Siviilipalveluksen kytkeminen kokonaisturvallisuuteen

Siviilipalveluksen suorittamisesta määrätään lisäksi Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) siviilipalvelusvelvollisella henkilöä, joka on hyväksytty suorittamaan siviilipalvelusta;

2) siviilipalveluspaikalla viranomaista tai yhteisöä, jonka Siviilipalveluskeskus on hyväksynyt siviilipalveluspaikaksi.

Siviilipalvelukseen kuuluu:

1) peruspalvelus, joka koostuu Siviilipalveluskeskuksen järjestämästä koulutusjaksosta ja siviilipalveluspaikassa suoritettavasta työpalvelujaksosta;

2) täydennyspalvelus, joka on tarkoitettu asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen jälkeen siviilipalvelukseen hyväksytyille;

3) kertauspalvelus;

4) siviilipalveluksen reservin palvelus suuronnettomuuksissa ja muissa vastaavissa poikkeusoloissa; sekä

5) siviilipalveluksen reservin ja varareservin palvelus sotilaallisissa poikkeusoloissa.

Koulutusjakson tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja häiriönsietokykyä, antaa siviilipalvelusvelvollisille tietoja ja toimintavalmiuksia normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseksi sekä antaa valmiuksia työpalvelujakson suorittamiselle.

Työpalvelujakso suoritetaan yhteiskunnalle hyödyllisissä siviililuonteisissa, yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä varautumista, valmiutta ja jatkuvuudenhallintaa tukevissa tehtävissä.

Peruspalveluksen kesto on yhteensä 347 päivää.

Peruspalvelus alkaa vähintään viisi ja enintään kahdeksan viikkoa kestävällä koulutusjaksolla.

Koulutusjakson pituudesta ja ajoittumisesta voidaan poiketa valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Siviilipalvelusvelvollinen suorittaa peruspalvelusta taikka kuuluu siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin.

Peruspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jona siviilipalvelusvelvollinen täyttää 30 vuotta.

Siviilipalveluksen reserviin kuuluu henkilö, joka on suorittanut peruspalveluksen sekä henkilö, joka asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen jälkeen on hyväksytty siviilipalvelukseen. Siviilipalveluksen reserviin kuulutaan sen vuoden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta.

Siviilipalveluksen varareserviin kuuluu siviilipalvelusvelvollinen, joka

1) ei ole vielä suorittanut peruspalvelusta;

2) ei enää kuulu siviilipalveluksen reserviin, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta; tai

3) on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja kehittää siviilipalvelusta.

Siviilipalveluskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva viranomainen. Siviilipalveluskeskus toimii Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen yhteydessä.

Siviilipalveluskeskuksen tehtävänä on:

1) siviilipalvelusvelvollisten palvelukseen määrääminen;

2) siviilipalvelusvelvollisten kouluttaminen;

3) siviilipalvelusvelvollisten valvonta;

4) passilain (671/2006) 8 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelustodistuksen antaminen siviilipalvelusvelvollisille ennen siviilipalveluksen alkamista;

5) siviilipalvelusvelvollisten majoituskustannusten korvaamisen toimeenpano;

6) varautuminen siviilipalveluksen toimeenpanoon poikkeusoloissa ja tätä koskeva suunnittelu, valmistelu ja harjoittelu yhteistyössä eri hallinnonalojen ja viranomaisten kanssa; sekä

7) muu kuin 1–6 kohdassa tarkoitettu siviilipalveluksen käytännön toimeenpano.

Siviilipalveluspaikkana voi toimia Siviilipalveluskeskus tai sen hyväksymä:

1) valtion viranomainen tai liikelaitos, valtion itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai julkisoikeudellinen yhdistys;

2) hyvinvointialue, hyvinvointiyhtymä, HUS-yhtymä tai Helsingin kaupunki;

3) kunta, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos;

4) yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä mainittu yliopisto;

5) ammattikorkeakoulu, jolla on ammattikorkeakoululain (932/2014) 7 §:ssä tarkoitettu toimilupa;

6) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 22 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä;

7) Pelastusopisto;

8) uskonnonvapauslain (453/2003) 2 §:ssä tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta;

9) yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö.

Siviilipalveluskeskus päättää siviilipalveluspaikan hyväksymisestä hakemuksesta. Hakemukseen tulee sisältyä tarpeelliset tiedot hakijan edellytyksistä selviytyä siviilipalveluspaikalta edellytettävistä taloudellisista ja hallinnollisista velvoitteista. Hakemukseen ja sen hyväksymistä koskevaan päätökseen on sisällytettävä myös tieto 45 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

Siviilipalveluskeskuksen on pyydettävä tarvittaessa siviilipalveluspaikkahakemuksesta pääesikunnan lausunto ennen 8 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan tai sen seurakunnan sekä 9 kohdassa tarkoitetun yhteisön, yhdistyksen tai säätiön hakemuksen ratkaisemista.

Jos siviilipalveluspaikka olennaisesti laiminlyö 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut velvoitteensa, Siviilipalveluskeskus voi siviilipalveluspaikkaa kuultuaan peruuttaa siltä oikeuden toimia siviilipalveluspaikkana. Päätös ei estä uuden siviilipalveluspaikkahakemuksen tekemistä.

Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnittelussa huomioida siviilipalvelusvelvollisten hyödyntäminen.

Hakemus siviilipalvelukseen on toimitettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle, asevelvollisen ollessa palveluksessa joukko-osaston komentajalle ja muulloin Siviilipalveluskeskukselle tai Puolustusvoimien aluetoimistolle. Hakemus on tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalle lomakkeelle, ja siinä on annettava vakuutus 1 §:ssä tarkoitetuista vakaumukseen perustuvista syistä. Hakemus on allekirjoitettava.

Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi toimittaa siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen suurlähetystöön, muuhun diplomaattiseen edustustoon tai konsulaattiin. Hakemuksesta on sitä vastaanotettaessa tarkistettava 17 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhteystiedot, jonka jälkeen se on viipymättä toimitettava Puolustusvoimien aluetoimistolle.

Siviilipalvelushakemus on käsiteltävä viipymättä. Kutsuntalautakunnan tai Puolustusvoimien aluetoimiston on hyväksyttävä hakemus, jos se täyttää 12 §:ssä säädetyt vaatimukset. Joukko-osaston komentajan ja Siviilipalveluskeskuksen on toimitettava saapunut hakemus hyväksymistä varten Puolustusvoimien aluetoimistolle. Kutsuntalautakunnan ja Puolustusvoimien aluetoimiston on viipymättä ilmoitettava Siviilipalveluskeskukselle siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä.

Hakija on hakemuksen hyväksymisen jälkeen siviilipalvelusvelvollinen ja vapautettu asevelvollisuuslaissa tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa tarkoitetun palveluksen suorittamisesta.

Siviilipalvelushakemuksen käsittelystä asevelvollisuuslain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetun valmiuden kohottamiseen tarkoitetun kertausharjoituksen, 83 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen palveluksen ja 86 §:ssä tarkoitetun Puolustusvoimien osittaisen tai yleisen liikekannallepanon aikana säädetään tämän lain 18 §:ssä.

Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvollisen aloittamaan peruspalveluksen siviilipalvelushakemuksen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, jollei siviilipalvelusvelvolliselle myönnetä lykkäystä.

