Vuoden 2018 toinen lisätalousarvio
Vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2018 toinen lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 25.10.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 28.11.2018
- Äänestyksiä
- 15
- Puheenvuoroja
- 62
- Säädös
- 1035/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 15 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
62 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Hallituksen toisessa lisätalousarviossa valtion velanottoa vähennettiin ja määrärahoja kohdennettiin muun muassa osaajapulan helpottamiseen, väyläverkkoon sekä maataloudelle. Hallituspuolueet korostivat talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumista suhdannehuipun aikana. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä riittämättömistä tulevaisuusinvestoinneista koulutukseen ja tutkimukseen, indeksijäädytysten jatkamisesta sekä väylien korjausvelan hoidosta.
- Käytetäänkö suhdannehuipun tuomat lisätulot oikein tulevaisuusinvestointeihin ja perusturvaan?
- Ovatko panostukset osaajapulan ratkaisemiseen ja koulutukseen riittäviä?
- Kohdennetaanko väylänpitoon ja korjausvelan purkamiseen tarpeeksi määrärahoja?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä puolusti esitystä korostaen työllisyyden parantumista, valtion velanoton merkittävää vähenemistä ja kohdennettuja panostuksia osaajapulaan, koulutukseen sekä liikenneväyliin.
”Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on saavuttamassa kaikki keskeiset talouspolitiikan tavoitteensa.”
— Petteri Orpo - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki lisätalousarviota, sillä talouskasvun ja parantuneen työllisyyden ansiosta varoja pystyttiin ohjaamaan osaamiseen, tiestön hoitoon, Merenkurkun laivaliikenteeseen ja maataloudelle.
”Juuri talouden yleisestä kuvasta, niin kuin edustaja Harakka totesi, johtuen meillä nyt on mahdollisuus panostaa niihin erittäin tärkeisiin, kauan odotettuihin asioihin.”
— Timo Kalli - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä kiitteli työllisyystilanteen kohentumista ja piti vastuullisena linjana sitä, että suhdannehuipussa pidetään taloudesta tarkkaa huolta ja panostetaan muuntokoulutukseen.
”Eli hyvään suuntaan mennään. Ja myös tämä 40 miljoonaa muuntokoulutukseen on erinomainen lisä tässäkin suhteessa.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä näki lisätalousarviossa useita hyviä ja loogisia määrärahakohteita, mutta arvosteli maahanmuuttomenoja sekä sitä, ettei talouskasvun hedelmiä jaettu heikoimmassa asemassa oleville indeksikorotuksina.
”Tämä lisäbudjettiesitys sisältää hyviä ja loogisia esityksiä. Velanotto vähenee 485 miljoonaa, ja tässä tehdään näitä panostuksia, mitä voidaan tehdä nyt, kun työllisyys on kohentunut”
— Ville Vähämäki - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja jätti vastalauseen, koska katsoi hallituksen jättävän velkaantumisen taustalle eikä hyödyntävän noususuhdannetta riittäviin tulevaisuusinvestointeihin koulutuksessa ja väylissä.
”Tämä esitys lisäta-lousarvioksi ei lainkaan muuta talouden yleistä kuvaa.”
— Timo Harakka - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä katsoi, että lisätalousarviossa ei vastata riittävän vakavasti ilmastokriisiin eikä hyödynnetä kasvaneita päästökauppatuloja täysimääräisesti kansainvälisiin ilmastotoimiin ja kehitysyhteistyöhön.
”On hyvä, että kehitysyhteistyön painopistettä siirretään ilmastoon ja ympäristöön, mutta kun katsoo hallituksessa tähän mennessä tapahtunutta — erittäin suuria leikkauksia myöskin kehitysyhteistyön saralla”
— Pekka Haavisto - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä arvosteli hallitusta siitä, että suhdannehuipusta huolimatta perusturvan leikkauksia ja indeksijäädytyksiä ei peruta eikä päästökauppatuloja tai T&K-panostuksia lisätä riittävästi.
”Kysymys kuuluu: jos perusturvalla eläville ei ole rahaa laskusuhdanteessa eikä ole rahaa noususuhdanteessa, niin milloin sitten hallituksen mielestä on kaikista köyhimpien vuoro?”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta
Ryhmä suhtautui esitykseen myönteisesti kiittäen parantuneita työllisyyslukuja ja erityisesti Merenkurkun laivaliikenteen saamaa valtion tukea.
”Haluan tässä yhteydessä myös kiittää valtiovarainministeri Orpoa sekä ministereitä Berner ja Lintilä Merenkurkun liikenteen tukemisesta.”
— Joakim Strand - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti esitystä monilta osin positiivisena erityisesti Merenkurkun yhteyksien, maatalouden lisätuen ja veteraanirahojen osalta, mutta muistutti huolesta valtionvelan pitkän aikavälin kehityksestä.
”Näistä iloisista asioista huolimatta haluaisin kiinnittää huomiota siihen EK:n pääekonomistin varoitukseen, josta puhuttiin eilen, että pidemmällä aikajänteellä meillä on kuitenkin valtionvelka lähtenyt kasvamaan”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 62 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 25.10.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 20.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 21.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 23.11.2018Ainoa käsittely · Täysistunto
- 23.11.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2018 toinen lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 1035/2018