintorahaan sisältyy huoltajakorotus, jonka määrä on 75 euroa kuukaudessa.
Edellä 2 momentin 1 ja 3 kohdan mukaisia korotettuja opintorahoja voidaan korottaa oppimateriaalilisällä, jonka määrä on 46,80 euroa kuukaudessa.
11 a §Oikeus oppimateriaalilisään
Opiskelijalla on oikeus oppimateriaalilisään, kun:
1) opiskelija suorittaa 4 §:n 3 momentin 1, 2 tai 5 kohdan mukaisia opintoja tai on 4 a §:n mukaisessa koulutuksessa; ja
2) opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 41 100 euroa; ja
3) opiskelija saa 11 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukaista korotettua opintorahaa tai opiskelija on alle 17-vuotias.
15 §Opintolainan valtiontakaus
Valtiontakaus myönnetään myös:
1) opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu opintorahaan;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja jonka vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on alle 64 400 euroa vuodessa; tai
3) opiskelijalle, jolle ei 20 §:n mukaan myönnetä opintorahaa.
Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta. Aikuiskoulutustukea saavalle valtiontakaus voidaan myöntää muihinkin kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin.
Valtiontakausta ei myönnetä vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää. Valtiontakausta ei myöskään myönnetä opiskelijalle:
1) joka on suorittamassa vapausrangaistusta; tai
2) jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä, ellei Kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin määrää.
15 d §Opintolainahyvitys opintojen viivästyessä
Opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos lainansaaja on mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuna aikana:
1) ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta;
2) saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä; tai
3) saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
19 §Vanhempien tulojen huomioon ottaminen
Opiskelijalla on oikeus 11 §:n 1 momentin mukaiseen opintorahaan ja 14 §:n mukaiseen asumislisään, jos vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 43 000 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 070:tä euroa kohden viisi prosenttiyksikköä.
22 §Veronalaiset tulot
Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen.
Opiskelijan vanhempien veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeen seuraavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka verotustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.
25 b §Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulojen muuttuessa
Opiskelijan vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 11 §:n 2 ja 3 momentti, 19 §:n 2 momentti, 22 § ja 25 b §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019.
2.Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 15 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 962/2017, seuraavasti:
15 §Etuoikeutetut tulot
Tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta huomioon:
7) opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea eikä opintorahan huoltajakorotusta taikka oppimateriaalilisää opintorahaa lukuun ottamatta;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotilasavustuslain (781/1993) 11 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 963/2017, seuraavasti:
11 §Huomioon otettavat tulot
Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen 4 §:ssä tarkoitettujen perheenjäsentensä palvelusaikana käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Myönnettäessä avustusta 10 a §:n nojalla ei näiden perheenjäsenten tuloja oteta huomioon. Tuloina ei oteta huomioon:
7) opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahan huoltajakorotusta taikka oppimateriaalilisää;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 11 §:n 2 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1107/2016, ja lisätään 11 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 49/2005, 1218/2005, 583/2007, 940/2014, 217/2016 ja 1107/2016, uusi 8 kohta seuraavasti:
11 §Huomioon otettavat tulot
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
7) lastensuojelulain (417/2007) 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea sekä 76 a §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi jälkihuollossa;
8) opintotukilain (65/1994) 11 §:n 7 momentin mukaan maksettavaa opintorahan oppimateriaalilisää.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.