Palveluksen alkamista koskeva määräys lähetetään siviilipalvelusvelvolliselle viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkua. Määräys voidaan antaa tiedoksi myös lyhyemmässä ajassa sen kalenterivuoden alusta, jona siviilipalvelusvelvollinen täyttää 29 vuotta, tai muulloinkin hänen suostumuksellaan. Valtioneuvosto voi valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa päättää, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä palveluksen alkamaan välittömästi.

Ulkomailla oleskelevalle palveluksen alkamista koskeva määräys voidaan lähettää asianomaiseen Suomen suurlähetystöön, muuhun diplomaattiseen edustustoon tai konsulaattiin siviilipalvelusvelvolliselle toimitettavaksi.

Laillisen esteen takia määräaikana siviilipalvelukseen saapumatta jääneen on aloitettava palveluksensa heti esteen lakattua, jollei Siviilipalveluskeskus ole määrännyt häntä palvelukseen muuna ajankohtana.

Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalveluspaikan, jossa siviilipalvelusvelvollinen suorittaa työpalvelun. Ennen työpalvelumääräyksen antamista siviilipalvelusvelvollista ja siviilipalveluspaikkaa on kuultava. Siviilipalvelusvelvollinen voidaan määrätä työpalveluun 8 §:n 2 momentin 8 tai 9 kohdassa tarkoitettuun siviilipalveluspaikkaan ainoastaan hänen antamansa nimenomaisen suostumuksen perusteella.

Siviilipalvelusvelvollisen vakaumus ja äidinkieli on otettava huomioon siviilipalveluspaikkaa määrättäessä. Suomen- tai ruotsinkielisellä siviilipalvelusvelvollisella on oikeus suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään.

Siviilipalvelusvelvollinen ei voi suorittaa työpalvelujaksoa tehtävässä, johon hänellä on vakituinen työ- tai virkasuhde eikä vastaavissa tehtävissä samassa organisaatiossa. Siviilipalvelusvelvollinen ei saa tehdä siviilipalveluspaikalle siviilipalvelukseen kuuluvien työtehtävien ulkopuolista, vastikkeellista työtä. Siviilipalveluspaikka ei saa palvelusaikana maksaa siviilipalvelusvelvolliselle siviilipalvelustehtävistä tai työtehtävistä johtuvaa palkkaa, palkkiota tai muuta vastiketta.

Siviilipalveluskeskus päättää siviilipalvelusvelvollisen tai siviilipalveluspaikan hakemuksesta siviilipalvelusvelvollisen siirrosta toiseen siviilipalveluspaikkaan palveluksen aikana. Siirtohakemuksesta tulee ilmetä siirron peruste.

Siviilipalveluskeskus voi palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseksi päättää siviilipalveluspaikan siirrosta myös omasta aloitteestaan.

Ennen siirtoa koskevaa päätöstä Siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista, hänen nykyistä siviilipalveluspaikkaansa ja uutta siviilipalveluspaikkaa. Kuulemisvelvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos siirtotarve on kiireellinen ja perustuu 2 momentissa tarkoitettuun palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseen.

Siviilipalveluskeskus voi valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa määrätä palveluspaikan siirrosta uuteen siviilipalveluspaikkaan kuulematta siviilipalvelusvelvollista ja hänen nykyistä palveluspaikkaansa, jos siirtotarve on kiireellinen ja perustuu merkittävään yleiseen etuun.

Siviilipalveluskeskus voi merkittävän yleisen edun vaatiessa toisen viranomaisen pyynnöstä määrätä palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen avustamaan toista viranomaista siviililuonteisessa tehtävässä. Määräys voidaan antaa enintään 14 päiväksi. Määräys voidaan antaa siviilipalvelusvelvollista ja siviilipalveluspaikkaa kuulematta.

Muita viranomaisia avustavassa tehtävässä siviilipalvelusvelvollisen siviilipalveluspaikka on Siviilipalveluskeskus.

Siviilipalvelusvelvollisen on huolehdittava siitä, että hänen asuinpaikkansa, osoitteensa ja muut yhteystietonsa sekä palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat Siviilipalveluskeskuksen tiedossa.

Siviilipalvelusvelvollisen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Siviilipalveluskeskuksen pyynnöstä sekä vastattava Siviilipalveluskeskuksen toimittamaan kirjalliseen kyselyyn 14 päivän kuluessa päivästä, jona hän on saanut kyselystä tiedon.

Jos Puolustusvoimien reserviin tai varareserviin kuuluvan henkilön siviilipalvelushakemusta ei ole hyväksytty 13 §:n 1 momentin mukaisesti ennen kuin tasavallan presidentti on antanut asevelvollisuuslain 32 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen mainitun lain 48 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta sotilaallisen valmiuden kohottamiseen tähtäävästä kertausharjoituksesta, hakemus toimitetaan välittömästi tämän lain 19 §:ssä tarkoitetun asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan ratkaistavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii yksi tai useampi vakaumuksentutkintalautakunta, kun voimassa on:

1) asevelvollisuuslain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu valmiuden kohottamiseen tarkoitettua kertausharjoitusta koskevan päätös;

2) asevelvollisuuslain 83 §:ssä tarkoitettu ylimääräistä palvelusta koskevan päätös; tai

3) Puolustusvoimien liikekannallepano.

Valtioneuvosto nimittää lautakunnan välittömästi tasavallan presidentin annettua asevelvollisuuslain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetun valmiuden kohottamiseen liittyvää kertausharjoitusta koskevan päätöksen, 83 §:ssä tarkoitetun päätöksen ylimääräisestä palveluksesta taikka päätöksen Puolustusvoimien osittaisesta tai yleisestä liikekannallepanosta. Nimityspäätös tehdään toistaiseksi. Nimityspäätös raukeaa ylimääräisestä palveluksesta annetun päätöksen lakattua olemasta voimassa tai liikekannallepanotilanteen päätyttyä.

Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtajana toimiva lakimiesjäsen, vähintään majurin arvoinen asevelvollisuusasioihin ja kokonaismaanpuolustukseen perehtynyt sotilasjäsen, siviilipalvelusasioihin perehtynyt jäsen, psykiatrian erikoiskoulutuksen saanut lääkärijäsen, uskonnollisiin vakaumuksiin perehtynyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut jäsen, eettisiin vakaumuksiin perehtynyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut jäsen sekä esittelijänä toimiva lakimiessihteeri. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jäsenille tulee määrätä henkilökohtaiset varajäsenet.

Siviilipalvelushakemus on käsiteltävä viivytyksettä. Lautakunnan on hyväksyttävä siviilipalvelushakemus, jos hakija osoittaa vakaumuksensa luonteeltaan pysyväksi ja todelliseksi ja, että vakaumus estää suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta. Hakija siirretään hakemuksen käsittelyn ajaksi aseettomiin tehtäviin Puolustusvoimissa.

Lautakunnan päätös on annettava välittömästi todisteellisesti tiedoksi hakijalle ja tiedoksi Puolustusvoimien aluetoimistolle sekä Siviilipalveluskeskukselle. Puolustusvoimilla on oikeus määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen siviilipalvelukseen hakenut henkilö, jos tämän tutkittu vakaumus ei estä sijoittamista Puolustusvoimien palvelukseen. Uuden siviilipalvelushakemuksen jättäminen ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.

Siviilipalvelukseen voidaan määrätä vain palveluskelpoinen siviilipalvelusvelvollinen. Päätöksen palveluskelpoisuudesta ja sen muutoksesta tekee Siviilipalveluskeskus.

