Postitoiminnan aloittamisen helpottaminen
Laki postilain muuttamisesta
Kirjepostin jakelua varten ei enää tarvita valtioneuvoston toimilupaa, vaan pelkkä ilmoitus viranomaiselle riittää. Uudistus helpottaa uusien jakeluyritysten pääsyä postimarkkinoille ja edistää kilpailua.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 3.3.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 17.5.2016
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 72
- Vahvistettu
- 3.6.2016
- Säädös
- 408/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Postilain toimilupajärjestelmä korvataan Viestintävirastolle tehtävällä ilmoituksella, jolloin poistuvat myös aiemmat raskaat toimilupaehdot. Postiyrityksille säädetään kuitenkin velvollisuus merkitä lähetyksensä tunnistettavasti ja järjestää virheellisesti jaetun postin palautuspalvelu toimialueensa kunnissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee postialan yrityksiä ja jakelutoimintaa harjoittavia lehtitaloja, joiden hallinnollinen taakka ja markkinoille tulon kynnys madaltuvat. Nykyisen yleispalvelun tarjoajan eli Posti Oy:n kilpailu voi kiristyä erityisesti yritysten suurkirjelähetyksissä taajamissa, ja pitkällä aikavälillä kilpailu voi monipuolistaa palveluja ja alentaa hintoja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. toukokuuta 2016.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 11.5.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 92–46.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 61 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 3.6.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
72 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kirjepostin jakelun toimilupajärjestelmän korvaamisesta kevyellä ilmoitusmenettelyllä sekä kilpailun avaamisen seurauksista. Hallituspuolueet pitivät uudistusta tarpeellisena byrokratian purkamisena ja uusien palveluiden mahdollistajana paperipostin vähentyessä. Oppositio vastusti esitystä kiivaasti ja esitti sen hylkäämistä, koska se pelkäsi kilpailijoiden kermankuorinnan vaarantavan Postin toimintaedellytykset ja syrjäseutujen jakelupalvelut.
- Riittääkö pelkkä ilmoitusmenettely takaamaan postitoiminnan luotettavuuden ja laadun?
- Johtaako kilpailun avaaminen kermankuorintaan taajamissa syrjäseutujen kustannuksella?
- Miten sääntelyn purkaminen vaikuttaa yleispalveluun ja viisipäiväiseen jakeluvelvoitteeseen?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti lakimuutosta hyvänä ja välttämättömänä avauksena postin murroksessa, kun kirjepostin määrä hupenee jatkuvasti ja järjestelmää on uudistettava kustannusten hillitsemiseksi.
”Kun ministeri Berner on paikalla, niin kiitos siitä, että tähän isoon uudistustyöhön on lähdetty.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki norminpurkua ja markkinoille tulon esteiden alentamista välttämättömänä uudistuksena. Samalla ryhmä kuitenkin korosti, että peruspalvelut ja postinjakelu on pystyttävä turvaamaan myös maaseudulla.
”Varsinaiseen asiaan, näihin byrokratianpurkutalkoisiin, ilmoittamismenettelyyn, kovin harvalla oli vastalauseita.”
— Ari Jalonen - KeskustaPuolesta
Ryhmä kannatti siirtymistä ilmoituksenvaraiseen järjestelmään, sillä se purkaa hallinnollista taakkaa, edistää kilpailua ja helpottaa esimerkiksi sanomalehtiyhtiöiden jakelutoimintaa perinteisen kirjepostin vähentyessä.
”Esityksen tavoitteena on lisäksi yksinkertaistaa hallinnollisia prosesseja sekä vähentää postiyritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.”
— Anne Berner - SDPVastaan
Ryhmä vaati esityksen hylkäämistä, koska pelkkä ilmoitusmenettely poistaa toiminnan ennakkovalvonnan ja laatuvaatimukset. Lisäksi kilpailun avaamisen katsottiin mahdollistavan kermankuorinnan ja heikentävän kansalaisten postipalveluja koko maassa.
