Riidattomien velkomusten käsittelyn keskittäminen
Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Riidattomien velkomusten ja häätöasioiden käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen eri puolilla maata. Yritykset ja ammattimaiset perijät velvoitetaan samalla hoitamaan hakemuksensa sähköisesti.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.12.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 9.5.2018
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 28
- Vahvistettu
- 13.6.2018
- Säädös
- 439/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Summaaristen eli riidattomien riita-asioiden käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen (Ahvenanmaa, Helsinki, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi, Oulu, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi). Yritysten, elinkeinonharjoittajien, perintätoimistojen ja lakimiesten on toimitettava haastehakemukset sähköisen järjestelmän kautta uhalla, että hakemus muuten jätetään heti tutkimatta, ja haasteen puhelintiedoksianto mahdollistetaan kaikissa summaarisissa asioissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos nopeuttaa asioiden käsittelyä ja tuo oikeuslaitokselle arviolta 800 000 euron eli noin 20 henkilötyövuoden vuotuiset säästöt. Yritysten ja vuokranantajien perintäkäytännöt siirtyvät pakollisesti verkkoon, kun taas yksityishenkilöt voivat edelleen käyttää paperisia hakemuksia. Velallisten maksettavaksi tulevat oikeudenkäyntimaksut pienenevät, sillä sähköinen käsittelymaksu (65 euroa) on paperista (86 euroa) halvempi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
10 luvun 17 a §, mietintö / Kymäläinen
Jaa voitti äänin 98–67.
Hallitus jaa, oppositio ei. 34 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.6.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
28 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa käsiteltiin riidattomien velkomusasioiden käsittelyn keskittämistä yhdeksään käräjäoikeuteen ja sähköisen asioinnin lisäämistä. Hallituspuolueet ja osa oppositiosta kannattivat uudistusta oikeusturvan yhtenäistämiseksi ja prosessien tehostamiseksi. Osa oppositiosta vastusti asioiden keskittämistä liian kiireellisenä toimenpiteenä päällekkäin muiden tuomioistuinverkostomuutosten kanssa.
- Olisiko riidattomat asiat tullut siirtää käräjäoikeuksien sijasta suoraan ulosottoviranomaiselle?
- Aiheuttaako uudistuksen aikataulu ja päällekkäisyys muiden oikeuslaitosuudistusten kanssa toiminnallisia ja tietojärjestelmäriskejä?
- Miten keskittäminen vaikuttaa maakuntien valtion työpaikkoihin ja alueelliseen elinvoimaan?
- KokoomusPuolesta
Keskittäminen nopeuttaa ja yhdenmukaistaa velkomusasioiden käsittelyä, tuo säästöjä ja mahdollistaa käräjäoikeuksien keskittymisen vaativampiin asioihin.
”Tämä esitys on pitkään odotettu ja erinomainen. Se on tosiasia, että keskittäminen tällaisissa summaarisissa asioissa on kaiken a ja o.”
— Kari Tolvanen - KeskustaPuolesta
Esitys keventää käsittelyä, vähentää byrokratiaa ja turvaa velkojien oikeusturvan nopealla toimeenpanolla.
”Mutta niin tai näin, nyt ollaan päädytty tähän, ja tämä on kuitenkin nykytilaan selvä parannus ja hyvä esitys, ja tälle kyllä tässä tilanteessa täysi tuki.”
— Markus Lohi - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Digitalisaatio ja säästöt ovat kannatettavia, mutta keskittämisen päällekkäisyyttä tuomioistuinverkkouudistuksen kanssa ja säästölaskelmien puutteellisuutta arvostellaan.
”Perussuomalaiset katsovat tässä, että kun käräjäoikeusverkkouudistus on vasta tulossa ja toteutumassa, niin olisi ollut kyllä perusteltua, että tässä ei enää tällaista uutta summaaristen asioiden keskittämistä olisi sitten tehty sen kanssa tällä tavalla päällekkäin.”
— Ville Tavio - SDPVastaan
Uudistusta pidetään liian kiirehdittynä ja huonosti valmisteltuna, mikä aiheuttaa päällekkäisten tuomioistuinten uudistusten vuoksi merkittäviä riskejä toiminnalle ja tietojärjestelmille.
”Hallituksen esityksen tavoitteita summaaristen asioiden käsittelyn tehostamisesta pidämme kannatettavina, mutta mielestämme hallituksen esityksessä on perusteetta kiirehditty ja sen vuoksi valmistelu on jäänyt osin puutteelliseksi.”
— Suna Kymäläinen - VihreätVastaan
Keskittäminen yhdeksään käräjäoikeuteen ei ole perusteltua samaan aikaan tehtävän käräjäoikeusverkoston karsimisen rinnalla.
”Mutta summa summarum: se, että summaariset asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen, ei ole tällä aikataululla ja näillä perusteilla riittävän perusteltua, että tähän tulisi nyt siirtyä.”
— Johanna Karimäki - VasemmistoliittoVastaan
Esityksen pelätään vievän valtion työpaikkoja maakunnista ja heikentävän alueiden elinvoimaa sekä yritysten lähipalveluita.
”Vetovoima, mikä alueella on näitten valtion työpaikkojen takia, heikkenee, ja se myös vähentää yritysten mahdollisuuksia saada palveluita läheltä ja heikentää myös yritysten halua tulla noihin maakuntiin perustamaan uusia yrityksiä ja viemään työpaikkoja eteenpäin ja pitämään Suomi asuttuna.”
