Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Riidattomien velkomusten ja häätöasioiden käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen eri puolilla maata. Yritykset ja ammattimaiset perijät velvoitetaan samalla hoitamaan hakemuksensa sähköisesti.
Summaaristen eli riidattomien riita-asioiden käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen (Ahvenanmaa, Helsinki, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi, Oulu, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi). Yritysten, elinkeinonharjoittajien, perintätoimistojen ja lakimiesten on toimitettava haastehakemukset sähköisen järjestelmän kautta uhalla, että hakemus muuten jätetään heti tutkimatta, ja haasteen puhelintiedoksianto mahdollistetaan kaikissa summaarisissa asioissa.
Muutos nopeuttaa asioiden käsittelyä ja tuo oikeuslaitokselle arviolta 800 000 euron eli noin 20 henkilötyövuoden vuotuiset säästöt. Yritysten ja vuokranantajien perintäkäytännöt siirtyvät pakollisesti verkkoon, kun taas yksityishenkilöt voivat edelleen käyttää paperisia hakemuksia. Velallisten maksettavaksi tulevat oikeudenkäyntimaksut pienenevät, sillä sähköinen käsittelymaksu (65 euroa) on paperista (86 euroa) halvempi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
98
Jaa
67
Ei
0
Tyhjää
34
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.6.2018.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Oikeusministeriö)
19.12.2017
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
13.2.2018
Valiokunnan mietintö tai lausunto(lakivaliokunta)
18.4.2018
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
26.4.2018
Toinen käsittely(Täysistunto)
2.5.2018
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
7.5.2018
Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentti ja 3 §, 10 luvun 19 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 3 b §, sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun 1 §:n 2 momentti laissa 1052/1991 ja 3 § laissa 595/1993, 10 luvun 19 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti laissa 135/2009, 11 luvun 3 §:n 1 momentti laissa 440/2011 ja 3 b § laissa 362/2010, sekä lisätään 5 lukuun uusi 3 a §, 10 lukuun uusi 17 a § ja 10 luvun 20 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 135/2009, uusi 2 momentti seuraavasti:
1 §
Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Jos haastehakemus on saapunut virka-ajan päätyttyä, katsotaan se saapuneeksi seuraavana arkipäivänä.
3 §
Jos asia koskee
1) tietyn määräistä saamista,
2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka
3) häätöä
ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (
summaarinen riita-asia
), haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.
3 a §
Oikeushenkilön, elinkeinonharjoittajan, ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön sekä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeuteen sähköisesti tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän välityksellä. Muulla tavalla toimitettu haastehakemus jätetään tutkimatta.
Haastehakemusta ei kuitenkaan 1 momentin nojalla jätetä tutkimatta, jos haastehakemus vaatimuksen tai vaatimuksen perusteiden vuoksi ei ole laadittavissa tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän edellyttämään muotoon.
17 a §
Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan, Helsingin, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia tutkimaan summaarisia riita-asioita. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Oikeuspaikkasopimusta ei saa tehdä 11—17 §:ssä tarkoitetussa asiassa. Jos asia käsitellään ja ratkaistaan 17 a §:ssä tarkoitettuna summaarisena riita-asiana, oikeuspaikkasopimus jätetään ottamatta huomioon.
20 §
Jos 17 a §:n perusteella toimivaltainen käräjäoikeus ei hyväksy kannetta yksipuolisella tai myöntämisen perusteella annetulla tuomiolla eikä käräjäoikeus ole muulla perusteella toimivaltainen tutkimaan asiaa, asia on siirrettävä käsiteltäväksi toimivaltaiseen käräjäoikeuteen siten kuin 22 §:ssä säädetään. Asianosaisten nimenomaisella suostumuksella asia voidaan jättää siirtämättä.
21 §
Jos 11—17 tai 17 a §:ssä tarkoitettu asia on pantu vireille muussa kuin lailla osoitetussa käräjäoikeudessa, käräjäoikeuden on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa 22 §:n nojalla toiseen käräjäoikeuteen.
3 §
Kun tuomioistuin tai syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan;
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta; tai
3) sähköisenä viestinä siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 18 §:ssä säädetään.
3 b §
Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, se voidaan toimittaa myös siten, että tiedoksi annettavan asiakirjan sisältö kerrotaan vastaanottajalle puhelimitse (puhelintiedoksianto ). Puhelimitse ei kuitenkaan voida antaa tiedoksi haastetta muussa kuin 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa.
Puhelintiedoksianto voidaan toimittaa, jos se soveltuu tiedoksiantoon asiakirjan laajuuteen ja laatuun nähden ja jos vastaanottaja epäilyksettä saa puhelimitse tiedon asiakirjasta ja ymmärtää tiedoksiannon merkityksen.
Puhelimitse vastaanottajalle on ilmoitettava asiakirjasta asia, vaatimus tai velvoite ja sen pääasiallinen peruste, määräaika ja uhka sekä muut vastaavat tarpeelliset seikat. Puhelimitse tiedoksi annettu asiakirja on lähetettävä viipymättä kirjeenä tai sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan osoitteeseen, jollei se ole erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Puhelintiedoksiannon toimittaa haastemies tai asianomaisen tuomioistuimen virkamies. Tiedoksiannosta on laadittava todistus noudattaen soveltuvin osin, mitä 17 §:n 1 momentissa säädetään, ja lähetettävä viipymättä vastaanottajalle siitä jäljennös kirjeenä tai sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan osoitteeseen. Vastaanottajalle lähetettävä kappale tiedoksiantotodistuksesta voidaan allekirjoittaa koneellisesti siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 20 §:n 1 momentissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 11 luvun 3 ja 3 b §:ää sovelletaan kuitenkin myös asioihin, jotka ovat tuomioistuimessa vireillä tämän lain tullessa voimaan.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.