HE 192/2020 vpHyväksytty muutettunaVireille 29.10.2020

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvio

Vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.

Tila: Hyväksytty muutettuna
Vireille: 29.10.2020
Viimeisin tapahtuma: 30.11.2020
Äänestyksiä: 12
Puheenvuoroja: 76
Säädös: 885/2020
Lähde: eduskunta.fi ↗

Näin eduskunta äänesti

Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 12 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

76 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin vuoden 2020 seitsemättä lisätalousarviota, jolla lisättiin rahoitusta erityisesti koronapandemian torjuntaan, kuntien peruspalveluihin ja yritysten kustannustukeen. Koronatoimien ja elvytyksen tarve sai laajaa tukea, mutta esitys oli kiistelty nopeasti kasvavan valtionvelan ja tukien kohdentumisen vuoksi. Oppositio arvosteli erityisesti kriisin ulkopuolisiksi katsomiaan kohteita, kuten Ilmastorahaston pääomitusta ja kehitysyhteistyön lisämäärärahoja.

Ovatko kunnille jaetut koronatuet oikein mitoitettuja vai johtavatko ne ylikompensaatioon?
Kuinka kestävää valtion nopea velkaantuminen on ilman rakenteellisia uudistuksia?
Kuuluvatko Ilmastorahaston pääomitus ja kehitysyhteistyölisäykset kriisiajan lisätalousarvioon?

SDPPuolesta
SDP katsoi valtion velvollisuudeksi kantaa taloudellinen päävastuu shokista, jotta kunnat eivät joutuisi leikkaamaan peruspalveluista ja koulutuksesta.
”Kuntien tukeminen tässä epidemiatilanteessa on erittäin perusteltua ja tärkeää. Kiitos hallitukselle, että se on ymmärtänyt kuntien vaikean tilanteen.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen
KeskustaPuolesta
Keskusta piti mittavaa lisätalousarviota ja elvytystä välttämättömänä kriisisiltana yrityksille, kunnille ja kansalaisille poikkeuksellisessa tilanteessa.
”Koronakriisin huolellinen hoito on keskeinen osa hallituksen talouspolitiikkaa, ja hallitus rakentaa lisäbudjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille, kunnille kuin ihmisillekin.”
— Matti Vanhanen
VihreätPuolesta
Vihreät korostivat epidemian tehokasta torjuntaa parhaana talouspolitiikkana ja pitivät kestävää ilmastoelvytystä sekä joukkoliikenteen tukemista keskeisinä.
”Tällä hetkellä parasta työllisyys- ja talouspolitiikkaa on estää koronaviruksen leviäminen. Tämä lisätalousarvio jatkaa hallituksen systemaattista työtä koronaviruksen torjumiseksi.”
— Mirka Soinikoski
VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto puolusti valtion laajaa tukea kunnille ja yrityksille, jotta hyvinvointipalvelut säilyvät ja koronasta eniten kärsineet alat saavat apua.
”Kuntien tukeminen tässä koronakriisin keskellä on äärimmäisen tärkeätä, koska kunnat vastaavat pitkälti kansalaisten tärkeistä peruspalveluista.”
— Hanna Sarkkinen
RKPPuolesta
RKP piti elvytystä ja toimialariippumatonta kustannustukea ainoana vaihtoehtona konkurssien ja työttömyyden välttämiseksi.
”Tästä lisätalousarvosta löytyy hyvin tukea niin yrityksille, taiteen ja kulttuurin toimijoille kuin julkiseen liikenteeseen. Tuemme myös vahvasti kuntataloutta, josta tässä jo puhuttiin.”
— Joakim Strand
KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti koronakuluja ja elvytystä perusteltuina, mutta kritisoi hallituksen holtitonta velkaantumista, työllisyystoimien puutetta sekä kuntatukien heikkoa osumatarkkuutta.
”Valtion velkaantuminen on hurjaa. Ja kyllä se velka joskus tulee maksettavaksi, vaikka vasemmistossa ollaan sitä mieltä, että velkaa ei koskaan tarvitse maksaa.”
— Timo Heinonen
PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat menolisäyksiä kohteisiin, jotka eivät suoraan liity kriisin hoitoon, ja vaativat kehitysavun sekä Ilmastorahaston rahojen siirtämistä kotimaan palveluihin.
”Kriittisten menokohteiden lisäksi lisätalousarviossa on ujutettu budjettiin puhtaasti ideologian motivoimia menokohteita.”
— Lulu Ranne
KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit kannattivat välttämättömiä koronatoimia ja yritystukea, mutta jättivät vastalauseen velkakehityksen, kuntatukien epätasaisuuden ja Ilmastorahaston pääomituksen vuoksi.
”Lisätalousarviossa on näitten välttämättömien kulujen lisäksi myös määrärahoja, jotka eivät kuitenkaan liity tämän akuutin kriisin hoitoon.”
— Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 76 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.