Laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Tätä lakia sovelletaan valtioon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn, jos vaatimus perustuu valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin taikka toimintaan, josta valtio vastaa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta riippumatta. Tätä lakia sovelletaan myös kolmannen osapuolen esittämään korvausvaatimukseen, jonka Suomen valtio on sitoutunut käsittelemään Suomea sitovan joukkojen tai kansainvälisen sotilasesikunnan asemaa koskevan sopimuksen tai puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen (SopS 69/2024) perusteella. Kun kyse on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioon tai ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990) 39 artiklan mukaiseen sovintoratkaisuun perustuvasta korvauksesta taikka muun kansainvälisen lainkäyttö- tai tutkintaelimen tuomioon tai päätökseen perustuvasta korvauksesta, lakia sovelletaan kuitenkin vain korvauksen maksamiseen valtion varoista.

Tätä lakia ei sovelleta tasavallan presidenttiin, tasavallan presidentin kansliaan, eduskunnan valtiopäivätoimintaan, oikeuskansleriin, oikeuskanslerinvirastoon eikä eduskunnan oikeusasiamieheen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan kohdistuviin vahingonkorvausvaatimuksiin eikä sellaisen esine- tai varallisuusvahinkoon perustuvan korvausvaatimuksen käsittelyyn, joka koskee:

1) Puolustusvoimien toiminnassa kiinteistölle aiheutunutta vahinkoa tai sotilaallisesta kriisinhallinnasta taikka Puolustusvoimien ulkomailla tapahtuvasta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, harjoitustoiminnasta tai muusta kansainvälisestä toiminnasta johtuvaa vahinkoa;

2) poliisin ja rajavartiolaitoksen toiminnassa aiheutunutta vahinkoa;

3) ulosotossa aiheutunutta vahinkoa;

4) maanmittaustoimituksessa aiheutunutta vahinkoa tai maanmittauslaitoksen ylläpitämien rekistereiden virheestä tai puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa;

5) verotukseen perustuvaa vahinkoa taikka Tullin kantamien tullien, verojen ja maksujen määräämisessä aiheutunutta vahinkoa; tai

6) liikenneväylien ylläpitämisestä johtuvaa vahinkoa.

Tätä lakia ei sovelleta myöskään sopimukseen, valtion palvelussuhteeseen, julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin (1397/2016), vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettuun lakiin (1398/2016) taikka puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettuun lakiin (1531/2011) perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn.

Tätä lakia sovelletaan henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneiden vaatteiden ja muiden henkilökohtaisten käyttöesineiden korvaamiseen myös silloin, kun kysymyksessä on 2 momentin 1–4 ja 6 kohdassa tarkoitettu vahinko.

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa vahingonkorvaustoiminnassa toimivaltainen viranomainen on Valtiokonttori. Valtiokonttori vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa valtion etua ja oikeutta kaikissa tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Jos toimivalta on 1 §:n 2 momentin 1–6 kohdassa tarkoitetussa asiassa jakautunut, toimivaltainen viranomainen voi valtuuttaa toisen viranomaisista vastaamaan valtion puolesta ja valvomaan valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa.

Valtiokonttori valvoo strategisen johtoesikunnan pyynnöstä Pohjois-Atlantin liiton etua tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa oikeudenkäyntiasiamiehenä voi toimia Valtiokonttoriin virkasuhteessa oleva, oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö.

Valtiokonttori voi jättää korvausvaatimuksen käsittelemättä, jos:

1) korvausvaatimuksen ratkaiseminen edellyttää suullisten todistuskeinojen käyttämistä;

2) Valtiokonttori on jo aiemmin ratkaissut hakijan samaan vahinkotapahtumaan liittyvän tämän lain mukaisen korvausvaatimuksen, eikä ole aihetta arvioida asiaa toisin; tai

3) sama korvausvaatimus on vireillä tai aiemmin ratkaistu yleisessä tuomioistuimessa, välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisessa menettelyssä taikka kansainvälisessä lainkäyttö- tai tutkintaelimessä.

Jos Valtiokonttori jättää korvausvaatimuksen käsittelemättä, sen on annettava hakijalle ohjeet kanteen nostamiseksi valtiota vastaan käräjäoikeudessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valtiokonttorin tehtävänä on, jollei toimivallasta muualla toisin säädetä:

1) järjestää valtion velanhoito-, sijoitus- ja rahoituspalveluja sekä hoitaa valtion lainojen, takausten, takuiden ja korkotukien hallinnointiin ja valvontaan liittyviä tehtäviä;

2) hoitaa valtion keskuskirjanpitoa ja valmistella valtion tilinpäätös sekä ohjata valtion virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen taloushallintoa ja maksuliikettä;

3) huolehtia osaltaan valtion vahingonkorvaus- ja etuusasioista, jäämistöoikeudellisista asioista, maksuvapautusasioista sekä eräiden vakuutusten laiminlyöntimaksujen ja vakuutusmaksua vastaavien maksujen määräämisestä;

4) toimia kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon ylläpidosta vastaavana viranomaisena sekä rekisterinpitäjänä;

