Opiskelija-asuntojen rakentamisen rahoituksen helpottaminen
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen voi jatkossa saada valtion korkotukilainaa jopa 100 prosenttia hankkeen kustannuksista. Muutoksella turvataan uusien opiskelija-asuntojen valmistumista tilanteessa, jossa niille ei enää myönnetä suoria valtion investointiavustuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 27.11.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2025
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 30
- Vahvistettu
- 16.1.2026
- Säädös
- 9/2026
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärä nostetaan 95 prosentista enintään 100 prosenttiin kustannuksista, kun hankkeelle ei myönnetä erityisryhmien investointiavustusta. Lisäksi saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokrat voidaan tasata riippumatta käytetystä tukimuodosta, ja lakiin lisätään säännös hakijan maksukyvyn arvioinnista.
Mitä se tarkoittaa
Muutos mahdollistaa opiskelija-asuntoja rakennuttaville säätiöille ja yleishyödyllisille yhteisöille hankkeiden toteuttamisen ilman omaa rahoitusosuutta, mikä edistää asuntotarjontaa korkeakoulupaikkakunnilla. Omarahoitusosuuden korvaaminen lainalla nostaa uusien asuntojen laskennallista vuokraa noin 3 prosenttia eli yksiöissä arviolta 15–20 euroa kuukaudessa. Asuntoja on käytettävä opiskelija-asuntoina vähintään 20 vuotta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan alkuvuonna 2026, ja sitä sovelletaan myös vireillä oleviin hakemuksiin.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
30 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä, jolla mahdollistetaan sataprosenttinen valtion korkotukilaina opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Lakiesitys sai salissa yksimielisen tuen, sillä sen katsottiin pelastavan pysähdyksissä olleet opiskelija-asuntohankkeet ja lievittävän opiskelijoiden asuntopulaa. Keskustelua herätti opposition kritiikki hallituksen aiemmista asumisen tukien leikkauksista sekä esityksen viivästyneestä aikataulusta.
- Tuleeko lakimuutos liian myöhään rakennusalan laman ja opiskelijoiden asuntopulan helpottamiseksi?
- Nostaako sataprosenttinen lainoitus opiskelija-asuntojen vuokria pitkällä aikavälillä?
- Pitäisikö täysimääräinen lainoitus ulottaa myös muihin erityisryhmiin, kuten nuoriso- ja senioriasuntoihin?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä vastuullisena ja nopeana toimena, jolla turvataan opiskelija-asuntojen rakentamisen jatkuminen ja varmistetaan opiskelijoille kohtuuhintaisia koteja.
”Tällä muutoksella varmistetaan, että hankkeet, jotka ovat jo edenneet suunnittelussa tai saaneet varauksia, voivat nyt edetä rakentamiseen ilman viivettä.”
— Juha Hänninen - SDPPuolesta varauksin
SDP piti lakiesitystä kannatettavana ja tarpeellisena, mutta huomautti sen tulevan myöhässä ja korjaavan vain osittain hallituksen aiempien investointituki- ja asumistukileikkausten seurauksia.
”Eli kannatettava esitys, vähän myöhässä, mutta tulee monesta eri syystä tarpeellisena.”
— Lauri Lyly - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta tuki esitystä välttämättömänä toimena rakentamisen pysähtymisen estämiseksi, mutta kantoi huolta tuen riittävyydestä pienemmille opiskelupaikkakunnille ja suhdanneluonteisen asuntopolitiikan puutteesta.
”Ilman nyt käsittelyssä olevaa lakimuutosta opiskelija-asuntorakentaminen uhkaa pysähtyä, kun nyt käynnissä olevat työmaat päättyvät.”
— Vesa Kallio - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti esitystä välttämättömänä paikkaratkaisuna pysähtyneille hankkeille, mutta varoitti täyslainoituksen voivan nostaa opiskelija-asuntojen vuokria verrattuna aiempaan suoraan investointiavustukseen.
”Tämä hallituksen esityshän on todellakin paikkaratkaisu tälle investointituen puuttumiselle ja sinänsä tarpeellinen sellainen.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto tuki opiskelija-asuntojen tilanteen korjaamista, mutta arvosteli hallituksen yleistä asuntopolitiikkaa ja huomautti korjauksen tulevan liian myöhään opiskelijoiden kiristyneeseen tilanteeseen.