Siviilipalveluskeskus tai siviilipalveluspaikka voi palveluksen aikana määrätä siviilipalvelusvelvollisen hänen terveydentilansa toteamiseksi osoittamansa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastukseen tai tutkimukseen, jos se on tarpeen palvelustehtävien hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tai palveluskelpoisuuden määrittämiseksi. Siviilipalveluskeskus voi antaa siviilipalvelusvelvolliselle vastaavan määräyksen jo ennen palvelukseen määräämistä tai palveluksen aloittamista.

Siviilipalveluskeskuksen on tarkastettava siviilipalvelusvelvollisen terveydentila ja palveluskelpoisuus kolmen viikon kuluessa peruspalveluksen alkamisesta. Siviilipalveluskeskuksen tai siviilipalveluspaikan on lisäksi tarvittaessa tarkastettava siviilipalvelusvelvollisen terveydentila peruspalveluksen aikana ja sen päättyessä.

Siviilipalveluskeskus tarkastaa siviilipalvelusvelvollisen terveydentilan ainoastaan tarvittaessa silloin, kun tämä suorittaa:

1) täydennyspalvelusta;

2) kertauspalvelusta;

3) siviilipalveluksen reservin palvelusta suuronnettomuuksissa ja muissa vastaavissa poikkeusoloissa; tai

4) siviilipalveluksen reservin ja varareservin palvelusta sotilaallisissa poikkeusoloissa.

Edellä 24 §:ssä tarkoitetussa tutkimuksessa siviilipalvelusvelvolliselta voidaan tämän suostumuksella selvittää myös huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käyttö.

Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia siviilipalvelusvelvollinen on vapautettava palveluksesta määräajaksi. Tällöin Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvollisen myöhemmin toimitettavaan terveystarkastukseen. Vapautus määräajaksi voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka vetoaa toisen valtion kansalaisuuteen tai kansainväliseen sopimukseen, on velvollinen toimittamaan Siviilipalveluskeskukselle selvityksen kansalaisuuksistaan ja siviilipalvelusvelvollisuuden suorittamisesta muussa valtiossa.

Lykkäyshakemus on tehtävä Siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti. Hakemuksessa tulee esittää selvitys lykkäyksen perusteesta sekä ilmoittaa aika, jolle lykkäystä haetaan.

Kansanedustajana toimivalle, valtioneuvoston jäsenelle ja Euroopan parlamentin jäsenelle on tämän kirjallisen ilmoituksen perusteella annettava lykkäystä, jos se on tarpeen kyseisen tehtävän hoitamista varten. Siviilipalvelus on kuitenkin aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona siviilipalvelusvelvollinen täyttää 29 vuotta. Ilmoitus on toimitettava Siviilipalveluskeskukselle ja siihen on liitettävä selvitys tehtävästä.

Siviilipalvelusvelvollisen on haettava lykkäyksen keskeyttämistä Siviilipalveluskeskukselta kirjallisesti.

Siviilipalveluskeskus voi arvioida terveydellisen syyn takia määräajaksi palveluksen suorittamisesta vapautetun palveluskelpoisuuden jo ennen määräajan päättymistä, jos siviilipalvelusvelvollinen pyytää vapautuksen keskeyttämistä ja toimittaa Siviilipalveluskeskukseen palveluskelpoisuuden arviointia varten lääkärintodistuksen.

Valtioneuvosto voi valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa päättää, että Siviilipalveluskeskus voi keskeyttää myöntämänsä lykkäyksen, jos keskeyttäminen on tarpeellista siviilipalveluspaikkojen esittämiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Siviilipalvelus on järjestettävä siten, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa siviilipalvelusvelvollisen vakaumuksen kanssa. Jos siviilipalvelusvelvollinen ilmoittaa siviilipalveluspaikan tai palvelustehtävien olevan vastoin hänen vakaumustaan, Siviilipalveluskeskus voi määrätä hänet toiseen siviilipalveluspaikkaan tai siviilipalveluspaikka voi määrätä hänet toisiin tehtäviin.

Siviilipalvelusvelvollisen on suoritettava hänelle tämän lain nojalla määrätyt palvelustehtävät siviilipalveluspaikan osoittamassa työpisteessä sekä noudatettava Siviilipalveluskeskuksen ja siviilipalveluspaikan tämän lain nojalla antamia työnjohdollisia määräyksiä.

Siviilipalvelusvelvollinen ei saa paljastaa palvelustehtävissään saamansa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan palvelustehtävissä tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun siviilipalvelus on päättynyt.

Siviilipalvelusvelvollisen on noudatettava siviilipalveluspaikan hänelle määräämää työaikaa. Säännöllinen työaika on vähintään 36 viikkotuntia ja enintään 40 viikkotuntia. Säännöllistä työaikaa ei sovelleta koulutusjaksolla.

Siviilipalveluskeskus voi siviilipalveluspaikan hakemuksesta ja siviilipalvelusvelvollisen suostumuksella määrätä hänet korkeintaan 2 kuukauden ulkomaan komennusmatkalle, jos siihen on työ- tai koulutustehtävään liittyvä erityinen syy. Hakemus on tehtävä Siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti ja siinä tulee esittää siviilipalvelusvelvollisen kirjallinen suostumus sekä selvitys siviilipalvelusvelvollisen työtehtävistä, palvelusolosuhteista ja palvelusturvallisuudesta.

Ennen 2 momentissa tarkoitetun perusteen mukaista kotiuttamista Siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista ja siviilipalveluspaikkaa.

Siviilipalveluspaikan tai Siviilipalveluskeskuksen on annettava siviilipalvelusvelvolliselle kotiuttamispäätös, josta ilmenee suoritettu palvelusaika ja kotiuttamisperuste.

Siviilipalveluspaikalla on oltava siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta vastaava vastuuhenkilö. Siviilipalveluspaikka on velvollinen välittömästi ilmoittamaan Siviilipalveluskeskukselle, jos vastuuhenkilö vaihtuu sekä uuden vastuuhenkilön yhteystiedot.

Siviilipalvelusvelvollisella on palvelusaikana oikeus maksuttomaan majoitukseen, ruokailuun, palvelustehtävien edellyttämään erityisvaatetukseen ja -varusteisiin, terveydenhuoltoon sekä päivärahaan ja maksuttomiin palvelusmatkoihin ja lomamatkoihin.

Siviilipalveluskeskus vastaa siviilipalvelusvelvollisen maksuttomista matkoista aiheutuvista kustannuksista. Siviilipalveluspaikka vastaa muista työpalvelujaksoa suorittavalle siviilipalvelusvelvolliselle kuuluvista ylläpitokustannuksista ja etuuksista.

Siviilipalveluskeskus vastaa sellaisen siviilipalvelusvelvollisen 1 momentissa tarkoitetusta ylläpidosta ja etuuksista, joka suorittaa:

1) koulutusjaksoa;

2) työpalvelujaksoa Siviilipalveluskeskuksessa palveluspaikkaa vailla olevana;

3) 16 a §:ssä tarkoitettua viranomaisia avustavaa tehtävää;

4) täydennyspalvelusta;

5) kertauspalvelusta;

6) työpalvelujaksoa valmiuslain 3 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa;

7) 64 §:ssä tarkoitettua siviilipalveluksen reservin palvelusta suuronnettomuuksissa ja muissa vastaavissa poikkeusoloissa; tai

8) 65 §:ssä tarkoitettua siviilipalveluksen reservin ja varareservin palvelusta sotilaallisissa poikkeusoloissa.