— Matti Semi - RKPPuolesta
Uudistus on kielellisten oikeuksien ja Ahvenanmaan aseman huomioimisen osalta hyväksyttävä, vaikka tuomioistuinharjoittelun kehittämiseen liittyy avoimia kysymyksiä.
”Tämä ehdotus turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden ruotsin kielellä summaarisissa asioissa, ja se on erittäin olennaista.”
— Mats Löfström - KristillisdemokraatitPuolesta
Keskittäminen nopeuttaa asioiden käsittelyä ja keskittää osaamista, vaikka riidattomat asiat olisi voitu siirtää vieläkin suoraviivaisemmin suoraan ulosottoon.
”On erinomaista, että nyt näiden riidattomien velkomusasioiden, näiden summaaristen asioiden, käsittelyä keskitetään. Tällä tavalla osaaminen keskittyy, käsittely nopeutuu ja siitä saadaan monenlaisia hyötyjä.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 190/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.12.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 13.2.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 18.4.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 26.4.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 2.5.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 7.5.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 439/2018 · 13.6.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentti ja 3 §, 10 luvun 19 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 3 b §, sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun 1 §:n 2 momentti laissa 1052/1991 ja 3 § laissa 595/1993, 10 luvun 19 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti laissa 135/2009, 11 luvun 3 §:n 1 momentti laissa 440/2011 ja 3 b § laissa 362/2010, sekä lisätään 5 lukuun uusi 3 a §, 10 lukuun uusi 17 a § ja 10 luvun 20 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 135/2009, uusi 2 momentti seuraavasti:
5 luku – Riita-asian vireillepano ja valmistelu
1 §
Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Jos haastehakemus on saapunut virka-ajan päätyttyä, katsotaan se saapuneeksi seuraavana arkipäivänä.
3 §
Jos asia koskee
1) tietyn määräistä saamista,
2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka
3) häätöä
ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (
summaarinen riita-asia
), haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.
3 a §
Oikeushenkilön, elinkeinonharjoittajan, ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön sekä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeuteen sähköisesti tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän välityksellä. Muulla tavalla toimitettu haastehakemus jätetään tutkimatta.
Haastehakemusta ei kuitenkaan 1 momentin nojalla jätetä tutkimatta, jos haastehakemus vaatimuksen tai vaatimuksen perusteiden vuoksi ei ole laadittavissa tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän edellyttämään muotoon.
10 luku – Oikeuspaikasta riita-asiassa
17 a §
Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan, Helsingin, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia tutkimaan summaarisia riita-asioita. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Oikeuspaikkasopimusta ei saa tehdä 11—17 §:ssä tarkoitetussa asiassa. Jos asia käsitellään ja ratkaistaan 17 a §:ssä tarkoitettuna summaarisena riita-asiana, oikeuspaikkasopimus jätetään ottamatta huomioon.
20 §
Jos 17 a §:n perusteella toimivaltainen käräjäoikeus ei hyväksy kannetta yksipuolisella tai myöntämisen perusteella annetulla tuomiolla eikä käräjäoikeus ole muulla perusteella toimivaltainen tutkimaan asiaa, asia on siirrettävä käsiteltäväksi toimivaltaiseen käräjäoikeuteen siten kuin 22 §:ssä säädetään. Asianosaisten nimenomaisella suostumuksella asia voidaan jättää siirtämättä.
21 §
Jos 11—17 tai 17 a §:ssä tarkoitettu asia on pantu vireille muussa kuin lailla osoitetussa käräjäoikeudessa, käräjäoikeuden on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa 22 §:n nojalla toiseen käräjäoikeuteen.
11 luku – Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
3 §
Kun tuomioistuin tai syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan;
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta; tai
3) sähköisenä viestinä siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 18 §:ssä säädetään.
3 b §
Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, se voidaan toimittaa myös siten, että tiedoksi annettavan asiakirjan sisältö kerrotaan vastaanottajalle puhelimitse (puhelintiedoksianto ). Puhelimitse ei kuitenkaan voida antaa tiedoksi haastetta muussa kuin 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa.
Puhelintiedoksianto voidaan toimittaa, jos se soveltuu tiedoksiantoon asiakirjan laajuuteen ja laatuun nähden ja jos vastaanottaja epäilyksettä saa puhelimitse tiedon asiakirjasta ja ymmärtää tiedoksiannon merkityksen.
Puhelimitse vastaanottajalle on ilmoitettava asiakirjasta asia, vaatimus tai velvoite ja sen pääasiallinen peruste, määräaika ja uhka sekä muut vastaavat tarpeelliset seikat. Puhelimitse tiedoksi annettu asiakirja on lähetettävä viipymättä kirjeenä tai sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan osoitteeseen, jollei se ole erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Puhelintiedoksiannon toimittaa haastemies tai asianomaisen tuomioistuimen virkamies. Tiedoksiannosta on laadittava todistus noudattaen soveltuvin osin, mitä 17 §:n 1 momentissa säädetään, ja lähetettävä viipymättä vastaanottajalle siitä jäljennös kirjeenä tai sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan osoitteeseen. Vastaanottajalle lähetettävä kappale tiedoksiantotodistuksesta voidaan allekirjoittaa koneellisesti siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 20 §:n 1 momentissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 11 luvun 3 ja 3 b §:ää sovelletaan kuitenkin myös asioihin, jotka ovat tuomioistuimessa vireillä tämän lain tullessa voimaan.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.