HE 191/2021 vpHyväksytty muutettunaVireille 21.10.2021

Ammatillisen koulutusviennin helpottaminen

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Suomalaisia ammatillisia tutkintoja voidaan jatkossa viedä ulkomaille aiempaa joustavammin mukauttamalla tutkintovaatimuksia kohdemaiden olosuhteisiin. Samalla selkeytetään oppilaitosten välistä maksullista koulutusyhteistyötä kotimaassa.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
21.10.2021
Viimeisin tapahtuma
10.12.2021
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
7
Vahvistettu
16.12.2021
Säädös
1118/2021

Mitä ehdotetaan

Opetushallitus saa toimivallan tehdä ammatillisten tutkintojen perusteisiin välttämättömiä poikkeuksia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa koulutusvientiä varten esimerkiksi Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai sääoloihin liittyvistä vaatimuksista. Lisäksi perustetaan lakisääteinen tutkintovientitoimikunta, säädetään poikkeusten soveltaminen luvanvaraiseksi ja vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien oikeus myydä koulutusta muille koulutustoimijoille kuten lukioille ja ammattikorkeakouluille.

Mitä se tarkoittaa

Muutos avaa tutkintovientimarkkinat kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kokeiluvaiheen päättyessä ja takaa ulkomailla suoritettavien tutkintojen laadun ja vertailukelpoisuuden. Koulutuksen järjestäjät maksavat luvista ja käännöksistä aiheutuvat kulut liiketoimintansa tuloilla, joten uudistus ei lisää julkisia menoja. Laki tulee voimaan 1.1.2022.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

7 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin ammatillisen koulutusviennin joustavoittamista ja tutkintovaatimusten mukauttamista kohdemaiden olosuhteisiin. Esityksen tavoitteita pidettiin yleisesti kannatettavina ja tarpeellisina koulutusviennin esteiden purkamiseksi. Keskustelua herättivät lähinnä poikkeusperusteiden käytännön soveltaminen ja vientikoulutuksen vaikutukset opettajakuntaan.

  • Miten varmistetaan ulkomailla koulutettujen riittävä tuntemus Suomen lainsäädännöstä ja kulttuurista, jos he myöhemmin hakeutuvat Suomeen töihin?
  • Aiheuttaako koulutusvienti opettajien siirtymistä ulkomaille kotimaan oppilaitosten kustannuksella?
  • KeskustaPuolesta

    Koulutusviennin lainsäädännöllisten esteiden purkaminen on hyvä asia, kunhan pidetään huoli siitä, että Suomeen mahdollisesti saapuvien henkilöiden osaaminen pätee myös täällä.

    Mutta siinä on ollut lainsäädännöllisiä esteitä, ja niitä on nyt koetettu purkaa, ja jos pystytään tutkintoa tai tutkinnon osia edistämään, niin se on aina tietysti hieno juttu.
    Jouni Ovaska
  • Esitys purkaa koulutusviennin käytännön esteitä mahdollistamalla tutkintoperusteista poikkeamisen kohdemaissa samalla varmistaen koulutuksen laadun lupamenettelyllä.

    Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 33 ja 35 §:ssä säädetyn koulutuksen tosiasiallisia järjestämismahdollisuuksia.
    Li Andersson
  • KokoomusPuolesta

    Esitys selkeyttää koulutusviennin sääntelyä ja maksullisen toiminnan käytäntöjä, mutta kokonaisuutena koulutusviennin tilasta ja lainsäädännöstä tarvitaan laajempi selvitys.

    Valiokunta pitää erittäin tärkeänä tehdä kokonaisselvitys koulutusviennin tilasta ja mahdollisuuksista sekä koulutusviennissä sovellettavaksi tulevasta lainsäädännön kokonaisuudesta
    Paula Risikko
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Koulutusvienti nähdään sinänsä myönteisenä, mutta huolta herättivät Suomeen liittyvien tietojen karsiminen opetuksesta sekä opettajien mahdollinen aivovuoto ulkomaille.

    Näkisin, että myös näitä opetettaisiin jatkossakin myös täällä, kun käydään tällaista ulkomaalaisille tehtyä koulutusta.
    Rami Lehto

Kooste on tuotettu tekoälyllä 7 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 191/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 21.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
  2. 9.11.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 30.11.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
  4. 1.12.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 7.12.2021Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 8.12.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1118/2021 · 16.12.2021

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 31 §, 114 §:n 1 momentti ja 116 §, sellaisena kuin niistä on 114 §:n 1 momentti laissa 1048/2020, sekä lisätään lakiin uusi 15 a ja 15 b §, 111 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1048/2020 ja 1218/2020, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 121 a § seuraavasti:

15 a §Tutkinnon perusteista poikkeaminen 33 ja 35 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa

Opetushallitus voi poiketa 15 §:ssä tarkoitetuissa tutkinnon perusteissa 33 ja 35 §:ssä tarkoitettua koulutusta varten välttämättömiltä osin sellaisista tutkinnon perusteiden mukaisista muista kuin keskeisistä ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jotka liittyvät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen sidoksissa oleviin seikkoihin.