”Pelkkä sähköinen ennakkoilmoitus on riittämätön työkalu viranomaisille.”
— Satu Taavitsainen - VihreätVastaan
Ryhmä katsoi, että yhteiskunnan kriittisenä perusinfrastruktuurina toimivaa postia ei tule avata ilman etukäteisarviointia ja sitovia laatukriteereitä, ja pelkäsi muutoksen heikentävän Postin asemaa harvaan asutuilla alueilla.
”Tästä syystä pelkkä ilmoitus ei mielestäni ole riittävä menettely postitoiminnan aloittamiseksi.”
— Jyrki Kasvi - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja kannatti sen hylkäämistä, sillä se näki uudistuksen edistävän haitallista kermankuorintaa, vaarantavan ihmisten alueellisen yhdenvertaisuuden ja heikentävän alan työehtoja.
”Hyvien postipalveluiden takaamisen koko maassa on oltava uudistuksen kärki, ei normien purkaminen tai kilpailun edistäminen.”
— Katja Hänninen - RKPPuolesta varauksin
Ryhmä korosti yleispalveluvelvoitteen säilyttämisen tärkeyttä ja kysyi huolestuneena, miten kilpailulle avaaminen ja kannattamattomien palveluiden eriytyminen vaikuttavat saariston postikuljetuksiin.
”Tunnetusti Postin avaaminen kilpailulle on hyvinkin sensitiivinen asia, koska kannattamattomat palvelut ja kannattavat palvelut joutuvat helposti törmäyskurssille.”
— Stefan Wallin - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä kantoi huolta siitä, että toimilupajärjestelmästä luopuminen siirtää kannattavan yrityspostin uusille jakelijoille ja jättää Postille vain tappiolliset haja-asutusalueiden palvelut.
”Miten tämä vaikuttaa postiin, ja mitä ministeri arvioi, käykö niin, että Postille jää vain kannattamattomat yksityiskirjeet ja syrjäseudun jakelu?”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 72 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 18/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.3.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Liikenne- ja viestintäministeriö
- 15.3.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.4.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · liikenne- ja viestintävaliokunta
- 3.5.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.5.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 16.5.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki postilain muuttamisestaHyväksytty · 408/2016 · 3.6.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki postilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan postilain (415/2011) 3 ja 6-13 §, sellaisena kuin niistä on 12 § osaksi laissa 663/2012, muutetaan 2 §:n 1 momentin 7 kohta, 4 ja 5 §, 23 §:n 2 momentin 3 kohta ja 4 momentti, 24 §:n 1 ja 3 momentti, 36 §:n 1 ja 2 momentti, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 40 §:n 1 momentti, 40 a §:n 1 momentti, 44 §:n 1 momentti, 69 §:n 1 ja 6 momentti, 76 §, 80 §:n 1 ja 3 momenttia ja 82 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 40 a §:n 1 momentti laissa 658/2014, 69 §:n 1 momentti laissa 1345/2011 sekä 80 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1000/2015, sekä lisätään 20 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 24 a, 41 a ja 43 a § seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
7) postiyrityksellä yritystä, joka harjoittaa kirjelähetyksiä koskevaa postitoimintaa;
4 §Ilmoitusmenettely
Postiyrityksen on ennen toimintansa aloittamista tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle.
Ilmoituksessa on annettava yrityksen yhteisö- ja yritystunnus, osoite ja tiedot yhteyshenkilöistä sekä kuvaus harjoitettavasta toiminnasta. Kuvauksessa on kerrottava ainakin postiyrityksen toimialue ja asiakasryhmä. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista sekä ilmoituksen muodosta ja toimittamisesta
Ilmoituksessa annettujen tietojen muutoksista ja toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava Viestintävirastolle.
Jos postiyritys ei ennakoimattoman syyn vuoksi voi enää tarjota asiakkailleen toimitusehtojen mukaista palvelua, yrityksen on viipymättä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen palvelun lakkaamista ilmoitettava asiakkailleen ja Viestintävirastolle palvelun lakkaamisesta.
