Metsän uudistamisilmoituksen käyttöönotto

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta puolustusvalmiuden turvaamiseen tarvittavilla alueilla Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen aloitteesta toteutettaviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät välittömästi maanpuolustukseen, palvelevat valtion käyttöä ja ovat puolustusvalmiuden turvaamiseksi välttämättömiä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

8) pohjoisella Suomella Lapin maakunnan sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kuntien muodostamaa aluetta;

9) eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuulla puunkorjuuta, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamisen edistämisen ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla.

Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että kasvatushakkuun jälkeen käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena. Kasvatushakkuussa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston riittävän määrän arvioinnissa otetaan huomioon käsittelyalueen maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, kasvatushakkuiden toteuttamistapa sekä puuston keskipituus, jolla tarkoitetaan kasvatuskelpoisten puiden pituuden aritmeettista keskiarvoa.

Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko 8 §:n mukaisesti. Kun kasvatushakkuu tehdään eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuuna, käsittelyalueella on huolehdittava metsänuudistumisen edellytyksistä.

Metsän uudistamisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

Uudistaminen voidaan toteuttaa viljelemällä tai luontaisella uudistamisella. Uudistamisen yhteydessä on tarvittaessa raivattava taimikon kasvua haittaavat puut ja pensaat, torjuttava heinittyminen, käsiteltävä maanpinta ja järjesteltävä vesitalous. Lisäksi edellä mainittujen perustamistoimenpiteiden jälkeen on tarvittaessa huolehdittava taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja muusta jälkihoidosta. Luontaista uudistamista käytettäessä käsittelyalueella on oltava edellytykset taimien syntymiselle.

Myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun yhteydessä käsittelyalueella on huolehdittava siitä, että käsittelyalueella on edellytykset taimien syntymiselle metsän uudistumiseksi.

Taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa velvoitteen aiheuttaneen puunkorjuun päättymisestä.

Jos 2 §:n 1 momentin 4–6 kohdan mukaiselle alueelle kohdistuvassa rakentamislaissa (751/2023) tarkoitetussa maisematyöluvassa on metsätaloudelle asetettu sellaisia toimenpiderajoituksia, joiden noudattaminen ei mahdollista tämän lain mukaista metsän uudistamisvelvoitteen täyttämistä, tätä lakia katsotaan kuitenkin noudatetun. Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvoite raukeaa, jos kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä huolimatta alueelle ei synny taimikkoa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun taimikon saavuttamisen tarkemmista määräajoista maantieteellisen sijainnin mukaan sekä luontaisen uudistamisen edellytyksistä. Samoin valtioneuvoston asetuksella säädetään metsän uudistumisen edellytyksistä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun yhteydessä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös taimikon riittävästä tiheydestä ja muista arviointiperusteista, kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä taimikon aikaansaamiseksi ja taimikon perustamistoimenpiteistä erilaisilla kasvupaikoilla.

Siltä osin kuin kiinteistön tai muun alueen sellainen hallintaoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus, johon sisältyy oikeus tehdä uudistushakkuu, kuuluu muulle kuin maanomistajalle, myös vastuu uudistamisvelvoitteen toteuttamisesta kuuluu tällaisen oikeuden haltijalle, ellei toisin ole sovittu tai määrätty. Silloin kun maanomistaja on luovuttanut yksinomaan metsänhakkuuoikeuden, uudistamisvelvoitteen toteuttaminen kuuluu maanomistajalle.

Ilmoitus on toimitettava viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainitusta määräajasta, jos metsäkeskus on metsänkäyttöilmoituksen käsittelyn yhteydessä arvioinut, että 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden alaan kuuluva hakkuu tai käsittely on metsäkeskuksella olevien käsittelyaluetta koskevien tietojen perusteella tämän lain velvoitteiden mukainen.

Metsänkäyttöilmoituksessa on ilmoitettava maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan henkilötunnus, kun kyseessä on luonnollinen henkilö ja y-tunnus, kun kyseessä on muu kuin luonnollinen henkilö. Edellä säädetty velvoite koskee myös hakkuuoikeudenhaltijaa, jos hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle ennen ilmoituksen tekemistä. Luonnollisen henkilön on ilmoitettava henkilötunnuksen ohella myös y-tunnus, jos hänellä on sellainen metsätalouden harjoittamista varten.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin pienikokoisen puuston hakkuusta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään 10 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyn ilmoittamisesta metsänkäyttöilmoituksessa ja muista kyseisessä ilmoituksessa ilmoitettavista tiedoista.

Maanomistajan tai sen, jolla on 9 §:n mukainen vastuu metsän uudistamisvelvoitteesta, on tehtävä metsäkeskukselle kirjallisesti metsän uudistamisilmoitus.

Viljelemällä toteutettua uudistamista ja luontaista uudistamista koskeva ilmoitus on toimitettava sen jälkeen, kun 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut uudistamiseen liittyvät perustamistoimenpiteet on tehty, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua puunkorjuun päättymisestä. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun osalta ilmoitus on toimitettava puunkorjuun päätyttyä kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua puunkorjuun päättymisestä.

Uudistamisilmoituksessa on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun luonnollisen henkilön henkilötunnus ja muun kuin luonnollisen henkilön osalta y-tunnus. Luonnollisen henkilön on ilmoitettava henkilötunnuksen ohella myös y-tunnus, jos hänellä on sellainen metsätalouden harjoittamista varten.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset metsän uudistamisilmoituksessa toimitettavista tiedoista.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

4) tekee metsän monimuotoisuuden kannalta 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisen tärkeään elinympäristöön kohdistuvan hoito- tai käyttötoimenpiteen 10 a tai 10 b §:n taikka 10 b §:n nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka ilman lupaa tai lupaehdon vastaisesti,

5) laatii 7 §:ssä tarkoitetun leimikkosuunnitelman, joka on tämän lain säännösten vastainen ja jonka nojalla toteutetaan puunkorjuu tai

6) laiminlyö 14 a §:ssä säädetyn velvollisuuden metsän uudistamisilmoituksen tekemisestä tai tekee ilmoituksen säädetyn määräajan jälkeen,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsärikkomuksesta sakkoon.

Tässä laissa tarkoitettuun metsäkeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Metsäkeskuksella on valitusoikeus Ruokaviraston tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä, jos Ruokaviraston päätös poikkeaa metsäkeskuksen esityksestä. Metsäkeskuksella on myös valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla hallinto-oikeus on muuttanut Ruokaviraston päätöstä taikka kumonnut sen.

Poiketen siitä, mitä Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) 26 §:ssä säädetään, metsänkäyttöilmoitus, metsän uudistamisilmoitus ja ennakkotieto tämän lain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta erityisen tärkeästä elinympäristöstä ovat maksuttomia.

Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 14 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskus voi ratkaista automaattisesti tämän lain 14 §:n 4 momentissa tarkoitettua poikkeamista koskevan päätöksen. Poiketen siitä, mitä tämän lain 14 §:n 4 momentissa säädetään poikkeuksen myöntämisen edellytyksistä, nämä seikat otetaan poikkeusta myönnettäessä huomioon vain siltä osin kuin Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain (419/2011) 2 §:ssä tarkoitettuja metsätietoja on käytettävissä kiinteistön omistusta ja hallintaa sekä käsittelyaluetta koskevaan arviointiin asiaa automaattisesti ratkaistaessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 14 a §:ssä säädettyä velvoitetta metsän uudistamisilmoituksen tekemisestä ei sovelleta sellaisten hakkuiden yhteydessä, joissa puunkorjuu on päättynyt ennen lain voimaantuloa.