Ennakkoäänestyksen järjestäminen varuskunnissa
Laki vaalilain muuttamisesta
Varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat voivat jatkossa äänestää ennakkoon suoraan varuskunnissa. Muutos helpottaa palveluksessa olevien osallistumista kaikkiin yleisiin vaaleihin.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 21.10.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 10
- Vahvistettu
- 22.12.2021
- Säädös
- 1248/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vaalilakia muutetaan siten, että varusmieskoulutusta antaviin Puolustusvoimien varuskuntiin ja Rajavartiolaitoksen yksiköihin järjestetään pysyvästi laitosäänestys. Lisäksi vaalipiirijako päivitetään vastaamaan aiempia kuntaliitoksia, ja vaaliasiamiesten toimiminen kunnan keskusvaalilautakunnassa kielletään aluevaaleissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee arviolta noin 15 000 varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa äänioikeutettua sekä noin 20 kuntaa, joissa kyseisiä yksiköitä sijaitsee. Varuskunnissa toimitettava ennakkoäänestys vähentää tarvetta järjestää erillisiä kuljetuksia yleisille äänestyspaikoille tai käyttää viikonloppuvapaita äänestämiseen. Muutokset tulevat voimaan viimeistään 1.1.2022 tammikuun aluevaaleja varten.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
10 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli vaalilain muutosta, jolla ennakkoäänestys varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen koulutusyksiköissä vakinaistetaan. Lakiesitys sai salissa täyden ja yksimielisen tuen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Keskustelussa kiiteltiin nuorten äänestyskynnyksen madaltamista, mutta huolta kannettiin yleisemmin tulevien aluevaalien äänestysaktiivisuudesta ja talvisesta ajankohdasta.
- SDPPuolesta
Mahdollisuus äänestää varuskunnissa on tervetullut tapa helpottaa äänestämistä ja nostaa äänestysprosenttia suomalaisessa avoimessa demokratiassa.
”tämä vaalilain pieni tarkennus siitä, että laitoksissa — tässä tapauksessa varuskunnissa — voitaisiin äänestää, on sinänsä tervetullut uudistus”
— Kimmo Kiljunen - KeskustaPuolesta
Uudistus tekee äänestämisestä sujuvampaa ja terveysturvallisempaa sekä tukee nuorten osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
”Tämä varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten äänestysmahdollisuuden kohentaminen on erittäin hyvä ja kannatettava.”
— Pekka Aittakumpu - RKPPuolesta
Varuskunnissa toimitettava laitosäänestys edistää nuorten osallistumisoikeuksien toteutumista ja madaltaa kynnystä käyttää äänioikeutta.
”Nyt käsiteltävän esityksen tavoitteena on edistää varusmiesten äänestysmahdollisuuksien tosiasiallista toteutumista.”
— Anna-Maja Henriksson - KokoomusPuolesta
Yhteiskunnallista velvollisuuttaan suorittaville varusmiehille on annettava sujuvat mahdollisuudet käyttää kansalaisoikeuksiaan, jotta äänestyskynnys pysyy matalana.
”äänestämiseen liittyviä kynnyksiä on syytä madaltaa ja saada niitä pois. Se on suomalaisen kansanvallan etu ja demokratian etu.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Varuskuntaäänestyksen vakinaistaminen on erittäin hyvä ja kannatettava uudistus, joka helpottaa palveluksessa olevien äänestämistä.
”Tämä varusmiesten ja palveluksessa olevien mahdollisuuden järjestäminen nyt näin on todella hyvä asia”
— Toimi Kankaanniemi - KristillisdemokraatitPuolesta
Asevelvollisuutta suorittavien nuorten rohkaiseminen kansalaisoikeuksien käyttöön on tärkeää, ja esitys madaltaa osallistumiskynnystä.
”Katson, että erityisesti kun kysymys on nuoresta ikäluokasta, joka on suorittamassa asevelvollisuutta, niin on todella tärkeää, että heitä myöskin rohkaistaan käyttämään kansalaisoikeuksiaan”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 10 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 181/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 27.10.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 2.12.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
- 7.12.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10.12.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 10.12.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki vaalilain muuttamisestaHyväksytty · 1248/2021 · 22.12.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki vaalilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vaalilain (714/1998) 5 §:n 4 ja 9 kohta, 9 §:n 1 momentti, 46 §:n 2 momentti, 66 g §:n 3 momentti ja 143 f §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 4 ja 9 kohta laissa 741/2020, 9 §:n 1 momentti ja 143 f:n 2 momentti laissa 649/2021, 46 §:n 2 momentti laissa 431/2010, 66 g §:n 3 momentti laissa 939/2017, seuraavasti:
5 §Vaalipiirit eduskuntavaaleissa
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta seuraaviin vaalipiireihin :
4) Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän sekä Ulvilan kunnat;
9) Savo-Karjalan vaalipiiri, johon kuuluvat Heinäveden, Iisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Joroisten, Juuan, Kaavin, Keiteleen, Kiteen, Kiuruveden, Kontiolahden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Pielaveden, Polvijärven, Rautalammin, Rautavaaran, Rääkkylän, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tohmajärven, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon sekä Vieremän kunnat;
9 §Ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat
Ennakkoäänestyspaikkoja ovat:
1) ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi;
2) valtioneuvoston asetuksella säädettävät Suomen edustustot ja niiden toimipaikat sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävät aluevaalien ja kuntavaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat Ahvenanmaan maakunnassa;
3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt, sosiaalihuollon toimintayksiköt, rangaistuslaitokset sekä Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnat ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavat yksiköt (laitos );
4) suomalaiset laivat, jotka ovat ulkomailla, kun ennakkoäänestys toimitetaan.
46 §Ennakkoäänestysoikeus
Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä tai on otettu rangaistuslaitokseen taikka suorittaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavan joukko-osaston varuskunnassa tai Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavassa yksikössä, saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa. Suomalaisen laivan henkilökuntaan kuuluva äänioikeutettu saa äänestää ennakolta laivassa sen ollessa ulkomailla.
66 g §Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastaminen kunnan keskusvaalilautakunnassa
Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä muissa kuin aluevaaleissa ja kuntavaaleissa ennen kuin vaalikuoret toimitetaan 64 §:n mukaisesti vaalipiirilautakunnalle sekä aluevaaleissa ja kuntavaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.
143 f §Vaaliasiamiehet aluevaaleissa
Puolueen tai yhteislistan vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen tai yhteislistan vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen vaaliasiamiehenä eikä muun kuin sen yhteislistan vaaliasiamiehenä, johon hänen valitsijayhdistyksensä kuuluu, eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla aluevaalilautakunnan eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.