Toisen asteen kriisivarautumisen vahvistaminen

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) Häiriötilanteella poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää koulutuksen järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat:a) vakava epidemia; b) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku; c) vaikutuksiltaan vakava kyberisku; d) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö; e) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt; f) suuronnettomuudet; sekä g) muut vaikutuksiltaan a–f alakohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet.

Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset.

Opetushallitus valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.

Sen lisäksi, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää

1) sellaista ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, ammattilentäjän tehtäviin helikopteritoiminnassa sekä lennonjohtajan tehtäviin;

2) koulutusta, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta.

Opetushallituksen tulee valmistella tutkinnon perusteet yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Järjestämisluvassa voidaan määrätä myös muista velvoitteista, jos koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä valtakunnallisesta tai alueellisesta etäopetustehtävästä tai varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvästä koordinointitehtävästä. Lisäksi järjestämisluvassa voidaan määrätä tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista sekä kehittämis- ja muista tehtävistä.

Valtakunnallinen tai alueellinen etäopetustehtävä sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvä koordinointitehtävä voidaan määrätä hakijalle, jolla on voimassa oleva järjestämislupa. Tehtävien määräämisen edellytyksenä on hakijan koulutustoiminnan laaja-alaisuus sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön on päätöksenteon yhteydessä varmistuttava siitä, että kyseisten tehtävien järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan alueellisten tehtävien maantieteellinen kattavuus sekä molempien kansalliskielten asema.

Tehtävän myöntämisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Poiketen mitä 45 §:ssä säädetään, yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta laatia ja päivittää henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä 45 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa taikka antaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle tai lailliselle edustajalle mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen.

Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua säännöstä.

Poiketen siitä mitä 52 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, jos näyttöä ei yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää myös muulla osaamisen arvioinnilla siltä osin, kuin osaamista ei poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa.

Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua säännöstä.

Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää Opetushallitukselta kirjallisesti oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, Opetushallitus voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.

Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten sitä estämättä pyynnöstä toimittaa Opetushallitukselle sekä 119 §:n 1 momentissa tarkoitetulle kuljettajien ammattipätevyystoimikunnalle niille säädettyjen tehtävien hoitamisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun Opetushallituksen tai rehtorin päätökseen.

Opetushallitus asettaa kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan, jonka tehtävänä on vastata liikenteen palveluista annetun lain 193 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kokeiden järjestämisestä ja valvonnasta sekä mainitun lain 31 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 4 momentissa tarkoitettujen todistusten antamisesta. Toimikunnan jäsenet toimivat virkavastuulla. Toimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi asettaa työelämätoimikunnan määräajaksi. Toimikunnan tehtävänä on osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja niiden perusteiden kehittämiseen sekä toimia työelämän asiantuntijaelimenä ammatillista koulutusta koskevissa asioissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen toimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja päätöksenteosta.

Koulutuksen järjestäjän henkilöstöön, osaamisen arvioijaan ja kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Koulutuksen järjestäjien tulee tehdä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän, muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien, lukiokoulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja perusopetuksen järjestäjien sekä nuorisotyötä tekevien julkisten tahojen ja yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa.

Yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Koulutuksen järjestäjien on laadittava poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa.

Lupa- ja valvontavirasto valvoo koulutuksen järjestäjien varautumista. Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä puutteiden korjaamisesta, jos varautumisessa havaitaan puutteita.

Koulutuksen järjestäjän on pyynnöstä toimitettava salassapitosäännösten estämättä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista varten tarvittavat välttämättömät tiedot. Lupa- ja valvontavirasto koostaa tilannekuvan häiriötilanteista ja poikkeusoloista opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 119, 120 ja 122 §:ää sovelletaan 30 huhtikuuta 2027 asti.

Häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää ylioppilastutkinnon kokeiden siirtämisestä korkeintaan kolme kuukautta kerrallaan.

Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää ylioppilastutkinnon järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa kokelaiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat:

1) vakava epidemia;

2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku;

3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku;

4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö;

5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt;

6) suuronnettomuudet; sekä

7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet.

Sellaiselta englanninkielistä ylioppilastutkintoa suorittavalta henkilöltä, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion eikä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, edellytetään, että hänelle on ulkomaalaislain nojalla myönnetty muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa tai hänen aloittaessaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen oikeuttavat englanninkieliset lukio-opintonsa hänellä on ollut muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja päätökseen, jolla rehtori tai koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin on määrännyt 15 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Seuraamusta koskeva päätös ja tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Valitukset tulee käsitellä kiireellisinä.

Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu tai hylätty, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Tässä pykälässä tarkoitetussa oikaisumenettelyssä tehtyä Ylioppilastutkintolautakunnan päätöstä ei tarvitse perustella hallintolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Rehtorilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 5 a §:n 4 momentissa tarkoitetun oleskelulupaa koskevan edellytyksen arvioimista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta, mahdollinen etäopetuksen valtakunnallinen tai alueellinen tehtävä, mahdollinen varautumisen ja valmiussuunnittelun koordinointiin liittyvä tehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutuksen järjestäjä päättää lukioista, joissa koulutusta järjestetään, jollei luvassa toisin määrätä.

Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän määräämisen edellytys on hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön on päätöksenteon yhteydessä varmistuttava siitä, että myönnetyt tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan alueellisten tehtävien maantieteellinen kattavuus ja molempien kansalliskielten asema.

Tehtävän myöntämisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset.

Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää koulutuksen järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat:

1) vakava epidemia;

2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku;

3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku;

4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö;

5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt;

6) suuronnettomuudet; sekä

7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet.

Jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti tässä laissa säädetyllä tavalla valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa tai 18 a §:ssä tarkoitetussa häiriötilanteessa, voidaan opetuksen järjestämisessä poiketa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään:

1) lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) 11 §:ssä säädetystä opintojen mitoituksesta;

2) lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä säädetystä opintojen rakenteesta ja opintojen laajuudesta.

Koulutuksen järjestäjän on perittävä kolmannen maan kansalaiselta lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka hakee oleskelulupaa opiskelun perusteella tai oleskelee maassa opiskelun perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksu peritään myös kolmannen maan kansalaiselta, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja opintoja etäopetuksessa. Lukuvuosimaksun suuruus on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Jos koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on alempi kuin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, on lukuvuosimaksun suuruus vähintään koulutuksen järjestäjän yksikköhinta. Yhtä tai useampaa oppiainetta opiskelemaan otetuilta opiskelijoilta perittävän maksun määrä on vähintään opintopistettä kohden keskimääräinen yksikköhinta tai sitä alempi järjestäjäkohtainen yksikköhinta jaettuna luvulla 30. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta:

1) joka osallistuu tilauskoulutukseen; taikka

2) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 21 a §:n 4 momentissa tarkoitetun oleskelulupaa koskevan edellytyksen arvioimista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.

Yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Koulutuksen järjestäjien on laadittava poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa.

Lupa- ja valvontavirasto valvoo koulutuksen järjestäjien varautumista. Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä puutteiden korjaamisesta, jos varautumisessa havaitaan puutteita.

Koulutuksen järjestäjän on pyynnöstä toimitettava salassapitosäännösten estämättä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista varten tarvittavat välttämättömät tiedot. Lupa- ja valvontavirasto koostaa tilannekuvan häiriötilanteista ja poikkeusoloista opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Koulutuksen järjestämisessä sovelletaan, mitä asianomaisen järjestäjän osalta perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään opetuksen julkisuudesta, kokeilusta, erityisopetuksen tai erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, oppilas- ja opiskeluhuollosta, henkilöstöstä, varautumisesta ja valmiussuunnitelmista, yhteistyöstä opiskelijoiden huoltajien kanssa, oppilas- tai opiskelijakunnasta, koulutuksen arvioinnista sekä tietojensaannista ja henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä, jollei laissa toisin säädetä. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaisen koulutuksen järjestäjän osalta kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään perusopetuslain 36, 36 a, 36 b ja 36 d–36 g §:ssä lukuun ottamatta jälki-istuntoa koskevaa sääntelyä, lukiolain 40–43 ja 45–48 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80, 85–87, 89–93 ja 115 §:ssä sekä mitä kurinpitotoimien muutoksenhausta säädetään mainituissa laeissa. Jos kunta järjestää koulutusta ilman järjestämislupaa, sovelletaan tässä momentissa tarkoitetun osalta, mitä mainituista asioista perusopetuslaissa säädetään. Poiketen siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, opetukseen osallistumisen epäämiseen sovelletaan, mitä epäämisestä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.

Häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset.

Häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjä voi päättää etäopetukseen siirtymisestä, jos se on tarpeen opetuksen järjestämiseksi turvallisesti ja terveellisesti, eikä se merkittävästi vaaranna koulutuksen tavoitteiden toteutumista.

Häiriötilanteella tarkoitetaan tässä laissa poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka estää koulutuksen järjestämisen siten kuin muualla tässä laissa säädetään tai joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden. Häiriötilanne voi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Häiriötilanteita ovat:

1) vakava epidemia;

2) vakava ilkivalta tai rikollisuus taikka terroristinen tai muu väkivaltainen isku;

3) vaikutuksiltaan vakava kyberisku;

4) vakava energiahuollon tai kunnallistekniikan häiriö;

5) vaikutuksiltaan vakava luonnon- tai ympäristökatastrofi tai sään ääri-ilmiöt;

6) suuronnettomuudet; sekä

7) muut vaikutuksiltaan 1–6 kohtiin rinnastuvat vakavat häiriötilanteet.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos perustason ammattipätevyys suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymässä koulutuskeskuksessa osana siellä annettavaa ammatillista koulutusta, perustason ammattipätevyyskoulutukseen sisältyvien teoriakokeiden ja perustason ammattipätevyyskokeiden järjestämisestä ja valvonnasta sekä niitä koskevien todistusten antamisesta vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 119 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuljettajien ammattipätevyystoimikunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa hyväksymiensä koulutuskeskusten valvonnasta, mutta se voi osoittaa tehtävän Opetushallitukselle. Jos perustason ammattipätevyyskoulutuksen teoriakoe tai perustason ammattipätevyyskoe järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymässä koulutuskeskuksessa annettavan ammatillisen koulutuksen yhteydessä, arvioijien nimeämisestä vastaa koulutuksen järjestäjä.

Tämän lain 256 §:n 6 momentissa tarkoitetusta oikaisupyynnöstä annettuun kuljettajien ammattipätevyystoimikunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä toukokuuta 2027. Sitä ennen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 35 §:ssä tarkoitettuna perustason ammattipätevyyskoulutusta tai jatkokoulutusta antavana koulutuskeskuksena saavat toimia ne kokeiluluvan saaneet koulutuksen järjestäjät, joilla tämän lain voimaan tullessa on ollut oikeus järjestää kyseistä koulutusta, ellei oikeutta toimia koulutuskeskuksena myöhemmin peruuteta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 29 §:n nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi muussa laissa säädetyn mukaisesti:

4) huolehtia ulkomailla suoritettujen opintojen ja ammattipätevyyden tunnustamiseen sekä kieli- ja kääntäjätutkintoihin liittyvistä tehtävistä;

5) käsitellä ammatillisen tutkintokoulutuksen osaamisen arvioinnin oikaisupyynnöt.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .