Maatilojen maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset ja lyhennyslykkäykset

Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen myöntämällä valtiontakauksia maatalousyrittäjille, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, mutta jotka toimintaympäristön muutosten vuoksi ovat tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa.

Tämän lain mukaista valtiontakausta myönnettäessä sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annettua komission asetusta (EU) N:o 1408/2013 (EUVL L 352/9, 24.12.2013), jäljempänä maatalousalan de minimis -asetus , jollei tämän lain mukaiseen valtiontakaukseen sovellettavasta valtiontuen hyväksymistä koskevasta Euroopan komission päätöksestä muuta johdu. Jos valtiontakaus perustuu komission hyväksymään ohjelmaan, takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide täyttää ohjelman ja sen hyväksymistä koskevan komission päätöksen ehdot.

Valtiontakaus voidaan myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tämän lain nojalla myönnettävien takausten jäljellä oleva yhteismäärä saa olla samanaikaisesti enintään 160 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö päättää myöntämisvaltuuden osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten käyttöön.

Takaajan vastuuseen sekä takautumisoikeuteen liittyvästä valtion edunvalvonnasta vastaa Maaseutuvirasto. Takaajan vastuun toteutumisesta aiheutuvat maksut suoritetaan maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Takautumisoikeuden perusteella saadut korvaukset tilitetään maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valtiontakaukseen sovelletaan, mitä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa laissa (361/1999) säädetään.

Valtiontakaus voidaan myöntää luotolle, jonka luotonantaja myöntää maatalousyrittäjälle tämän harjoittaman maatalouden tuotantotoiminnan maksuvalmiuden parantamiseksi.

Takaus voidaan myöntää sellaista luottoa varten, jonka myöntää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007, jäljempänä rakennetukilaki ) 52 §:ssä tarkoitettu luottolaitos. Luotonantaja voi myöntää takauksen kohteena olevan luoton, kun päätös valtiontakauksen myöntämisestä on tehty.

Takauksen kohteena olevan luoton määrä voi olla enintään 30 prosenttia takauksen hakuvuotta edeltävän kahden vuoden arvonlisäverottomasta maataloustuotteiden myyntitulojen ja maataloustukien yhteenlasketusta keskiarvosta, kuitenkin enintään 110 000 euroa ja vähintään 30 000 euroa. Takauksen kohteena olevan luoton enimmäismäärä voi kuitenkin perustua yrityksen laskennalliseen liikevaihtoon, jos maatalousyrittäjä on tehnyt sellaisen tuotannollisen investoinnin, joka lisää maatalousyrittäjän maataloustuotteiden myyntitulojen tai maataloustukien määrää, mutta joka ei vielä ole vaikuttanut liikevaihtoon takauksen hakuvuotta edeltävän kahden vuoden aikana.

Takauksen kohteena olevan luoton laina-aika on enintään seitsemän vuotta, joista luotonantaja voi myöntää lyhennysvapaata enintään kahdeksi vuodeksi, jos tämä on tarpeen takauksen saajan tilapäisten taloudellisen vaikeuksien vuoksi.

Luoton siirtämiseen ja sen ehtojen muuttamiseen sovelletaan, mitä rakennetukilain 27 §:ssä säädetään.

Valtiontakaus voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle, joka elinkeinonaan harjoittaa maatilalla maataloutta. Maataloudella ja maatilalla tarkoitetaan, mitä rakennetukilain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään.

Takausta voidaan myöntää yritykselle, joka kuuluu mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuun pk-yritysten luokkaan.

Maatalousalan de minimis -asetuksen nojalla myönnettävän takauksen saajalle asetetuista edellytyksistä säädetään mainitun asetuksen 4 artiklan 6 kohdan a alakohdassa. Muuta kuin maatalousalan de minimis -asetuksen mukaista takausta ei myönnetä sellaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jota tarkoitetaan Euroopan komission tiedonannossa Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (2014/C 204/01) 35 kohdan 15 alakohdassa.

Valtiontakausta ei myönnetä sille, jolta komission päätöksen nojalla peritään takaisin sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta tukea.

Valtiontakauksen myöntämisen ehtona on, että takauksen saajan harjoittamalla maatalouden tuotantotoiminnalla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.

Valtiontakausta haetaan tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä takauksen myöntämisen edellytysten arvioinnin kannalta välttämättömät asiakirjat, selvitykset ja suunnitelmat.