Siviilipalveluspaikan on osoitettava kirjallisesti siviilipalvelusvelvolliselle majoitus työpalvelujakson alkaessa.

Valtio korvaa hakemuksesta siviilipalveluspaikalle siviilipalvelusvelvollisen majoituksesta aiheutuneita kustannuksia enintään toteutuneiden asumiskustannusten mukaisesti. Korvattavia asumiskustannuksia ovat vuokra, muu vastike tai niihin rinnastettava muu sopimukseen perustuva kiinteän suuruinen kuukausittainen asumismeno, ei kuitenkaan rahoitusvastike tai siviilipalvelusvelvollisen asuntolainan pääomalyhennys.

Siviilipalveluspaikan on haettava majoituskorvauksia Siviilipalveluskeskukselta viimeistään sen kalenterivuoden päättyessä, johon majoituskustannukset kohdistuvat. Siviilipalveluspaikan on esitettävä maksamistaan majoituskustannuksista luotettava selvitys.

Majoituskorvauksen enimmäismäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Siviilipalveluspaikka maksaa siviilipalvelusvelvolliselle päivärahan, joka on sama kuin asevelvollisuuslain mukaista palvelusta suorittavan päiväraha.

Jos siviilipalveluspaikka ei järjestä ruokailua, sen on maksettava siviilipalvelusvelvolliselle ruokaraha.

Päivärahaa ja ruokarahaa ei makseta niiltä päiviltä, joita ei lueta palvelusaikaan. Ruokarahaa ei makseta myöskään palveluspäiviltä, jolloin siviilipalvelusvelvollinen on lomalla tai viikkovapaalla siviilipalveluspaikan osoittaman majoituksen ulkopuolella.

Ruokarahan määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 48 §:ssä säädetyn päivärahan lisäksi palkkaan on oikeus siviilipalvelusvelvollisella, joka suorittaa:

1) täydennyspalvelusta;

2) kertauspalvelusta;

3) 64 §:ssä tarkoitettua siviilipalveluksen reservin palvelusta suuronnettomuuksissa ja muissa vastaavissa poikkeusoloissa; tai

4) 65 §:ssä tarkoitettua siviilipalveluksen reservin ja varareservin palvelusta sotilaallisissa poikkeusoloissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun palkan määrä on sama kuin reservin kertausharjoituksiin kutsutulle asevelvolliselle palvelusajalta suoritettava miehistön reserviläispalkka.

Mitä 48 §:n 3 momentissa säädetään päivärahan menettämisestä, koskee vastaavasti myös tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua palkkaa.

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus saada Siviilipalveluskeskuksen kustantama matka tai korvaus matkakustannuksista, jos ne aiheutuvat:

1) saapumisesta kotikunnasta, asuinpaikasta tai tilapäisestä asuinpaikasta: a) koulutusjaksolle; b) työpalvelujaksolle; c) täydennyspalvelukseen; tai d) kertauspalvelukseen;

2) siirtymisestä: a) siviilipalveluspaikasta toiseen; tai b) 16 a §:ssä tarkoitettuun viranomaisia avustavaan tehtävään;

3) saapumisesta: a) 64 §:ssä tarkoitettuun siviilipalveluksen reservin palvelukseen suuronnettomuuksissa ja muissa vastaavissa poikkeusoloissa; tai b) 65 §:ssä tarkoitettuun siviilipalveluksen reservin ja varareservin palvelukseen sotilaallisissa poikkeusoloissa; tai

4) palveluksesta kotiuttamisesta.

Siviilipalvelusvelvolliselle korvataan valtion varoista myös kolme Suomessa tehtyä matkaa siviilipalvelusta koskevaan työhaastatteluun, jos se tapahtuu hänen kotikuntansa, asuinpaikkansa tai tilapäisen asuinpaikkansa ulkopuolella. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että siviilipalvelusvelvollinen esittää siviilipalveluspaikan antaman todistuksen haastattelukäynnistä.

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus tarvittaessa saada Siviilipalveluskeskukselta neuvontaa palvelukseensa liittyvissä sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.

Siviilipalveluskeskuksen on annettava palveluksessa olevalle ennen palveluksen päättymistä tai keskeytymistä tieto 1 momentissa mainitun lain 5 §:ssä säädetystä.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen (täydennyspalvelusvelvollinen ).

Täydennyspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jona täydennyspalvelusvelvollinen täyttää 65 vuotta.

Täydennyspalveluksen kesto on enintään 40 päivää.

Siviilipalveluskeskus määrää täydennyspalveluksen ajankohdasta, täydennyspalveluspaikasta, täydennyspalvelustehtävistä ja palveluksen kestosta. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalvelusta koulutuksena tai käytännön harjoitteluna. Täydennyspalvelus voidaan lisäksi määrätä suoritettavaksi viranomaisia avustavissa tehtävissä.

Siviilipalveluskeskus määrää täydennyspalvelusvelvollisen aloittamaan palveluksensa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa. Määräys voidaan täytäntöönpanon edellyttäessä toimittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään ennen täydennyspalvelusvelvollisuuden päättymistä.

Täydennyspalvelusmääräys lähetetään täydennyspalvelusvelvolliselle viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkua. Määräys voidaan täydennyspalvelusvelvollisen suostumuksella antaa tiedoksi myös lyhyemmässä ajassa. Valtioneuvosto voi valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa päättää, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä palveluksen alkamaan välittömästi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä täydennyspalveluksen ajankohdasta, täydennyspalveluspaikasta, täydennyspalvelustehtävistä ja palveluksen kestosta.

Siviilipalveluskeskus voi peruuttaa täydennyspalvelukseen antamansa määräyksen, jos:

1) täydennyspalveluspalvelusvelvollinen on ennen palveluksen alkamista vammautunut tai sairastunut niin, ettei hän kykene suoriutumaan suunnitellusta täydennyspalveluksesta;

2) on tullut ilmi seikkoja, jotka osoittavat, että täydennyspalvelusvelvollinen voi vaarantaa täydennyspalvelusvelvollisen omaa tai muiden palvelusturvallisuutta;

3) peruuttaminen on tarpeen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi; tai

4) muu kuin 1–3 kohdassa tarkoitettu erityisen painava syy sitä edellyttää.

Siviilipalveluskeskus voi hakemuksesta muuttaa täydennyspalvelusvelvolliselle määrätyn täydennyspalvelusjakson ajankohtaa:

1) jos ajankohdan muutos on hakijan perheolojen tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon vuoksi erittäin tarpeellinen;

2) jos hakijan opintojen aloittaminen tai eteneminen tuntuvasti vaikeutuisi ilman ajankohdan muuttamista;

3) jos osallistuminen täydennyspalvelukseen erityisen vakavasti haittaisi tai vahingoittaisi hakijan työnantajan toimintaa; tai

4) hakijan muun kuin 1–3 kohdassa tarkoitetun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Täydennyspalvelusvelvolliselle on annettava uusi täydennyspalvelusmääräys välittömästi ajankohdan muutosta koskevan perusteen lakattua.

