Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2021 neljännestä lisätalousarviosta sekä valtiontalouden suunnasta koronakriisin väistyessä. Hallituspuolueet korostivat talous- ja elvytyspolitiikan onnistumista, verotulojen kasvua ja lainanottotarpeen vähenemistä yli kahdella miljardilla eurolla. Oppositio puolestaan arvosteli menokehysten rikkomista, velkaantumisen jatkumista nousukaudella sekä elinkustannusten nousua, joten esitys oli kiistelty.

• –Onko hallituksen finanssipolitiikka ja menokehysten noudattaminen kestävällä pohjalla?
• –Ovatko panostukset oikeuslaitokseen, turvallisuuteen ja koulutukseen riittäviä?
• –Miten talouskasvua ja kansalaisten ostovoimaa tulisi tukea energian ja polttoaineiden hintojen noustessa?

• SDPPuolesta

  SDP piti esitystä osoituksena onnistuneesta kriisinhoidosta, jonka ansiosta työllisyys on vahvistunut, valtion lainanottotarve vähentynyt ja tärkeät kohteet kuten poliisi ja järjestöt saaneet rahoitusta.

  ”Hallituksen talouspolitiikka näyttää tuottavan tulosta.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta tuki lisätalousarviota, koska talouden odotettua parempi toipuminen pienentää alijäämää ja esitys kohdentaa tarpeellisia lisäpanostuksia turvallisuuteen, yritystukiin ja maakuntiin.

  ”Miten hyvä taloustilanne näkyy tässä neljännessä lisätalousarvioesityksessä? No se näkyy siten, että miljardit siirtyvät niin sanotusti viivan oikealle puolelle: alijäämä pienenee eikä kasva tämän myötä.”

• VihreätPuolesta

  Vihreät tuki esitystä ja korosti, että talouden elpyminen mahdollistaa velanoton vähentämisen samalla kun tuetaan kulttuurialaa ja vahvistetaan kokonaisturvallisuutta.

  ”Tässä lisätalousarviossa hallitus kuitenkin pienentää nettolainanoton tarvetta 2,2 miljardia euroa.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Vasemmistoliitto katsoi oikein ajoitetun elvytyksen nostaneen työllisyyttä ja pienentävän työttömyysturvamenoja sekä valtion lainanoton tarvetta.

  ”Lisätalousarvio vähentää valtion nettolainanoton tarvetta yli 2 miljardilla eurolla ja vahvistaa julkista taloutta.”

• RKPPuolesta

  RKP kannatti lisätalousarviota pitäen talouden kehitystä ja verotulojen kasvua myönteisinä sekä tähdensi yritysten toimintaedellytysten ja työvoiman saatavuuden turvaamista.

  ”Mutta tällä hetkellä tulee kuitenkin enemmän verotuloja sisään kuin mitä arvioitiin, ja tässä lisätalousarviossa on tärkeitä panostuksia muun muassa poliisille ja paljon muuta.”

• KokoomusVastaan

  Kokoomus arvosteli hallitusta menokehysten rikkomisesta ja pysyvien menojen lisäämisestä nousukaudella sekä vaati työn verotuksen keventämistä ja menojen tiukempaa priorisointia.

  ”Tämän hallituksen ongelma on se, että se ei pysty asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, siis menoja.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset vastusti hallituksen talous- ja ilmastolinjaa sekä EU-elvytysvarojen kirjaamista tuloksi, ja toi esiin huolen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta.

  ”Tulopuolelle on laitettu EU:n elpymisvälineestä saatavat 271 miljoonaa. Tämä on siis omaa rahaamme, jonka joudumme maksamaan moninkertaisesti myöhemmin takaisin.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Kristillisdemokraatit arvosteli velkaantumisen jatkumista ja menokehyksistä luopumista noususuhdanteen aikana sekä peräänkuulutti toimia ostovoiman tukemiseksi.

  ”Mutta on harmillista, että nämä puheet eivät ole nyt synkronissa sen kanssa, minkälaista politiikkaa hallitus on harjoittanut.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 84 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.