Valtiontakausta saa hakea Maaseutuviraston määräämänä hakuaikana. Hakemus on toimitettava rakennetukilain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää takauksen myöntämisestä. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että luotonantaja on hyväksynyt takausta koskevaan hakemukseen sisältyvän lainan määrän ja lainaehdot. Päätös takauksen myöntämisestä voidaan tehdä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun Maaseutuviraston ilmoituksen jälkeen vuoden 2016 tai 2017 aikana.

Takaussitoumus ei sido valtiota, jos luottoa ei ole nostettu vuoden kuluessa valtiontakauksen myöntämisestä. Valtiontakaus tulee voimaan sen jälkeen, kun sen kohteena oleva laina tai sen ensimmäinen erä on nostettu.

Maaseutuvirasto antaa tarkemmat määräykset tuen hakemisessa käytettävistä lomakkeista, 1 momentissa tarkoitetuista liitteistä sekä suunnitelmien ja selvitysten esitystavasta ja hakemisen menettelyistä.

Valtiontakaus saa olla enintään 70 prosenttia takauksen kohteena olevan luoton määrästä koko laina-aikana ja enintään 77 000 euroa maatalousyrittäjää kohden.

Jos tukikelpoisten takaushakemusten perusteella laskettu valtiontakausten yhteismäärä ylittää tämän lain mukaisiin valtiontakauksiin käytettävissä olevan myöntövaltuuden enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua prosenttiosuutta voidaan alentaa. Jos 1 momentissa tarkoitettua prosenttiosuutta alennetaan, Maaseutuvirasto ilmoittaa prosenttiosuuden 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakuajan jälkeen.

Euroopan komission hyväksymän ohjelman mukaiseen valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä ei saa olla yli 15 000 euroa yhtä maatalousyrittäjää kohden. Maatalousalan de minimis -asetuksen mukaisena tukena yhdelle maatalousyrittäjälle myönnettävän tuen määrä ei saa olla yli 15 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.

Takaukseen sisältyvän tuen määrä lasketaan tämän lain mukaiseen valtiontakaukseen sovellettavan Euroopan komission hyväksymän laskentamenetelmän mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa takaukseen sisältyvän tuen määräksi katsottavan osuuden valtiontakauksen määrästä ennen hakuajan alkamista.

Valtiontakauksesta takauksen saajalta perittäviin maksuihin ja luotonantajalle suoritettavaan korvaukseen sovelletaan, mitä rakennetukilain 55 §:ssä ja sen nojalla säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastusoikeuteen ja tarkastuksen suorittamiseen sovelletaan, mitä rakennetukilain 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Valtiontakauksen kohteena olevan luoton seurantaan sovelletaan, mitä rakennetukilain 41 §:ssä säädetään. Takaukseen liittyvien tietojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä rakennetukilain 43 §:ssä säädetään.

Maatalousalan de minimis -asetuksen nojalla myönnettyä tukea koskevien asiakirjojen säilyttämisestä säädetään mainitun asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa.

Valtiontakauksen saajan tiedonanto- ja avustamisvelvollisuuteen sovelletaan, mitä rakennetukilain 22 ja 40 §:ssä säädetään. Luotonantajan tiedonanto- ja avustamisvelvollisuuteen sovelletaan, mitä rakennetukilain 54 §:ssä säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeuteen saada ja luovuttaa tämän lain nojalla myönnettyjä valtiontakauksia koskevia tietoja sovelletaan, mitä rakennetukilain 61 §:ssä säädetään.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös päätöksen tehneelle viranomaiselle, jonka on viipymättä toimitettava valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden päätökseen asiassa saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Luotonantaja voi myöntää lyhennysmaksuille lykkäystä, jos tämä on tarpeen tuen saajan tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lykkäystä voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan ja yhteensä enintään kahdeksaksi vuodeksi. Lykkäyksen johdosta laina-aikaa voidaan pidentää 17 §:n 1 momentissa säädetyn enimmäisajan rajoissa tai jäljellä olevia lyhennysmaksuja korottaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa myönnettyyn lainaan, joka on myönnetty muutettavan lain nojalla.

Luotonantaja voi myöntää maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla myönnetyn korkotukilainan ja valtionlainan lyhennysmaksuille lykkäystä sekä valtionlainalle korkovapautta 30 vuoden enimmäislaina-ajan rajoissa (maksuhelpotus), jos se on tarpeen lainansaajan tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Menettelyyn maksuhelpotuksen myöntämisessä sovelletaan, mitä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 25 §:n 4 momentissa säädetään. Maksuhelpotus ei saa vaikuttaa lainaan liittyvän tuen määrään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .