Arkistolaitoksen yhdistäminen ja paperiasiakirjojen hävittäminen
Lait Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta
Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi viranomaiseksi. Samalla Kansallisarkisto saa oikeuden määrätä digitoitujen paperiasiakirjojen hävittämisestä tilasäästöjen saavuttamiseksi.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.10.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 8.12.2016
- Äänestyksiä
- 0
- Vahvistettu
- 16.12.2016
- Säädös
- 1145/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Arkistolaitoksen piirihallinnosta luovutaan ja seitsemän itsenäistä maakunta-arkistoa yhdistetään suoraan osaksi Kansallisarkistoa. Lisäksi lakiin lisätään mahdollisuus hävittää pysyvään säilytykseen määrättyjen asiakirjojen paperiset alkuperäiskappaleet digitoinnin jälkeen sekä pidennetään arkistoitujen tietojen luovuttamisen määräaikoja julkisuuslakiin nähden.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus sujuvoittaa arkistolaitoksen resurssien käyttöä ja mahdollistaa viranomaisille tilakustannussäästöjä, kun aineistoja ei tarvitse digitoinnin jälkeen säilyttää rinnakkain paperisina. Alueelliset toimipisteet säilyvät, mutta Kansallisarkiston tietopyyntöjen toimitusajat pitenevät. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2017.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 18.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 24.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 8.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki KansallisarkistostaHyväksytty · 1145/2016 · 16.12.2016
- 2Laki arkistolain muuttamisestaHyväksytty · 1146/2016 · 16.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki Kansallisarkistosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Toimiala
Kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen pysyvän säilymisen ja saatavuuden varmistamiseksi sekä käytön edistämiseksi on Kansallisarkisto.
Kansallisarkisto on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka toimialueena on koko maa.
2 §Tehtävät
Kansallisarkiston tehtävänä on, jollei lailla toisin säädetä:
1) varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilyminen;
2) toimia viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen pysyvän säilyttämisen sekä arkistotoimen asiantuntijaviranomaisena;
3) edistää pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen saatavuutta, käyttöä ja niihin perustuvaa tutkimusta;
4) edistää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien yksityisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilymistä, hankkia näitä aineistoja pysyvään säilytykseen sekä osallistua yksityisen arkistotoiminnan kehittämiseen yhteistyössä yksityisen arkistotoiminnan harjoittajien kanssa;
5) toimia asiantuntijana viranomaisten heraldisissa kysymyksissä ja edistää heraldista kulttuuria;
6) hoitaa arkistolaissa (831/1994), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), yksityisten arkistojen valtionavusta annetussa laissa (1006/2006), henkilötietolaissa (523/1999) ja muussa lainsäädännössä Kansallisarkistolle, arkistolaitokselle tai maakunta-arkistolle säädetyt tehtävät.
3 §Toimipaikat
Kansallisarkistolla on toimipaikkoja, joiden sijainnista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Toimipaikoista säädettäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
4 §Johtaminen ja ratkaisuvalta
Kansallisarkistossa on pääjohtaja. Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää pääjohtajan arvonimestä ja sijaisen määräämisestä.
Pääjohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa Kansallisarkiston toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Pääjohtaja vahvistaa Kansallisarkiston työjärjestyksen ja ratkaisee asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen tai toimielimen tehtäväksi. Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi Kansallisarkiston muun virkamiehen ratkaistava.
Pääjohtaja ratkaisee asiat esittelystä.
5 §Neuvottelukunnat ja heraldinen lautakunta
Kansallisarkistossa on Kansallisarkiston neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää viraston toimintaa sekä tehdä aloitteita ja edistää yhteistyötä toimialalla. Neuvottelukunnan jäsenet nimittää ja toimikaudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kansallisarkiston yhteydessä toimii yksityisarkistojen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää yksityisiin asiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin kohdistuvan arkistotoiminnan koordinointia ja yhteistyötä. Neuvottelukunnan jäsenet nimittää ja toimikaudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kansallisarkistossa on heraldiikkaa koskevien lausuntojen käsittelemistä varten heraldinen lautakunta, josta määrätään Kansallisarkiston työjärjestyksessä.
6 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kansallisarkisto vastaa tämän lain voimaantulosta alkaen niistä luovutus-, säilytys-, velka-, palvelu- ja hankintasopimuksista sekä muista sitoumuksista, joihin maakunta-arkistot ovat sitoutuneet ennen tämän lain voimaantuloa. Maakunta-arkistojen oikeudet siirtyvät Kansallisarkistolle tämän lain tulessa voimaan.
2.Laki arkistolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan arkistolain (831/1994) 2 luku ja lisätään lakiin uusi 14 a, 21 a ja 21 b § seuraavasti:
14 a §
Kansallisarkisto määrää pysyvään säilytykseen määräämiensä ja sähköiseen muotoon muutettujen asiakirjojen alkuperäiskappaleiden hävittämisestä. Hävittäminen on sallittua, jos se voi tapahtua vaarantamatta asiakirjan tai siihen sisältyvän tiedon säilymistä, eheyttä ja autenttisuuden toteamista sekä heikentämättä asiakirjan kulttuurihistoriallista arvoa tai oikeudellista todistusvoimaa.
6 luku – Erinäiset säännökset
21 a §
Tämän lain mukaan arkistolaitokselle, Kansallisarkistolle tai maakunta-arkistolle kuuluvien tehtävien hoitamisesta säädetään Kansallisarkistosta annetun lain (__/____) 2 §:n 6 kohdassa.
21 b §
Kansallisarkistolla on oikeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentin estämättä antaa tieto Kansallisarkistossa pysyvästi säilytettävästä viranomaisen asiakirjasta sähköisesti.
Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä säädetään, Kansallisarkiston on annettava ratkaisu sen pysyvässä säilytyksessä olevan asiakirjan antamista koskevaan pyyntöön viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun Kansallisarkisto on saanut asiakirjaa koskevan pyynnön. Edellä tarkoitettu määräaika on kuitenkin kaksi kuukautta, jos:
1) pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia; taikka
2) muu 1 kohdassa mainittuun rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.