Ajankohdan muutosta on haettava kirjallisesti Siviilipalveluskeskukselta. Hakemukseen on liitettävä selvitys muutoksen perusteesta. Täydennyspalvelusvelvollisen on kuitenkin noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Kansanedustajana toimiva, valtioneuvoston jäsen tai Euroopan parlamentin jäsen vapautetaan täydennyspalveluksesta hänen Siviilipalveluskeskukselle tekemänsä ilmoituksen perusteella, jos vapauttaminen on tarpeen mainitun tehtävän hoitamista varten. Ilmoitus on tehtävä Siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti ja siihen on liitettävä selvitys tehtävästä.

Täydennyspalvelukseen ei kuitenkaan sovelleta 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 31–33 §:ää eikä 41 §:ää.

Siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilipalveluksen reserviin kuuluvan siviilipalvelusvelvollisen kertauspalvelukseen, jonka tarkoituksena on normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavan osaamisen ja toimintavalmiuden ylläpitäminen. Siviilipalveluskeskus määrää kertauspalveluksen ajankohdasta, kertauspalveluspaikasta ja palveluksen kestosta. Siviilipalveluskeskus voi järjestää kertauspalvelusta koulutuksena tai käytännön harjoitteluna.

Siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilipalveluksen reserviin kuuluvan siviilipalvelusvelvollisen kertauspalvelukseen enintään 40 päiväksi. Kertauspalvelusmääräys lähetetään siviilipalvelusvelvolliselle viimeistään kolme kuukautta ennen palveluksen alkua. Määräys voidaan siviilipalvelusvelvollisen suostumuksella antaa tiedoksi myös lyhyemmässä ajassa.

Siviilipalveluskeskus voi peruuttaa kertauspalvelusmääräyksen, jos:

1) siviilipalvelusvelvollinen on ennen palveluksen alkamista vammautunut tai sairastunut niin, ettei hän kykene suoriutumaan suunnitellusta kertauspalveluksesta;

2) on tullut ilmi seikkoja, jotka osoittavat, että siviilipalvelusvelvollinen voi vaarantaa omaa tai muiden palvelusturvallisuutta;

3) kertauspalvelukseen määrätty asuu pysyvästi ulkomailla eikä Siviilipalveluskeskuksella ole ollut tästä tietoa määräystä annettaessa;

4) peruuttaminen on tarpeen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi; tai

5) muu kuin 1–4 kohdassa tarkoitettu erityisen painava syy sitä edellyttää.

Siviilipalveluskeskus voi hakemuksesta myöntää vapautuksen määrätystä kertauspalveluksesta siviilipalvelusvelvolliselle:

1) jolle vapautus on tämän perheolojen tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon vuoksi erittäin tarpeellinen;

2) jonka opintojen aloittaminen tai eteneminen tuntuvasti vaikeutuisi ilman vapauttamista;

3) jonka osallistuminen kertauspalvelukseen erityisen vakavasti haittaisi tai vahingoittaisi hänen työnantajansa toimintaa; tai

4) muun kuin 1–3 kohdassa tarkoitetun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Vapautusta on haettava kirjallisesti Siviilipalveluskeskukselta. Hakemukseen on liitettävä selvitys vapauttamisen perusteesta. Siviilipalvelusvelvollisen on kuitenkin noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Kansanedustajana toimiva, valtioneuvoston jäsen tai Euroopan parlamentin jäsen vapautetaan kertauspalveluksesta hänen Siviilipalveluskeskukselle tekemänsä ilmoituksen perusteella, jos vapauttaminen on tarpeen mainitun tehtävän hoitamista varten. Ilmoitus on tehtävä Siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti ja siihen on liitettävä selvitys tehtävästä.

Siviilipalveluskeskus voi myöntää kertauspalvelusta suorittavalle vain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua vanhempainvapaata ja 2 momentissa tarkoitettua lomaa painavasta henkilökohtaisesta syystä.

Jos 63 a–63 d §:ssä ei toisin säädetä, kertauspalvelukseen sovelletaan siviilipalvelusvelvollista ja palveluksen suorittamista koskevia säännöksiä.

Kertauspalvelukseen ei kuitenkaan sovelleta 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 31–33 §:ää eikä 41 §:ää.

Tasavallan presidentti voi valtioneuvoston esityksestä valmiuslain 3 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa päättää, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilipalveluksen reserviin kuuluvia muiden viranomaisten pyynnöstä enintään 14 päivän ajaksi siviilipalveluksessa saamansa koulutuksen mukaisiin viranomaisia avustaviin ensiapu-, öljyntorjunta-, ensihuolto- ja väestönsuojelutehtäviin sekä muihin vastaaviin siviililuonteisiin tehtäviin. Palvelus voidaan määrätä alkamaan välittömästi.

Siviilipalveluskeskus voi hakemuksesta vapauttaa 1 momentissa tarkoitetusta palveluksesta, jos vapautus on erittäin tarpeellinen siviilipalvelusvelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia. Siviilipalvelusvelvollisen on kuitenkin noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja menettelyistä tehtäviin määrättäessä.

Tasavallan presidentti voi valtioneuvoston esityksestä valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa päättää, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilipalveluksen reserviin kuuluvia siviilipalvelusvelvollisia palvelukseen. Tasavallan presidentti voi valtioneuvoston esityksestä erityisestä syystä lisäksi päättää, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä palvelukseen myös siviilipalveluksen varareserviin kuuluvia siviilipalvelusvelvollisia, 50 vuotta täyttäneet ainoastaan eduskunnan suostumuksella. Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä palvelukseen määrättävien enimmäismäärästä. Tasavallan presidentin päätös annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Siviilipalveluksen reserviin ja varareserviin kuuluvat määrätään valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikaiseen palvelukseen Siviilipalveluskeskuksen määräyksellä tai tarvittaessa työ- ja elinkeinoministeriön kuulutuksella. Palvelukseen voidaan määrätä astumaan heti.

Asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana terveydellisistä syistä vapautettu siviilipalvelusvelvollinen voidaan valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikana määrätä 24 §:ssä tarkoitettuun terveystarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.

Siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin kuuluva voidaan määrätä suorittamaan 65 §:ssä tarkoitettua palvelusta joko koulutuksena Siviilipalveluskeskuksessa tai sen määräämässä muussa paikassa taikka työpalveluna 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa palveluspaikoissa.

Siviilipalveluskeskus määrää 1 momentissa tarkoitettuun työpalveluun palveluspaikkojen pyynnöstä työ- ja elinkeinoministeriön ja Siviilipalveluskeskuksen asettamien painopisteiden perusteella välttämättömäksi arvioidun määrän siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin kuuluvia henkilöitä. Palvelusmääräyksestä on käytävä ilmi palveluksen kesto.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mille toimialoille siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin kuuluville annettavia palvelusmääräyksiä tulee kohdentaa.

Palvelusmääräystä ei saa antaa henkilölle, joka:

1) on varattu työnantajan käyttöön 67 §:n 1 §:n mukaisesti;

2) on varattu terveydenhuollon ammattihenkilöstöä poikkeusoloissa koskevan varausjärjestelmän puitteissa terveydenhuollon tehtäviin;

3) on määrätty valmiuslain mukaisesti suorittamaan yleistä työvelvollisuutta, terveydenhuollon työvelvollisuutta tai väestönsuojeluvelvollisuutta;

4) on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin;

5) ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;

6) on 67 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vapautettu palveluksesta; tai

7) on Puolustusvoimien palveluksessa.