Tutkinnon perusteisiin tehtävät poikkeukset on valmisteltava yhteistyössä 121 a §:ssä tarkoitetun tutkintovientitoimikunnan kanssa.

15 b §Lupa soveltaa 15 a §:ssä tarkoitettua tutkinnon perusteisiin tehtyä poikkeusta

Edellä 15 a §:n nojalla tutkinnon perusteisiin tehdyn poikkeuksen soveltaminen edellyttää Opetushallituksen myöntämää lupaa. Lupa voidaan myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestäjälle, jolla on järjestämisluvassa määrätty oikeus järjestää kyseisen tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa. Koulutuksen järjestäjän on liitettävä hakemukseen tutkinnon perusteisiin tehdyn poikkeuksen soveltamista koskeva perusteltu suunnitelma.

Opetushallitus voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos koulutusta järjestetään olennaisesti vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Opetushallituksen on kuultava 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa 121 a §:ssä tarkoitettua tutkintovientitoimikuntaa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää luvan hakemiseen liittyvistä menettelyistä, hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä sekä antaa tarkempia säännöksiä luvan myöntämisen edellytyksistä.

31 §Maksullinen palvelutoiminta

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitettuja tutkintoja ja tutkinnon osia, niihin valmistavaa tutkintokoulutusta sekä valmentavaa koulutusta maksullisena palvelutoimintana, jos kyseessä on:

1) 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta;

2) lukiolain 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta;

3) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta;

4) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu yhteistyö;

5) perusopetuslain (628/1998) 46 §:n 6 momentissa tarkoitettu yhteistyö tai 7 momentissa tarkoitettu hankinta; tai

6) ammattikorkeakoululain 6 §:ssä tarkoitettu yhteistyö.

111 §Oikaisuvaatimus

Edellä 15 b §:ssä tarkoitettua lupaa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Opetushallitukselta.

114 §Muutoksenhakuaika

Oikaisuvaatimus 111 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa, valitus hallintotuomioistuimeen 111 §:n 1 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä, sekä valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä, taikka opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

116 §Valituskiellot

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun työelämätoimikunnan tai rehtorin päätökseen.

121 a §Tutkintovientitoimikunta

Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan tutkintovientitoimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää 33 ja 35 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestämistä. Opetushallitus nimittää toimikuntaan enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa viranomaisia ja 33 ja 35 §:ssä tarkoitettua koulutusta harjoittavia koulutuksen järjestäjiä sekä muita mainituissa pykälissä tarkoitettuun koulutukseen liittyviä toimijoita. Opetushallitus voi toimikunnan esityksestä nimittää toimikuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Opetushallitus päättää toimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii toimikunnan maksuliikenteestä, kirjanpidosta ja arkistosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tutkintovientitoimikunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 31 §:n 3 kohta tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että Opetushallitukselle annettaisiin toimivalta poiketa tutkinnon perusteissa tilauskoulutuksessa tai Euroopan ulkopuolella järjestettävässä tutkintokoulutuksessa välttämättömiltä osin muista kuin keskeisistä Suomessa käytössä olevien tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista. Poikkeamiset liittyisivät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen sidoksissa oleviin seikkoihin. Tutkinnon perusteisiin tehtävä poikkeus valmisteltaisiin yhteistyössä tutkintovientitoimikunnan kanssa. Tutkintovientitoimikunnan tehtävästä ja kokoonpanosta säädettäisiin laissa. Edellä tarkoitettua koulutusta järjestävän koulutuksen järjestäjän tulisi hakea Opetushallitukselta lupa tutkinnon perusteissa tehdyn poikkeuksen soveltamiseen. Lisäksi maksullista palvelutoimintaa koskevaa pykälää täsmennettäisiin siten, että koulutuksen järjestäjien olisi mahdollista järjestää maksullisena palvelutoimintana tutkintoja, tutkinnon osia, niihin valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa koulutusta myös muille koulutuksen järjestäjille kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Muutos vastaisi vakiintunutta käytäntöä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.