5) tuottaa ja kehittää valtionhallinnon analysointi- ja raportointipalveluja sekä julkaista palveluissa tuotettua tietoa yleisessä tietoverkossa ohjauksen ja johtamisen tueksi sekä valtion toiminnan ja varojen käytön tehokkuuden ja avoimuuden varmistamiseksi sekä tuottaa analyysejä valtioneuvostolle valmistelun ja päätöksenteon tueksi;

6) toimia valtionavustustoiminnan tietovarannon ja siihen sisältyvien palvelujen ylläpidosta vastaavana viranomaisena sekä valtionavustustietojen julkaisemisen ja käytön palvelun tietoaineiston tuottajana ja julkaisijana sekä tuottaa valtionavustusten ja valtion-avustustoiminnan analysointi- ja raportointipalveluja valtioneuvostolle valmistelun ja päätöksenteon tueksi;

7) hoitaa osaltaan Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointia, valvontaa ja tarkastusta;

8) ylläpitää sähköistä hankintailmoitusjärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja;

9) kehittää valtion työelämää;

10) hoitaa muut kuin 1–9 kohdassa tarkoitetut virastolle laissa säädetyt ja valtiovarainministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Valtiokonttorilla on oikeus käsitellä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun taloustietovarantoon liittyvän tehtävän ja 6 kohdassa tarkoitettujen valtionavustustoiminnan tietovarannon ja siihen sisältyvien palvelujen ylläpitoa koskevien tehtävien toteuttamiseksi välttämättömiä henkilötietoja ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Valtioneuvoston kanslialla, ulkoministeriöllä, valtiovarainministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada Valtiokonttorilta hoitamiinsa valtion velanhoito-, sijoitus- ja rahoituspalveluihin sekä valtion lainojen, takausten, takuiden ja korkotukien hallinnointiin ja valvontaan liittyviin tehtäviin sisältyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä kunkin ministeriön oman hallinnonalan tehtävien hoitamisen kannalta. Tämän lisäksi valtiovarainministeriöllä on valtion taloudellisen riskienhallinnallisen tilanteen selvittämiseksi ja riskien minimoimiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada mainitut tiedot myös edellä mainittujen ministeriöiden alaisen hallinnon vastuiden osalta. Sisäministeriöllä, valtiovarainministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, Tilastokeskuksella, Opetushallituksella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Lupa- ja valvontavirastolla, Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskuksella, Suomen Kuntaliitto ry:llä sekä Maakuntien tilakeskus Oy:llä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada Valtiokonttorilta tehtäviensä toteuttamiseksi välttämättömät kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon tiedot.

Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen säilyttämisen tarve on arvioitava viiden vuoden välein.

Valtiokonttorin on julkaistava muut kuin henkilötietoja sisältävät kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon tiedot yleisessä tietoverkossa. Valtiokonttorin on julkaistava valtionavustustoiminnan tietovarannon tietoja valtionavustustietojen julkaisemisen ja käytön palvelussa valtionavustuslain (688/2001) 32 d §:ssä säädetyllä tavalla.

Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon sekä valtionavustustoiminnan tietovarannon ja siihen sisältyvien palvelujen käytöstä ei peritä maksua.

Edellä 2 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamista varten Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä saada maksutta tunnistetietoineen välttämättömät asiakirjat ja tiedot:

1) asuntosäästöjärjestelmästä annetun lain (339/2025) asunnon käyttöä koskevan 16 §:n noudattamisen valvomiseksi Digi- ja väestötietovirastolta, Maanmittauslaitokselta, Suomen ympäristökeskukselta ja Verohallinnolta sekä asuntosäästöjärjestelmästä annetun lain 34 §:n 2 momentin ja asuntolainan valtiontakauksesta annetun lain (340/2025) 13 §:n 2 momentin mukaisen takautumisvaatimuksesta luopumista koskevan hakemuksen käsittelyä varten hakijan tulotiedot Verohallinnolta;

2) aravalain (1189/1993) 36 §:ssä säädetyn valvontatehtävän suorittamiseksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta, omistusarava- tai vuokra-aravalainoitetun asunnon sijaintikunnalta ja Verohallinnolta sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta annetun lain (1001/2024) 2 §:n 2 kohdassa säädetyn tehtävän hoitamiseksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta;11) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi: b) Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitoksilta, työnantajalta, työttömyyskassalta ja muulta etuuden myöntäjältä; c) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, kuntoutusta toimeenpanevalta taholta, muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä ja sosiaalipalveluiden tuottajalta sekä hoitolaitokselta; sekä d) Oikeusrekisterikeskukselta sakkorekisteristä perusteettomasti maksettua etuutta koskevan muutosilmoituksen tekemiseksi tulorekisteriin; 14) valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain (978/2014) nojalla käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai valtion edun valvomiseksi: b) Digi- ja väestötietovirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, Verohallinnolta, esitutkintaviranomaiselta, Poliisihallitukselta, Syyttäjälaitokselta, tuomioistuimelta, Ulosottolaitokselta, Oikeusrekisterikeskukselta sakko- ja rikosrekisteristä, valitusasioita käsittelemään perustetulta lautakunnalta, kanteluasian ratkaisseelta viranomaiselta ja Maahanmuuttovirastolta;

15) valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (530/2017) nojalla käsiteltävän asian ratkaisemiseksi:c) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, kuntoutusta toimeenpanevalta taholta, muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä ja sosiaalipalveluiden tuottajalta sekä hoitolaitokselta;

16) eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (269/1974) nojalla käsiteltävän asian ratkaisemiseksi:a) Digi- ja väestötietovirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, esitutkintaviranomaiselta, Syyttäjälaitokselta ja tuomioistuimelta; sekä b) vakuutuslaitokselta ja työnantajalta;

17) valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (794/1980) nojalla käsiteltävän asian ratkaisemiseksi:a) Digi- ja väestötietovirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, esitutkintaviranomaiselta, Syyttäjälaitokselta ja tuomioistuimelta; sekä b) vakuutuslaitokselta ja työnantajalta;

18) ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta laaditun valtion virkaehtosopimuslaissa (664/1970) tarkoitetun virka- ja työehtosopimuksen nojalla käsiteltävän asian ratkaisemiseksi: a) Digi- ja väestötietovirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, esitutkintaviranomaiselta ja Verohallinnolta; b) hoitolaitokselta; sekä c) vakuutuslaitokselta ja työnantajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tietoa ei kuitenkaan luovuteta, jos se on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 2, 5 tai 7–11 kohdan perusteella. Valtiokonttorilla on oikeus saada edellä 1 momentin 6, 8, 11–13 ja 15–18 kohdassa tarkoitettu tieto myös silloin, kun kysymyksessä on valtion edun valvominen valtion takautumisoikeutta tai korvauksen takaisinperintää koskevassa asiassa.

Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä saada maksutta Lääkevahinkovakuutuspoolilta sen hallussa olevat välttämättömät tiedot ja asiakirjat vuoden 2009 lääkevahinkokorvausten osittaisesta rahoittamisesta valtion varoista annetun lain (211/2013) nojalla Valtiokonttorille siirtyvän asian toimeenpanemiseksi.

Hallintokantelusta säädetään hallintolain (434/2003) 8 a luvussa. Valtiokonttorin tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Valtiokonttorin työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Valtiokonttorin osaston tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn kantelun ratkaisee kuitenkin kyseisen osaston osastonjohtaja lukuun ottamatta osastonjohtajan toimista tehtyä kantelua, jonka ratkaisee pääjohtaja.

Pääjohtajan toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö. Ministeriö voi siirtää sille tehdyn viraston tai sen virkamiehen toimia koskevan hallintokantelun viraston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, lukuun ottamatta Valtiokonttorin pääjohtajan toimia koskevaa hallintokantelua.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 2 e § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .

Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti:

16) Valtiokonttorille käsiteltävänä olevan liikennevakuutuslaissa, työtapaturma- ja ammattitautilaissa, valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta annetussa laissa (1012/2022), sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetussa laissa (1521/2016), opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetussa laissa, eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annetussa laissa, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016), pelastuslaissa (379/2011), virkatehtävässä apuna olleelle henkilölle eräissä tapauksissa suoritettavasta tapaturmakorvauksesta annetussa laissa (625/1967), meripelastuslaissa (1145/2001), valmiuslaissa (1552/2011), poliisilaissa (872/2011), käräjäoikeuden lautamiehistä annetussa laissa (675/2016), kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011), rikosvahinkolaissa (1204/2005), sotilasvammalaissa (404/1948), perintökaaressa (40/1965), syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetussa laissa (422/1974), maksuvapautuslaissa (529/1980), taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta annetussa laissa (1213/1990), riistavahinkolaissa (105/2009), asuntosäästöjärjestelmästä annetussa laissa (339/2025), asuntolainan valtiontakauksesta annetussa laissa (340/2025), eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa (78/2007) ja valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa (978/2014) tarkoitetun asian ratkaisemista varten sekä ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta laaditun valtion virkaehtosopimuslaissa (664/1970) tarkoitetun virka- ja työehtosopimuksen nojalla käsiteltävän asian ratkaisemista varten;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Patentti- ja rekisterihallitus vastaa yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston ja yhteiskehittämisen koordinaatiosta sekä sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen ja niiden välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittämisestä sekä välitysverkoston toiminnan ja käytön valvonnasta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Pandemrix-rokotteesta aiheutuneita vahinkoja koskevien korvausten toimeenpanosta vastaa 1 päivästä maaliskuuta 2029 lukien Valtiokonttori. Korvauksen määräämisessä noudatetaan vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2 a–2 d, 3, 4, 7 ja 8 §:ää. Korvausasian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä valtioon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelystä säädetään valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa (978/2014).

Lääkevahinkovakuutuspooli siirtää Valtiokonttorille Pandemrix-rokotteen aiheuttamille korvauksille osoitetun vakuutusmäärän siirtymähetkellä jäljellä olevan osan, kun korvausten toimeenpano 1 momentin mukaisesti siirtyy Valtiokonttorin tehtäväksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .