Sairaanhoitajien jatkokoulutuksen helpottaminen

Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus ). Toimiluvassa voidaan määrätä, että ammattikorkeakoulun tulee antaa ensihoitajakoulutusta, kätilökoulutusta tai terveydenhoitajakoulutusta.

Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ensihoitajakoulutusta, kätilökoulutusta ja terveydenhoitajakoulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi järjestää ammatillista opettajankoulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina. Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnoista ja niiden rakenteesta, laajuudesta, osaamistavoitteista sekä suorittamisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa sellaisia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutukseen kuuluvia opintoja sekä ammatillista opettajankoulutusta, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.

Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Ammattikorkeakoulussa suoritettuun sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), liitetään myös tutkintonimike:

1) ensihoitaja (AMK) säännellyn ensihoitajakoulutuksen suorittamisen perusteella;

2) kätilö (AMK) säännellyn kätilökoulutuksen suorittamisen perusteella;

3) terveydenhoitaja (AMK) säännellyn terveydenhoitajakoulutuksen suorittamisen perusteella.

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutusta, joka antaa valmiudet toimia kyseisessä ammatissa tai tehtävissä. Koulutuksen suorittamisen edellytyksenä on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), aiempi opistoasteen sairaanhoitajan tutkinto tai ulkomailla suoritettu sairaanhoitajakoulutus. Koulutus voidaan suorittaa sairaanhoitajakoulutuksen suorittamisen jälkeen. Ensihoitaja- tai terveydenhoitajakoulutuksen voi suorittaa myös yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Koulutusten laajuudesta, osaamistavoitteista ja suorittamisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus ja ammatillinen opettajankoulutus sekä opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin järjestää sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun.

Opetushallitus perii tutkintoa, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta opiskelemaan hakevilta lukukausikohtaisen hakemusmaksun. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys.

Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus ). Tilauskoulutuksena voi järjestää myös ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta.

Ammattikorkeakoulun on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutukseen taikka ammatilliseen opettajankoulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattavat maksut lukuvuodessa. Ammattikorkeakoulun vuosittaisen maksutuoton tulee kattaa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden koulutuksen järjestämiskustannukset, joihin sisältyy myös opiskelijoille maksetut apurahat ja muut avustukset. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseen kohdennetuista ammattikorkeakoulun ulkopuolisista lähteistä peräisin olevista lahjoituksista tai avustuksista maksettavia apurahoja ja avustuksia ei huomioida koulutuksen järjestämiskustannuksissa. Ammattikorkeakoulu päättää koulutuksen järjestämiskustannusten laskentaan ja maksujen perimiseen sekä apurahojen ja muiden avustusten maksamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Ensihoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen opintojen tulee pituudeltaan vastata puolentoista lukuvuoden päätoimisia opintoja. Terveydenhoitajakoulutuksen opintojen tulee pituudeltaan vastata yhden lukuvuoden päätoimisia opintoja. Jos ensihoitaja- tai terveydenhoitajakoulutus suoritetaan yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa, opintojen tulee yhteispituudeltaan vastata neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja.

Ensihoitaja-, kätilö ja terveydenhoitajakoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), tai se joka on suorittanut opistoasteen sairaanhoitajan tutkinnon. Ensihoitaja-, kätilö ja terveydenhoitajakoulutukseen voidaan lisäksi ottaa opiskelijaksi vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittanut, jolla on oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä Suomessa. Ensihoitaja-, tai terveydenhoitajakoulutukseen, joka toteutetaan sairaanhoitajakoulutuksen kanssa yhtenäisenä koulutuksena, voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut 1 momentissa säädetyn koulutuksen.

Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, tai erikoistumiskoulutusta, ensihoitaja-, kätilö tai terveydenhoitajakoulutusta taikka ammatillista opettajankoulutusta.

Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan sellaista korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa taikka ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutukseen otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijat ammattikorkeakoulun sisällä voidaan valita erikseen muista siirto-opiskelijoista.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suorittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen saa suorittaa vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitettu ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opiskelija saa tutkintoa, erikoistumiskoulutusta, ammatillista opettajankoulutusta taikka ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon, erikoistumiskoulutukseen, ammatilliseen opettajankoulutukseen taikka

ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa vastaavasti lukea hyväkseen sekä korvata opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja sitä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa mainittuna ajankohtana tai sen jälkeen.