5 §Ilmoitusluettelo
Viestintävirasto pitää julkista luetteloa 4 §:ssä tarkoitetuista ilmoituksista.
Viestintäviraston on annettava ilmoituksen tehneelle postiyritykselle vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu.
20 §Kielellisten oikeuksien turvaaminen
Yleispalvelun tarjoajan ja sellaisen yrityksen, joka yleispalvelun tarjoajan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla tarjoaa tämän palveluja asiakkaille, on toiminnassaan:
1) annettava palvelua suomen ja ruotsin kielellä noudattaen, mitä kielilaissa säädetään;
2) annettava palvelua saamen kielellä noudattaen, mitä saamen kielilaissa säädetään.
Edellä säädetty 1 momentin mukainen velvollisuus voidaan Viestintäviraston toimesta asettaa muulle postiyritykselle kuin yleispalvelun tarjoajalle tilanteessa, jossa yleispalveluvelvollisuutta ei ole asetettu.
23 §Yleispalveluvelvollisuuden asettaminen
Yleispalvelua on pidettävä turvattuna, jos:
3) alueella on keskenään kilpailevia yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavia palveluita.
Yleispalvelupäätöksillä ei saa asettaa eri postiyrityksille päällekkäisiä velvoitteita. Yleispalvelupäätöksillä ei saa myöskään asettaa rinnakkaisia velvoitteita tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muun lainsäädännön kanssa.
24 §Yleispalveluvelvollisuuden asettamisen edellytykset
Viestintävirasto voi asettaa yleispalveluvelvollisuuden postiyritykselle.
Postiyritys voidaan velvoittaa tarjoamaan Viestintäviraston päätöksestä yleispalvelua myös muualla kuin alueella, jonka se on Viestintävirastolle 4 §:ssä säädetyn mukaisesti ilmoittanut, tai se voidaan velvoittaa tarjoamaan muutakin yleispalvelua kuin sitä, mitä se on tarjonnut, jos se on yleispalvelun turvaamisen kannalta välttämätöntä eikä velvoitteen asettaminen ole postiyrityksen kannalta kohtuutonta.
24 a §Maailman postiliiton nimetty operaattori
Viestintävirasto asettaa yleispalvelun tarjoajalle tai muulle postiyritykselle, velvollisuuden toimia Maailman postiliiton yleissopimuksen (SopS 66/2015) mukaisena nimettynä operaattorina ja noudattaa Maailman postiliiton sopimuksia.
36 §Erehdyksessä jätettyjen kirjelähetysten välittäminen, kauttakulku ja poikkeukset velvollisuudesta välittää ulkomailta saapuvia kirjelähetyksiä
Postiyritys on velvollinen huolehtimaan, että sen välitettäväksi erehdyksessä jätetty kirjelähetys toimitetaan muun postiyrityksen välitettäväksi, jos kirjelähetyksen vastaanottajan osoitepaikka ei sijaitse ensiksi mainitun postiyrityksen 4 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen mukaisella jakelualueella. Välittäminen on tehtävä kustannussuuntautuneella hinnalla ja avoimin ja syrjimättömin ehdoin.
Postiyrityksen, joka toimii 24 a §:n mukaisena nimettynä operaattorina, tulee kuljettaa toisen nimetyn operaattorin sille luovuttama suljettu posti sekä avopostina lähetettävät kirjelähetykset turvallisimmalla tavalla niitä nopeimpia teitä, joita se käyttää omissa lähetyksissään.
37 §Postinumerojärjestelmä
Viestintävirasto huolehtii siitä, että postitoiminnan hoitamiseksi ylläpidetään postinumerojärjestelmää. Yleinen postinumerojärjestelmä on sidoksissa maantieteellisiin alueisiin. Lisäksi yksittäisten asiakkaiden käyttöön voidaan antaa postinumeroita, jotka eivät ole sidoksissa maantieteellisiin alueisiin. Postinumero on viidestä numerosta muodostuva tunnus, joka merkitään osoitetoimipaikan nimen eteen.