Siviilipalveluskeskus saa antaa siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin kuuluvalle palvelusmääräyksen vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään ottaen huomioon hänen ikänsä, terveydentilansa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemuksensa sekä tehtäväksi määrättävän työn luonne. Jos siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin kuuluva vetoaa siihen, ettei hän terveydellisistä syistä voi tehdä palvelusmääräyksessä mainittua työtä, hänen on esitettävä luotettava selvitys terveydentilastaan Siviilipalveluskeskuksen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle saadaan antaa palvelusmääräys työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 10 §:ssä tarkoitetun työssäkäyntialueen ulkopuolelle vain, jos yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sitä henkilön erityinen koulutus tai muu siihen rinnastettava syy huomioon ottaen välttämättä vaatii.

Siviilipalveluksen reservin ja varareservin valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikaiseen palvelukseen sovelletaan 23–26, 35–39, 42 ja 43 §:ää sekä 44 §:n 1 momentin 4 kohtaa ja 2 momenttia palveluksen järjestämisestä.

Siviilipalveluskeskus voi asianomaisen viraston, laitoksen, yhteisön tai muun työnantajan hakemuksesta jättää määräämättä valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikaiseen palvelukseen julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tai siihen rinnastettavassa tehtävässä olevia, erityisen ammatin harjoittajia sekä muita, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi vaarantaa Puolustusvoimien varustamista tai ylläpitoa, yleistä taloutta tai muita yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä yleisiä etuja.

Siviilipalveluksen reservin ja varareservin osalta valmiuslain 3 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikaiseen palvelukseen jätetään kutsumatta myös siviilipalvelusvelvollinen, joka toimii 31 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tehtävässä.

Siviilipalveluskeskus voi peruuttaa tekemänsä hyväksymispäätöksen, jos vapauttamisen edellytyksissä on tapahtunut olennainen muutos. Siviilipalvelusvelvollisen on noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta hakemusmenettelystä.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka laiminlyö 38 §:ssä säädetyt palvelustehtävien suorittamiseen liittyvät velvoitteensa tai toimii muutoin vastoin palvelusvelvoitteitaan, voidaan määrätä 70 §:ssä tarkoitettuun kurinpitorangaistukseen. Siviilipalveluspaikan 45 §:ssä tarkoitetun vastuuhenkilön tulee tehdä palvelusrikkomuksesta tiedon saatuaan Siviilipalveluskeskukselle kirjallinen palvelusrikkomusilmoitus, jollei asiaa sen vähäisen merkityksen vuoksi jätetä sillensä tai suullisen huomautuksen varaan.

Siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkinnasta pöytäkirja. Tutkinnassa on suullisesti kuultava siviilipalvelusvelvollista. Siviilipalveluskeskuksen on annettava siviilipalvelusvelvolliselle todisteellisesti määräys kuulemistilaisuuteen. Ennen kuulemista siviilipalvelusvelvolliselle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuuleminen suoritetaan Siviilipalveluskeskuksen määräämänä aikana joko siviilipalveluspaikassa tai Siviilipalveluskeskuksessa. Kuulustelukertomus on annettava siviilipalvelusvelvolliselle hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä siviilipalvelusvelvollisen tekemät huomautukset.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka toistuvasti jättää vastaamatta 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Siviilipalveluskeskuksen kyselyyn, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka saatuaan määräyksen kertauspalvelukseen jättää saapumatta palvelukseen, lopettaa palveluksen tai kieltäytyy palveluksesta, on tuomittava kertauspalvelusvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka saatuaan määräyksen siviilipalveluksen reservin palvelukseen suuronnettomuuksissa tai muissa vastaavissa poikkeusoloissa jättää saapumatta palvelukseen, lopettaa palveluksen tai kieltäytyy palveluksesta, on tuomittava siviilipalveluksen reservin palvelusvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

Jos siviilipalvelusrikoksesta on tuomittu vankeutta vähemmän kuin puolet jäljellä olevasta palvelusajasta, Siviilipalveluskeskus määrää tuomitun jatkamaan siviilipalveluksen suorittamista vankeusrangaistuksen jälkeen jäljellä olevan palvelusajan mukaisesti. Vankeusrangaistuksen jälkeen jäljellä oleva palvelusaika lasketaan siten, että yksi rangaistuslaitoksessa suoritettu päivä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.

Siviilipalvelusvelvollinen, joka saatuaan palvelusmääräyksen Puolustusvoimien ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana jättää saapumatta palvelukseen, lopettaa palveluksen tai kieltäytyy palveluksesta, on tuomittava siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikosilmoituksen 72–77 §:ssä tarkoitetuista rikoksista tekee Siviilipalveluskeskus siviilipalveluspaikan toimittaman palvelusrikkomusilmoituksen perusteella. Rikosilmoitus on tehtävä rikoksen tekopaikan poliisille, mutta jos tekopaikkaa ei tiedetä, ilmoituksen voi tehdä joko siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai Siviilipalveluskeskuksen sijaintipaikkakunnan poliisille. Rikosilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.

Poliisi ei saa suorittaa esitutkintaa eikä syyttäjä suorittaa syyteharkintaa tai nostaa syytettä 72–77 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, ellei Siviilipalveluskeskus ole tehnyt siitä rikosilmoitusta.

Jos tuomioistuin on hylännyt siviilipalvelusvelvollista vastaan nostetun syytteen 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, häntä ei enää määrätä suorittamaan siviilipalvelusvelvollisuuttaan rauhan aikana. Jos syytteen hylkääminen on johtunut syyteoikeuden vanhentumisesta, siviilipalvelusvelvollinen voidaan määrätä uudelleen siviilipalvelukseen.

Palvelukseen uudelleen määräämisessä huomioidaan aika, jonka siviilipalvelusvelvollinen on ollut siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta johtuvan tutkinnan vuoksi vapautensa menettäneenä. Palvelusaika luetaan siten, että yksi päivä vapaudenmenetystä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.

Ehdonalaisessa vapaudessa 74 tai 75 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta annetun tuomion perusteella olevan siviilipalvelusvelvollisen koeaika on jäljellä oleva palvelusaika. Jäljellä olevan palvelusajan määrää Siviilipalveluskeskus saatuaan vankilaviranomaiselta tiedon suoritetusta rangaistuksesta. Ellei erityisiä syitä ole, siviilipalvelusvelvollista ei määrätä valvontaan.

Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilön vapautumisesta Siviilipalveluskeskukselle.

Syyte 72–77 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta voidaan tutkia siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai Siviilipalveluskeskuksen sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudessa.

Tuomioistuimen on ilmoitettava Siviilipalveluskeskukselle 72–77 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevassa asiassa tekemästään ratkaisusta tai asian sillensä jättämisestä. Syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee mainittuja rikoksia koskevassa asiassa päätöksen jättää syyttämättä.

Siviilipalveluskeskus määrittelee eri käyttäjäryhmille työtehtävien edellyttämät käyttöoikeudet siviilipalvelusrekisteriin. Siviilipalveluskeskus myöntää käyttöoikeudet Siviilipalveluskeskuksen henkilöstölle ja 45 §:ssä tarkoitetuille siviilipalveluspaikkojen vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt myöntävät Siviilipalveluskeskuksen antaman luvan puitteissa siviilipalvelusrekisteriin rajatut käyttöoikeudet siviilipalveluspaikan muille siviilipalvelusvelvollisten asioita hoitaville henkilöille.

Siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuutta 23 §:n perusteella määrittelevät ja terveystarkastuksen 24 §:n nojalla suorittavat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt toimivat tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuina henkilötietojen käsittelijöinä siviilipalvelusrekisteriin merkittävien tietojen osalta.

