Vuoden 2015 kolmas lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden kolmannen lisätalousarvion määrärahojen riittävyydestä erityisesti työllisyydenhoidossa, maatalouden kriisitukena ja maahanmuuton kustannuksissa. Oppositio piti esitettyjä työllisyysmäärärahoja riittämättöminä kasvavan työttömyyden hoitoon, kun taas hallitus piti kohdennuksia perusteltuina valtiontalouden liikkumavaran puitteissa. Esitys oli kiistelty ja jakoi salin selvästi hallitukseen ja oppositioon.

• –Riittävätkö esitetyt työllisyysmäärärahat työttömyyden hoitoon ja palkkatuen turvaamiseen?
• –Pitäisikö passiivista työttömyysturvaa muuttaa aktiivisiksi työllistämistoimiksi?
• –Onko maatalouden kriisituki riittävä tilojen ahdingon helpottamiseksi?

• KokoomusPuolesta

  Ryhmä katsoo esityksen vastaavan oikein äkillisiin työllisyys- ja resurssitarpeisiin valtiontalouden raamien puitteissa, mutta pitää yritysten kilpailukyvyn vahvistamista kestävän työllisyyden avaimena.

  ”Hallitus pyrkii edistämään työllisyyttä kestävällä tavalla parantamalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Ryhmä tukee lisätalousarviota ja katsoo hallituksen reagoivan vastuullisesti työllisyyteen ja maahanmuuttoon ilman velkaantumisen kasvattamista.

  ”On erittäin tärkeää nyt, että tähän Salon työttömyysongelmaan pureudutaan ja sitä helpotetaan.”

• KeskustaPuolesta

  Ryhmä pitää lisätalousarviota erittäin tarpeellisena ja oikein kohdennettuna vastauksena irtisanomisiin, maatalouden kriisiin ja maahanmuuton viranomaiskuluihin.

  ”Harvoin on lisätalousarvio niin tarpeellinen kuin tällä kertaa. Tässä on erittäin tärkeitä kohteita.”

• SDPVastaan

  Ryhmä vastustaa esityksen linjaa ja katsoo työllisyysmäärärahojen lisäyksen olevan liian pieni ja myöhässä pahenevan työttömyyden hoitamiseksi.

  ”On hyvä, että rahaa tulee, mutta se tulee armottomasti myöhässä ja sitä on liian vähän.”

• VihreätVastaan

  Ryhmä pitää työllisyysmäärärahojen lisäystä riittämättömänä, sillä se ei kata edes koko maan palkkatuen ja starttirahojen todellista tarvetta.

  ”On hyvä asia, että nyt julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on tehty 21,6 miljoonan euron lisäys, mutta tuo summa kattaa lähes vain ja ainoastaan Uudenmaan tarpeet.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Ryhmä katsoo hallituksen alibudjetoivan työllisyyspalvelut ja laiminlyövän pitkäaikaistyöttömyyden sekä työvoimahallinnon syvenevän resurssikriisin.

  ”Tosiasia on, että työvoimahallinnon rahat ovat tällä hetkellä niin vähissä, että on kyseenalaista, kannattaako koko järjestelmää pitää pystyssä.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Ryhmä pitää työllisyyden lisämäärärahoja täysin riittämättöminä TE-toimistojen ruuhkien purkamiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen.

  ”Jokainen, joka on joutunut asioimaan te-toimistossa tai hakenut starttirahoja, on törmännyt tilanteeseen, jossa te-toimistojen resurssit ovat täysin, täysin riittämättömät.”

• Sininen tulevaisuusPuolesta

  Ryhmän ministeri puolustaa esitystä ja korostaa hallituksen toimivan hallitusohjelman mukaisesti tiukan taloustilanteen asettamissa rajoissa.

  ”Jos lähdetään nyt tästä edustaja Kallin kysymyksestä, onko hallituksella lääkkeitä puuttua tähän isoon kuvaan, niin on, ja se lääke on hallitusohjelma, ja sen takana seistään.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 130 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.