Työttömyysvakuutusmaksujen korottaminen vuodelle 2022
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut nousevat hieman vuoden 2022 alusta alkaen. Korotuksella turvataan työttömyysetuuksien rahoitusta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 21.10.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 1.12.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 5
- Vahvistettu
- 16.12.2021
- Säädös
- 1189/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuoden 2022 työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää korotetaan 0,20 prosenttiyksikköä, josta palkansaajan ja työnantajan osuus on kummallakin 0,10 prosenttiyksikköä. Lisäksi työnantajamaksun ja omavastuumaksun palkkasummarajoja tarkistetaan palkkakertoimella sekä lakiin lisätään säännös tiettyjen korvausten tilityksestä Työllisyysrahastolta valtiolle.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2022 ja koskee kaikkia työntekijöitä ja työnantajia. Palkansaajan maksu nousee 1,50 prosenttiin ja työnantajan perusmaksu on 0,50 prosenttia 2 197 500 euron palkkasummaan asti sekä sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia. Korotukset kasvattavat Työllisyysrahaston maksukertymää yhteensä noin 178 miljoonalla eurolla ja vähentävät verotuloja vähennyskelpoisuuden vuoksi noin 51 miljoonalla eurolla.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
5 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työttömyysvakuutusmaksujen maltillista korottamista vuodelle 2022 työttömyysetuuksien rahoituksen turvaamiseksi. Esitys oli sinänsä yksimielinen, mutta keskustelussa heräsi laajempaa väittelyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuudesta ja uudistamistarpeista.
- Pitäisikö ansiosidonnainen työttömyysturva ulottaa kaikille työntekijöille?
- KeskustaPuolesta
Keskusta suhtautui myönteisesti työttömyysturvan yleismallin kehittämiseen pitkällä aikavälillä, mutta katsoi suuren järjestelmäuudistuksen kuuluvan hallitusohjelmatasoiseen valmisteluun.
”pidän tätä kuitenkin sikäli isona uudistuksena, että se olisi parempi hallitusohjelman tasoisena uudistuksena, siinä sovittavana uudistuksena, viedä eteenpäin.”
— Petri Honkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto puolusti maksujen korotusta välttämättömänä toimena koronapandemian kasvattamien työttömyysmenojen kattamiseksi ja Työllisyysrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi.
”Työllisyysrahaston mukaan työttömyysvakuutusmaksujen maltillinen korotus varmistaa rahaston maksuvalmiuden ja työttömyysturvan rahoituksen ensi vuodelle.”
— Hanna Sarkkinen - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti nykyistä rahoitusjärjestelmää epäoikeudenmukaisena, koska kaikki maksavat siitä valtaosan mutta vain kassoihin kuuluvat saavat ansiosidonnaista turvaa. Ryhmä vaati järjestelmän laajentamista universaaliksi kaikille työttömille.
”Tänään julkistetussa vaihtoehtobudjetissa kokoomus esittää, että ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömille.”
— Ben Zyskowicz
Kooste on tuotettu tekoälyllä 5 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 201/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 26.10.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 17.11.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 23.11.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.11.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 26.11.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1189/2021 · 16.12.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 18 §:n 1—5 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 24 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 914/2020, sekä lisätään lakiin siitä lailla 542/2012 kumotun 25 §:n tilalle uusi 25 § seuraavasti:
18 §Työttömyysvakuutusmaksujen määrä
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2022 on 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2022 se on 0,50 prosenttia palkasta palkkasumman 2 197 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2022 on 0,74 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2022 on 0,50 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen yhteismäärästä palkkasumman 2 197 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,18 prosenttia palkasta.
Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2022 on 0,50 prosenttia palkasta palkkasumman 2 197 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,49 prosenttia palkasta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen muutokset jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken. Työnantajan keskimääräisessä maksussa otetaan huomioon myös omavastuumaksu. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 2 197 500 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 2 197 500 euroa. Edellä mainittu neljäsosa ilmaistaan täysinä prosenttiyksikön sadasosina lähimpään viiteen sadasosaan pyöristettynä.
24 §Maksuvelvollisuus
Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 197 500 euroa, jos:
1) työsuhteen irtisanomisesta tai työntekijän lomauttamisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisiin lisäpäiviin; tai
2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 61 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 64 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 63 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.
24 a §Omavastuumaksun määrä
Täysimääräinen omavastuumaksu on 90 prosenttia 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta etuusmenosta. Täysimääräinen omavastuumaksu peritään, jos yrityksen 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkasumma on vähintään 35 160 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 197 500 euroa.
25 §Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisten rahamäärien tilitys
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain Työllisyysrahaston tekemän esityksen perusteella valtiolle maksettavan valtion rahoitusosuutta vastaavan osuuden Työllisyysrahastolle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla suoritetuista rahamääristä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.