Siviilipalvelusrekisteriin saadaan merkitä 87 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten siviilipalvelusvelvollisesta seuraavat tiedot:

1) nimi ja nimihistoria siitä lukien, kun henkilö on hyväksytty siviilipalvelukseen;

2) henkilötunnus ja henkilökuva;

3) sukupuoli;

4) äidinkieli ja viestintäkieli;

5) kansalaisuus;

6) siviilisääty;

7) koulutus;

8) ammatti;

9) ajokorttitiedot;

10) kotikunta, osoitetiedot ja muut yhteystiedot;

11) vajaavaltaisuutta ja edunvalvojaa koskevat tiedot;

12) palveluskelpoisuustiedot;

13) palveluspaikkaan ja -aikaan liittyvät tiedot;

14) palvelustehtävien suorittamiseen ja palveluksessa saatuun koulutukseen liittyvät tiedot;

15) palveluksen keskeyttämis- ja kotiuttamistiedot;

16) matkaoikeuksien määrittämistä, käyttämistä ja tarkistamista koskevat tiedot;

17) lähiomaisen nimi ja yhteystiedot;

18) tiedot annetuista kurinpitorangaistuksista ja seuraamuksista; ja

19) muut kuin 1–18 kohdassa tarkoitetut sijoitukseen ja palveluksen suorittamiseen vaikuttavat tiedot henkilön osaamisesta ja sopivuudesta.

Siviilipalvelusrekisteriin voidaan lisäksi tallettaa:

1) tieto vakaumuksesta ja uskonnollisesta yhdyskunnasta, jos sillä on merkitystä palveluksen järjestämisen tai siviilipalveluspaikan määräämisen kannalta;

2) siviilipalveluksesta kieltäytymistä, siviilipalvelusrikosta, tiedonantovelvollisuuden rikkomista ja täydennyspalvelusvelvollisuuden rikkomista koskevat tiedot rikosilmoituksesta, rikoksen seuraamuksesta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta sekä tieto muusta rikoksesta tuomitusta vankeusrangaistuksesta, jos sillä on merkitystä siviilipalvelusvelvollisen palveluksen tai sijoituksen kannalta;

3) siviilipalvelusvelvollisen tavoittamista ja palvelukseen määräämistä varten tieto siitä, onko siviilipalvelusvelvollinen säilytettävänä rangaistuslaitoksessa tai hoidettavana sairaalassa tai muussa sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa;

4) diagnoositiedot, lääkärinlausunnot ja muut terveydentilatiedot, joilla on merkitystä palveluskelpoisuuden määrittämisen ja tarkistamisen sekä työpalveluun sijoittamisen ja poikkeusolojen sijoitettavuuden arvioinnin kannalta;

5) siviilipalvelukseen määräämistä koskevat tiedot;

6) tässä laissa tarkoitettuun muutoksenhakuun liittyvät tiedot.

Siviilipalvelusvelvollista koskevat 90 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot poistetaan siviilipalvelusrekisteristä sen vuoden lopussa, jona siviilipalvelusvelvollinen täyttää 65 vuotta.

Edellä 90 §:n 2 momentissa tarkoitetut siviilipalvelusvelvollista koskevat tiedot poistetaan siviilipalvelusrekisteristä viiden vuoden kuluttua siitä, kun siviilipalvelusvelvollinen on kotiutunut täysin palvelleena. Jos tieto on saatu ja merkitty rekisteriin suoritetun palveluksen jälkeen siviilipalvelusvelvollisen kuuluessa siviilipalveluksen reserviin tai varareserviin, tieto poistetaan viiden vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä, kuitenkin viimeistään sen vuoden lopussa, jona siviilipalvelusvelvollinen täyttää 65 vuotta.

Arkistotoimen tehtävistä ja arkistoon siirrettävistä asiakirjoista säädetään arkistolaissa (831/1994).

Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä siviilipalvelusrekisteriä varten sille laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot:

1) väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13 §:n 1 momentin 1–3, 5, 11, 14, 19, 20 ja 22 kohdassa tarkoitetut tiedot tämän lain 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä, 3 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelusvelvollisten valvontaa ja 7 kohdassa tarkoitettua siviilipalveluksen muuta käytännön toimeenpanoa varten;

2) sotilasviranomaiselta 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten palvelusaikaan vaikuttavat tiedot, palveluskelpoisuustiedot ja terveydentilatiedot, jos niillä on merkitystä siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuutta koskevaa asiaa käsiteltäessä;

3) siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuutta tutkineelta terveyspalveluiden tuottajalta ja laillistetulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten välttämättömät terveydentilatiedot, joilla on merkitystä palveluskelpoisuutta arvioitaessa;

4) terveyskeskukselta, sairaalalta tai muulta mielenterveyspalveluja antavalta taholta 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä ja 7 kohdassa tarkoitettua siviilipalveluksen muuta käytännön toimeenpanoa varten sellaiset välttämättömät tiedot mielenterveyslaissa (1116/1990), sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen antamisesta siviilipalvelusvelvolliselle, joilla on merkitystä palveluskelpoisuuden tai palveluksen järjestämisen kannalta;

5) Maahanmuuttovirastolta 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten henkilön kansalaisuutta koskevat tiedot sen selvittämiseksi, onko henkilö palvelusvelvollinen Suomessa;

6) poliisilta, Syyttäjälaitokselta ja Rikosseuraamuslaitokselta siviilipalveluksesta kieltäytymistä, siviilipalvelusrikosta, tiedonantovelvollisuuden rikkomista tai täydennyspalvelusvelvollisuuden rikkomista koskevaa rikosilmoitusta, syyteharkintaa, rikoksen seuraamusta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä, 3 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelusvelvollisten valvontaa ja 7 kohdassa tarkoitettua siviilipalveluksen muuta käytännön toimeenpanoa varten;

7) oikeushallinnon tietojärjestelmistä tiedot tuomioistuimessa ratkaistuista rikosasioista, joissa on tuomittu vankeusrangaistus, 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuuden ja sijoitettavuuden arvioimiseksi; tietojen saamisesta rikosrekisteristä säädetään kuitenkin rikosrekisterilaissa (770/1993);

8) Rikosseuraamuslaitokselta tiedot rangaistuslaitoksessa säilytettävästä siviilipalvelusvelvollisesta ja tämän vapautumisajankohdasta 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten;

9) sosiaali- tai terveydenhuollon laitokselta ja vastaavalta laitokselta tieto siviilipalvelusvelvollisesta, joka ei pääse laitoksesta vapaasti poistumaan, sekä tieto siviilipalvelukseen määrätyn vapautumisajankohdasta 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten;

10) Kansaneläkelaitokselta tieto siviilipalvelusvelvollisesta, jolle on myönnetty kansaneläkelain (568/2007) mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen vammaistuki 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten palveluskelpoisuuden ja sijoitettavuuden selvittämiseksi;

11) työvelvollisuusrekisteriä poikkeusoloissa ylläpitävältä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta tieto siviilipalvelusvelvollisesta, jolle on valmiuslain mukaisesti annettu työmääräys työvelvollisena 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten poikkeusolojen tehtäviin sijoitettavuuden selvittämiseksi; ja

12) Opetushallitukselta opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kautta7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua siviilipalvelukseen määräämistä varten tieto siviilipalvelusvelvollisen saamasta opiskelupaikasta, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opinto-oikeudesta tämän lykkäyshakemuksen ratkaisemista varten sekä tieto siviilipalveluksen reserviin ja varareserviin kuuluvan suorittamista tutkinnoista 65 §:ssä tarkoitettuun siviilipalveluksen reservin ja varareservin sotilaallisten poikkeusolojen aikaiseen palvelukseen määräämistä varten.

Siviilipalveluspaikalla on oikeus saada seuraavat tiedot:

1) Siviilipalveluskeskukselta ennen yksittäisen siviilipalvelusvelvollisen valintaa välttämättömät tiedot palvelukseen otettavan siviilipalvelusvelvollisen koulutuksesta ja työkokemuksesta työhön soveltuvuuden arviointia varten;

2) siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuutta tutkineelta laillistetulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä salassapitosäännösten estämättä sellaiset välttämättömät tiedot palveluksessaan olevan siviilipalvelusvelvollisen terveydentilasta, joilla on merkitystä palveluskelpoisuuden kannalta.

Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla siten kuin siitä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan.

Muutoksen hakemiseen kutsuntalautakunnan tai Puolustusvoimien aluetoimiston 12 §:ssä tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen sovelletaan asevelvollisuuslain 12 luvun säännöksiä muutoksen hakemisesta kutsuntalautakunnan tai aluetoimiston asevelvollisuusasiassa tekemään päätökseen.

Siviilipalveluskeskuksen päätökseen, joka koskee palveluskelpoisuutta, siviilipalvelukseen määräämistä, täydennyspalvelukseen määräämistä, lykkäystä, etuutta, siviilipalveluspaikan määräämistä, palveluksesta vapauttamista, täydennyspalveluksesta vapauttamista, palveluspaikkahakemuksen hyväksymistä tai peruuttamista taikka asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevan lain mukaiseen palvelukseen siirtymistä, saa vaatia oikaisua Siviilipalveluskeskukselta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Siviilipalvelukseen määräämistä, täydennyspalvelukseen määräämistä, lykkäystä, siviilipalveluspaikan määräämistä, palveluksesta vapauttamista tai täydennyspalveluksesta vapauttamista koskeva oikaisuvaatimus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.

Päätökseen, johon saa vaatia 1 momentissa tarkoitettua oikaisua, ei saa hakea suoraan muutosta valittamalla. Siviilipalveluskeskuksen oikaisuasiassa antamaan päätökseen sekä muuhun Siviilipalveluskeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitus Siviilipalveluskeskuksen siviilipalveluspaikan siirtoa koskevasta päätöksestä on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, ellei hallintotuomioistuin toisin määrää.

Kotiuttamista koskeva valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei hallintotuomioistuin toisin määrää.

Kurinpitorangaistus voidaan panna täytäntöön välittömästi Siviilipalveluskeskuksen päätöksen antamisen jälkeen, jollei kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano siviilipalvelusvelvollisen jäljellä olevan palvelusajan kuluessa muutoin ole mahdollista.

Siviilipalvelusvelvollisen, joka ei ole suorittanut asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta ja joka haluaa siirtyä suorittamaan mainittua palvelusta, on tehtävä siirtymistä koskeva hakemus Siviilipalveluskeskukselle.

Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä hakemus, jos:

1) siinä ilmoitetaan, etteivät 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista;

2) hakemus on tehty joko ennen koulutusjakson alkamista tai seitsemän päivän kuluessa koulutusjakson aloittamisesta; ja

3) siviilipalvelusvelvollista ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty näiden lakien mukaiseen palvelukseen.

Hakemusta ei voida hyväksyä sen jälkeen, kun koulutusjakson aloittamisesta on kulunut enemmän kuin seitsemän päivää eikä sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus on jätetty siviilipalvelusvelvollisen jo saatua määräyksen siviilipalvelukseen, siviilipalvelusvelvollisen on kuitenkin noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä ilmoitettava hakemuksen hyväksymisestä Puolustusvoimien aluetoimistolle.

Täydennyspalvelusvelvollinen voi yhden kerran palata suorittamaan asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta. Täydennyspalvelusvelvollisen, joka haluaa palata suorittamaan asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, on tehtävä palaamista koskeva hakemus Siviilipalveluskeskukselle.

Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä hakemus, jos siinä ilmoitetaan, etteivät 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus on jätetty täydennyspalvelusvelvollisen jo saatua määräyksen täydennyspalveluskoulutukseen, täydennyspalvelusvelvollisen on kuitenkin noudatettava annettua määräystä siihen asti, kunnes Siviilipalveluskeskus ratkaisee hakemuksen ja peruuttaa antamansa määräyksen.

Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä ilmoitettava hakemuksen hyväksymisestä Puolustusvoimien aluetoimistolle.

Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada poliisilta virka-apua siviilipalvelusvelvollisen etsimiseksi ja siviilipalvelusmääräyksen toimittamiseksi hänelle.

Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada poliisilta tarpeellista virka-apua siviilipalvelusvelvollisen kiinniottamiseksi, jos siviilipalvelusvelvollinen jättää ilman laillista estettä saapumatta palvelukseen tai keskeyttää palveluksen luvatta. Siviilipalveluskeskus voi pyytää poliisia etsintäkuuluttamaan siviilipalvelusvelvollisen, jos tätä ei ole saatu tavoitettua.

Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada poliisilta virka-apua siviilipalvelusvelvollisen toimittamiseksi Siviilipalveluskeskukseen, jos se on välttämätöntä palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseksi.

Poliisin antama virka-apu Siviilipalveluskeskukselle on maksutonta. Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että se ei vaaranna poliisille säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien suorittamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Siviilipalveluskeskuksen ja Puolustusvoimien on annettava kutsunnanalaisille riittävät tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 93 §:n 1 momentin 12 kohtaa sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä toukokuuta 2027.

Joukko-osaston komentajan ja Siviilipalveluskeskuksen velvollisuudesta antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot tämän pykälän sisällöstä säädetään asevelvollisuuslain 107 §:ssä ja siviilipalveluslain 55 §:ssä. Työnantajan oikeudesta saada tieto palveluksen päättymisen ajankohdasta säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (332/2019) 30 §:n 2 momentissa ja siviilipalveluslain 94 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sotilasavustus maksetaan sen kuukauden alusta, jona sitä on haettu, aikaisintaan kuitenkin palvelukseenastumispäivästä tai, jos oikeus avustukseen on syntynyt myöhemmin, sanotusta ajankohdasta lukien, sen kalenterikuukauden loppuun, jona asevelvollinen on kotiutettu tai hänen palveluksensa on keskeytynyt yhdenjaksoisesti vähintään 14 vuorokauden ajaksi siten, ettei kyseistä keskeytysaikaa lueta asianomaisen palvelusajaksi. Reservin kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin Puolustusvoimissa, täydennyspalvelukseen tai kertauspalvelukseen kutsutulle asevelvolliselle ja hänen omaiselleen avustus maksetaan koko palvelusajalta.

Sotilasavustus maksetaan hakijan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille etukäteen kuukausittain. Maksupäivä on kunkin kuukauden ensimmäinen tai toinen pankkipäivä. Reservin kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin Puolustusvoimissa, täydennyspalvelukseen tai kertauspalvelukseen kutsutulle tai hänen omaiselleen avustus maksetaan jälkikäteen joko kuukausittain tai kertasuorituksena.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .