Pariisin ilmastosopimukseen liittyminen
Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Suomi sitoutuu kansainväliseen Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. Sopimus velvoittaa osapuolet asettamaan ja kiristämään päästövähennystavoitteitaan viiden vuoden välein.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.10.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 26.10.2016
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 127
- Vahvistettu
- 11.11.2016
- Säädös
- 926/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Suomi hyväksyy ja saattaa voimaan YK:n ilmastopuitesopimuksen alaisen Pariisin ilmastosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset blankettilailla. Sopimus luo maailmanlaajuisen kehikon vuoden 2020 jälkeisille ilmastotoimille korvaten Kioton pöytäkirjan velvoitteet.
Mitä se tarkoittaa
Sopimus ohjaa Suomen ja koko EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikkaa vuodesta 2021 alkaen. EU:n yhteisenä tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä tuo uusia velvoitteita ja ohjauskeinoja erityisesti energiantuotannolle, teollisuudelle, liikenteelle ja maataloudelle sekä velvoittaa kehittyneitä maita osallistumaan kehittyvien maiden ilmastorahoitukseen.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
127 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä kansainväliseen Pariisin ilmastosopimukseen. Kaikki eduskuntaryhmät tukivat sopimuksen ratifiointia laajassa yksimielisyydessä ja pitivät sitä historiallisena edistysaskeleena. Keskustelua ja erimielisyyksiä syntyi lähinnä kansallisista toimenpiteistä, erityisesti metsien käytöstä, hiilinieluista ja päästövähennysten kiristämistarpeesta.
- Miten metsien hakkuut ja hiilinielut tulisi huomioida ilmastotoimissa?
- Ovatko EU:n ja Suomen nykyiset päästövähennystavoitteet riittävän kunnianhimoisia?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus tuki vahvasti sopimuksen ratifiointia ja piti sitä historiallisena askeleena sekä merkittävänä tilaisuutena suomalaiselle cleantech-elinkeinolle.
”Kuten täällä on hyvin todettu, tämä on todella ainutlaatuisen hieno ja historiallinen sopimus, ja on hienoa, että Suomikin hyvässä aikataulussa on tässä mukana.”
— Pertti Salolainen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset tukivat sopimusta sen laajan kansainvälisen kattavuuden vuoksi, mutta toivat esiin huolia Suomen päästövähennysten kohtuullisuudesta ja metsätalouden toimintaedellytyksistä.
”Oleellista Pariisin ilmastosopimuksessa on se, että se on mahdollisimman kattava, ja siihen itse kukin meistä voi olla tyytyväinen.”
— Simon Elo - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti sopimusta ja korosti maailmanlaajuisen sitoutumisen merkitystä sekä puhtaan teknologian ja kestävän metsätalouden tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia Suomelle.
”Pariisin sopimus oli käännekohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, koska käytännössä kaikki kynnelle kykenevät maat sen hyväksyivät.”
— Kimmo Tiilikainen - SDPPuolesta
SDP piti sopimusta välttämättömänä ja historiallisena edistysaskeleena ja peräänkuulutti nopeita käytännön toimia sekä kunnianhimoisempaa energia- ja ilmastostrategiaa.
”Pariisissa viime joulukuussa saavutettua ilmastosopimusta voidaan pitää historiallisena ja tähän asti merkittävimpänä edistysaskeleena ilmastonmuutoksen torjumisessa.”
— Sanna Marin - VihreätPuolesta
Vihreät kannattivat sopimuksen nopeaa hyväksymistä ja vaativat Suomelta ja EU:lta entistä tiukempia ilmastotoimia ja nopeaa irtautumista fossiilisista polttoaineista.
”Ympäristövaliokunta tukee yksimielisesti Pariisin sopimuksen ratifiointia ja on erittäin tyytyväinen sen nopeaan voimaantuloon.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki sopimusta pitäen sitä välttämättömänä globaalina velvollisuutena, mutta painotti, että tavoitteet edellyttävät koko talouden ja elämäntavan uudistamista.
”Sopimus on historiallinen, ja on hienoa olla hyväksymässä sitä Suomen puolesta eduskunnassa.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta
RKP piti sopimusta vuosisadan tärkeimpiin kuuluvana asiakirjana ja korosti Suomen mahdollisuuksia hyötyä uusiutuvan energian ja energiateknologian viennistä.
”För en gångs skull har en stor majoritet av världens länder kunnat förena sig inför det hot som den globala klimatuppvärmningen medför.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannattivat sopimusta ja korostivat kattavan kansainvälisen sitoutumisen tärkeyttä teollisuuden hiilivuodon estämiseksi.
”Pariisin sopimus näyttää siinä mielessä mallia, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa pitää tavoitteena aina olla mahdollisimman kattava sopimus”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 127 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu ei jatkunut. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 200/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 200/2016 vp tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 200/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Sopimuksen ainoa ja lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 18.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 21.10.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 25.10.2016Ainoa käsittely · Täysistunto
- 25.10.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisestaHyväksytty · 926/2016 · 11.11.2016
- Pariisin sopimusHyväksytty · 1093/2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Pariisissa 12 päivänä joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2§
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.