Viestintävirasto asettaa postinumerojärjestelmän ylläpitämistä koskevan velvollisuuden yleispalvelun tarjoajalle tai muulle postiyritykselle.
40 §Kirjelähetysten vastaanotto, välitys ja takavarikointi
Postiyrityksellä on velvollisuus vastaanottaa ja välittää jokaisen sitä haluavan kirjelähetys voimassa olevaa maksua vastaan toimitusehtojensa mukaisesti postin saajalle,
40 a §Näkövammaisen lähetys
Postiyrityksen, jolle on asetettu 24 a §:n mukainen velvollisuus toimia Maailman postiliiton yleissopimuksen mukaisena nimettynä operaattorina, on tarjottava näkövammaiselle oikeus lähettää alle seitsemän kilogrammaa painava, pistekirjoitusta sisältävä lähetys maksuttomasti lentolisämaksua lukuun ottamatta.
41 a §Postilähetysten merkitseminen
Postiyrityksen on merkittävä lähetyksensä siten, että ne ovat tunnistettavissa ja erotettavissa muiden postiyritysten vastaavista lähetyksistä.
43 a §Virheellisesti jaettujen lähetysten palauttaminen
Postiyrityksen on järjestettävä palvelu virheellisesti jaettujen lähetysten palauttamista varten kussakin Viestintävirastolle 4 §:n mukaisesti ilmoittamassaan toimialueen kunnassa.
44 §Postilaatikon paikka
Postilaatikon sijainnin määrittelee kirjepalveluiden yleispalvelun tarjoaja tai, ellei yleispalveluvelvollisuutta ole asetettu, muu postiyritys Viestintäviraston päätöksestä. Paikkaa määriteltäessä on otettava huomioon 43 ja 45 §:ssä asetetut vaatimukset sekä 48 §:n nojalla annetut määräykset.
69 §Postitoiminnan valvontamaksun suuruus
Postitoiminnan valvontamaksun suuruus on 0,29 prosenttia postiyrityksen Suomessa harjoittaman 4 §:n mukaisesti ilmoituksenvaraisen postitoiminnan sen tilikauden liikevaihdosta, joka on päättynyt kaksi vuotta ennen valvontamaksun perimistä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa.
Perittyä maksua ei palauteta, vaikka yritys lopettaisi 1 momentissa tarkoitetun postitoiminnan.
76 §Luvaton postitoiminnan harjoittaminen
Joka harjoittaa postitoimintaa ilman, että on tehnyt 4 §:ssä säädetyn ilmoituksen Viestintävirastoon, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, luvattomasta postitoiminnan harjoittamisesta sakkoon.
Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen.
80 §Muutoksenhaku
Liikenne- ja viestintäministeriön, Viestintäviraston ja kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
82 §Postimerkkien julkaiseminen ja postimaksumerkinnän käyttäminen
Liikenne- ja viestintäministeriö voi hakemuksesta myöntää postiyritykselle oikeuden julkaista kansainvälisesti hyväksyttäviä postimerkkejä tai Suomessa hyväksyttäviä postimerkkejä. Oikeus julkaista postimerkkejä on voimassa toistaiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Postitoiminnan harjoittajan, jolla on tämän lain voimaan tullessa voimassa oleva toimilupa postipalvelun tarjoamiseen, ei tarvitse tehdä 4 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta voimassa olevan toimilupansa mukaisesta toiminnasta.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa oleva velvollisuus toimia Maailman postiliiton nimettynä operaattorina on voimassa siihen saakka, kunnes Viestintävirasto tekee päätöksen 24 a §:n mukaisen velvollisuuden asettamisesta.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa oleva velvollisuus ylläpitää postinumerojärjestelmää on voimassa siihen saakka, kunnes Viestintävirasto tekee päätöksen 37 §:n mukaisen velvollisuuden asettamisesta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.