HE 200/2016 vpHyväksyttyVireille 13.10.2016

Pariisin ilmastosopimukseen liittyminen

Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Suomi sitoutuu kansainväliseen Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. Sopimus velvoittaa osapuolet asettamaan ja kiristämään päästövähennystavoitteitaan viiden vuoden välein.

Tila
Hyväksytty
Vireille
13.10.2016
Viimeisin tapahtuma
26.10.2016
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
127
Vahvistettu
11.11.2016
Säädös
926/2016

Mitä ehdotetaan

Suomi hyväksyy ja saattaa voimaan YK:n ilmastopuitesopimuksen alaisen Pariisin ilmastosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset blankettilailla. Sopimus luo maailmanlaajuisen kehikon vuoden 2020 jälkeisille ilmastotoimille korvaten Kioton pöytäkirjan velvoitteet.

Mitä se tarkoittaa

Sopimus ohjaa Suomen ja koko EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikkaa vuodesta 2021 alkaen. EU:n yhteisenä tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä tuo uusia velvoitteita ja ohjauskeinoja erityisesti energiantuotannolle, teollisuudelle, liikenteelle ja maataloudelle sekä velvoittaa kehittyneitä maita osallistumaan kehittyvien maiden ilmastorahoitukseen.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

127 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä kansainväliseen Pariisin ilmastosopimukseen. Kaikki eduskuntaryhmät tukivat sopimuksen ratifiointia laajassa yksimielisyydessä ja pitivät sitä historiallisena edistysaskeleena. Keskustelua ja erimielisyyksiä syntyi lähinnä kansallisista toimenpiteistä, erityisesti metsien käytöstä, hiilinieluista ja päästövähennysten kiristämistarpeesta.

  • Miten metsien hakkuut ja hiilinielut tulisi huomioida ilmastotoimissa?
  • Ovatko EU:n ja Suomen nykyiset päästövähennystavoitteet riittävän kunnianhimoisia?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus tuki vahvasti sopimuksen ratifiointia ja piti sitä historiallisena askeleena sekä merkittävänä tilaisuutena suomalaiselle cleantech-elinkeinolle.

    Kuten täällä on hyvin todettu, tämä on todella ainutlaatuisen hieno ja historiallinen sopimus, ja on hienoa, että Suomikin hyvässä aikataulussa on tässä mukana.
    Pertti Salolainen
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Perussuomalaiset tukivat sopimusta sen laajan kansainvälisen kattavuuden vuoksi, mutta toivat esiin huolia Suomen päästövähennysten kohtuullisuudesta ja metsätalouden toimintaedellytyksistä.

    Oleellista Pariisin ilmastosopimuksessa on se, että se on mahdollisimman kattava, ja siihen itse kukin meistä voi olla tyytyväinen.
    Simon Elo
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta kannatti sopimusta ja korosti maailmanlaajuisen sitoutumisen merkitystä sekä puhtaan teknologian ja kestävän metsätalouden tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia Suomelle.

    Pariisin sopimus oli käännekohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, koska käytännössä kaikki kynnelle kykenevät maat sen hyväksyivät.
    Kimmo Tiilikainen
  • SDPPuolesta

    SDP piti sopimusta välttämättömänä ja historiallisena edistysaskeleena ja peräänkuulutti nopeita käytännön toimia sekä kunnianhimoisempaa energia- ja ilmastostrategiaa.

    Pariisissa viime joulukuussa saavutettua ilmastosopimusta voidaan pitää historiallisena ja tähän asti merkittävimpänä edistysaskeleena ilmastonmuutoksen torjumisessa.
    Sanna Marin
  • VihreätPuolesta

    Vihreät kannattivat sopimuksen nopeaa hyväksymistä ja vaativat Suomelta ja EU:lta entistä tiukempia ilmastotoimia ja nopeaa irtautumista fossiilisista polttoaineista.

    Ympäristövaliokunta tukee yksimielisesti Pariisin sopimuksen ratifiointia ja on erittäin tyytyväinen sen nopeaan voimaantuloon.
    Satu Hassi
  • Vasemmistoliitto tuki sopimusta pitäen sitä välttämättömänä globaalina velvollisuutena, mutta painotti, että tavoitteet edellyttävät koko talouden ja elämäntavan uudistamista.

    Sopimus on historiallinen, ja on hienoa olla hyväksymässä sitä Suomen puolesta eduskunnassa.
    Hanna Sarkkinen
  • RKPPuolesta

    RKP piti sopimusta vuosisadan tärkeimpiin kuuluvana asiakirjana ja korosti Suomen mahdollisuuksia hyötyä uusiutuvan energian ja energiateknologian viennistä.

    För en gångs skull har en stor majoritet av världens länder kunnat förena sig inför det hot som den globala klimatuppvärmningen medför.
    Anders Adlercreutz
  • Kristillisdemokraatit kannattivat sopimusta ja korostivat kattavan kansainvälisen sitoutumisen tärkeyttä teollisuuden hiilivuodon estämiseksi.

    Pariisin sopimus näyttää siinä mielessä mallia, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa pitää tavoitteena aina olla mahdollisimman kattava sopimus
    Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 127 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu ei jatkunut. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 200/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 200/2016 vp tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 200/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Sopimuksen ainoa ja lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 13.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 18.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 20.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 21.10.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 25.10.2016Ainoa käsittely · Täysistunto
  6. 25.10.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisestaHyväksytty · 926/2016 · 11.11.2016
  • Pariisin sopimusHyväksytty · 1093/2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Pariisissa 12 päivänä joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pariisissa joulukuussa vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen, joka on Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopuitesopimuksen alainen. Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, pyrkien rajoittamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, suhteessa esiteolliseen aikaan, vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suunnata rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä. Sopimuksella osapuolet sitoutuvat tekemään lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sopimuksen tavoitteiden toimeenpanon edistämiseksi. Osapuolet sitoutuvat saavuttamaan itse määrittelemänsä päästövähennystavoitteet sekä laativat tarvittavat politiikkatoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästövähennystavoitteet laaditaan ja annetaan tiedoksi viiden vuoden välein, jolloin uusien tavoitteiden on oltava edistyneempiä aiemmin annettuihin tavoitteisiin verrattuna. Päästövähennysten riittävyyttä suhteessa sopimuksen pitkänaikavälin tavoitteeseen tarkastellaan samoin joka viides vuosi. Pariisin sopimus on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, jolloin Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi on jo päättynyt. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhdessä asettama ensimmäinen päästövähennystavoite vuosille 2021‒2030 pannaan täytäntöön ilmasto- ja energiakehystä koskevalla unionin lainsäädännöllä. Komissio on tätä tarkoitusta varten antanut säädösehdotukset päästökauppajärjestelmän uudistamisesta, jäsenvaltioiden päästövähennyksistä päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla eli niin sanotulla taakanjakosektorilla sekä maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsänhoito- sektorin sisällyttämisestä EU:n ilmasto- ja energiakehykseen vuodelle 2030. Esitykseen sisältyy lakiehdotus Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pariisin sopimuksen kansainvälinen voimaantulo edellyttää, että sopimukseen on sitoutunut vähintään 55 osapuolta, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasujen päästöistä on vähintään 55 prosenttia. Sopimuksen voimaantulokynnys täyttyi 5 päivänä lokakuuta 2016 ja Pariisin sopimus tulee voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.