Opiskelija, joka on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, johon liitetään tutkintonimike ensihoitaja, kätilö tai terveydenhoitaja, johtavan koulutuksen, voi suorittaa edellä mainitun tutkinnon tai siirtyä suorittamaan tämän lain 11 b §:ssä tarkoitettua koulutusta, jos hän on 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla kelpoinen hakemaan koulutukseen. Opiskelija siirtyy kuitenkin suorittamaan mainittua koulutusta, jos hän ei ole suorittanut tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2037. Jos opiskelija ei ole 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla kelpoinen hakemaan koulutukseen, hän siirtyy suorittamaan myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja. Ammattikorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Opiskelija voi siirtyessään lukea hyväkseen tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyneet opintosuorituksensa. Opiskelijoihin, jotka jatkavat tutkinnon suorittamista, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös 4 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen opintojen tukikuukausien enimmäismäärästä.

Mitä 15 b–15 h §:ssä säädetään opintolainahyvityksestä, koskee myös opintolainansaajaa, joka on suorittanut säädetyssä suorittamisajassa sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK) ja tämän lisäksi ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Edellä 15 b §:n 3 momentissa säädetystä poiketen opintolainahyvitykseen on oikeutettu tämän pykälän 1 momentissa säädetyn lisäksi myös opintolainansaaja, joka on suorittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), sekä tämän jälkeen opintolainahyvitykseen oikeuttavassa suorittamisajassa ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä opintolainansaajan opintolainahyvitykseen oikeuttavasta opintojen suoritusajasta, kun opintolainansaaja suorittaa sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), sekä tämän lisäksi ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Jos opintolainansaaja on suorittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), ja tämän jälkeen ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutuksen, opintolainahyvityksen hakemiseen sovelletaan 15 e §:n 2 momenttia. Kansaneläkelaitos tutkii oikeuden opintolainahyvitykseen edellä mainittujen koulutusten osalta opintolainansaajan hakemuksesta. Hakemus on jätettävä Kansaneläkelaitokselle kahden vuoden kuluessa edellä mainitun koulutuksen suorittamisesta.

Jos opintolainansaaja, joka on suorittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), on tämän jälkeen suorittanut ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen opintolainan hyvitys on 15 f §:n 1 momentissa säädetyn estämättä enintään 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka on kertynyt kyseisten opintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja hyvitykseen oikeuttavan koulutuksen suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana ilman lainaan pääomitettuja korkoja. Jos ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitettu koulutus alkaa samana lukukautena kuin aiempi opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto on suoritettu, koulutuksen perusteella huomioidaan opintolainahyvitysoikeutta ratkaistaessa opintolaina koulutuksen aloittamista seuraavan lukukauden alusta alkaen. Opintolainahyvityksen määrä lasketaan enintään sen lainamäärän perusteella, joka vastaa kyseisten koulutusten tavoitteellisen suorittamisajan tai laajuutta vastaavan ajan mukaista opintolainan määrää. Opintolainahyvityksen määrää laskettaessa otetaan huomioon opintolainaa enintään 400 euroa tukikuukautta kohti. Opintolainaa otetaan huomioon yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Siltä osin kuin koulutusten tavoitteellinen suorittamisaika tai laajuus ei ole täysiä vuosia, hyvityksen enimmäismäärää laskettaessa opintolainaa otetaan huomioon viideltä kuukaudelta puolta lukuvuotta kohti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksestä opintojen viivästyessä silloin, kun opintolainansaaja on suorittanut sairaanhoitajatutkinnon jälkeen ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tätä lakia sovelletaan opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitettua koulutusta varten 1 päivänä elokuuta 2028 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Lakia sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitettua koulutusta varten ennen 1 päivää elokuuta 2028 alkavaan koulutukseen, jos hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2028 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautunut ensimmäistä kertaa läsnä olevaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita opintolainahyvitystä koskevia säännöksiä.