”Erittäin hyvä, että nyt tulee korjausliike näille opiskelija-asunnoille, mutta se tulee liian myöhään, se ei ole oikea-aikainen.”
— Pia Lohikoski
Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 180/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 180/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.11.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 4.12.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.12.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 12.12.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 9/2026 · 16.1.2026
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 4 §:n 4 momentti sekä 37 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 4 momentti laissa 512/2023, 37 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 470/2018 ja 37 §:n 2 momentti laissa 1002/2024, sekä lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 512/2023 ja 1002/2024, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti ja muutettu 4 momentti siirtyvät 3–5 momentiksi, sekä lakiin uusi 19 a § seuraavasti:
4 §Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä.
2 luku – Vuokra-asuntolainojen korkotuki
19 a §Opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevat erityissäännökset
Poiketen siitä, mitä 10 §:n 1 momentissa säädetään vuokra-asuntojen korkotukilainan enimmäissuuruudesta, korkotukilainan suuruus on enintään 100 prosenttia sellaisen kohteen hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista, jossa asunnot on tarkoitettu opiskelijoiden vuokra-asunnoiksi ( opiskelija-asunnot ). Opiskelijana pidetään henkilöä, joka osallistuu sellaiseen koulutukseen, johon voi saada opintotukilain (65/1994) nojalla opintotukea.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä, opiskelija-asuntojen korkotukilainaksi hyväksyminen edellyttää, että asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön ja että opiskelijoilla on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla. Korkotukilainan saajana voi olla vain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu taho.
Asuntoja on käytettävä opiskelijoiden vuokra-asuntoina 20 vuotta siitä, kun laina on hyväksytty korkotukilainaksi. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi kuitenkin hakemuksesta myöntää asettamillaan ehdoilla luvan poiketa vaatimuksesta, jos poikkeaminen ehkäisee asuntojen vajaakäyttöä tai siihen on muu erityinen syy. Jos kyse on vähäisestä asuntomäärästä ja enintään kaksi vuotta kestävästä muutoksesta, lupaa ei vaadita, mutta lainansaajan on tällöin ilmoitettava muutoksesta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei sovelleta kohteisiin, joihin myönnetään avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaista avustusta. Edellä 13 a §:ssä tarkoitettu vuokrien tasaus on kuitenkin sallittua sellaisten opiskelija-asuntojen, joiden rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiin on myönnetty mainitun lain mukaista avustusta tai aiempaa opiskelija-asuntojen rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannusten oman pääoman kattamiseksi tarkoitettua avustusta, ja muiden saman omistajan omistamien opiskelija-asuntojen kesken.
37 §Korkotuen lakkauttaminen
Valtiokonttori voi lakkauttaa korkotuen maksamisen ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut, jos:
4) korkotukivuokra-asunnon tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus luovutetaan vastiketta vastaan muulle kuin 5 §:ssä tai, jos kyseessä on opiskelija-asunto, 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle omistajalle taikka 18 b §:ssä tarkoitetulle omaksilunastajalle; tai
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lakkauttaa korkotuen maksamisen ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut, jos lainansaaja on käyttänyt vuokra-asuntoa vastoin 11 tai 19 a §:ssä säädettyä taikka toiminut vastoin 13 tai 13 a §:ssä, 13 b §:n 1 momentissa tai 13 c §:ssä säädettyä eikä laiminlyönti ole vähäinen. Jos 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lainansaajayhteisön nimeäminen peruutetaan 27 §:n, aravalain 15 d §:n, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 d §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 4 d §:n nojalla, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi päättää, että yhteisöllä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla edellä 25 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä olevien vuokra-asuntolainojen tai asumisoikeustalolainojen korkotuen suorittaminen lakkautetaan kokonaan tai osittain kuuden kuukauden kuluttua nimeämisen peruuttamisesta, jollei syy nimeämisen peruuttamiseen poistu tänä aikana. Jos lainansaajayhteisön nimeämisen peruuttaminen johtuu muusta syystä kuin yhteisön hakemuksesta, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lisäksi velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Sellaista hanketta, johon on myönnetty avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaista avustusta vähemmän kuin mainitun lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen enimmäismäärä, koskeviin tämän lain voimaan tullessa vireillä olleisiin hakemuksiin ja muihin tämän lain voimaan tullessa vireillä olleisiin korkotukilainan hyväksymistä koskeviin hakemuksiin sovelletaan tätä lakia.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.