Vuoden 2022 talousarvion täydennys

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta kävi laajan ja voimakkaan kiistan vuoden 2022 täydentävästä talousarviosta sekä valtiontalouden tilasta koronapandemian jälkeen. Hallituspuolueet korostivat elvyttävän talouspolitiikan ja hyvän koronanhoidon luomaa nopeaa kasvua ja parantunutta työllisyyttä. Oppositio sen sijaan arvosteli ankarasti hallitusta menokehyksistä lipsumisesta, liiallisesta velkaantumisesta nousukaudella sekä elinkustannusten noususta.

• –Onko valtion velkaantuminen nousukaudella vastuutonta?
• –Pitäisikö menokehyksistä pitää kiinni tiukemmin?
• –Ovatko toimet riittäviä terveydenhuollon kriisin ja työvoimapulan ratkaisemiseksi?
• –Pitäisikö polttoaine- ja energiaverotusta alentaa kansalaisten ostovoiman turvaamiseksi?

• SDPPuolesta

  SDP puolusti budjettia ja katsoi oikein mitoitetun talouspolitiikan nostaneen Suomen eurooppalaiseen kärkikaartiin talous- ja työllisyysluvuissa.

  ”Hallituksen talouspolitiikka ja koronakriisin hoito on ollut vahvasti kytkeytynyttä koko kriisin ajan.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta tuki talousarviota todeten elvytyksen ja onnistuneen koronanhoidon suojanneen taloutta romahdukselta ja vauhdittaneen työllisyyttä.

  ”Hyvä koronanhoito on ollut hyvää taloudenhoitoa: kuoppa ei kasvanut liian syväksi, ja siitä on kyetty nousemaan.”

• VihreätPuolesta

  Vihreät tukivat esitystä korostaen panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, vihreään siirtymään, osaamiseen sekä koronakriisistä toipumiseen.

  ”Hallituspuolueet ovat onnistuneet talouden ja työllisyyden osalta hyvin erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Vasemmistoliitto kannatti budjettia, koska se toteuttaa tärkeitä tasa-arvouudistuksia ja huolehtii heikoimmassa asemassa olevista leikkauspolitiikan sijaan.

  ”On hienoa, että tämä hallitus tekee monta isoa tasa-arvouudistusta, jotka parantavat konkreettisesti ihmisten arkea.”

• RKPPuolesta

  RKP tuki esitystä nähden talouden elpyneen ripeästi ja pitäen panostuksia hoitovelan purkamiseen ja työllisyyden nostamiseen tarpeellisina.

  ”Viime vuoden taloudellinen notkahdus on kuitenkin vaihtunut nopeaan elpymiseen, mutta alijäämä on edelleen suuri.”

• KokoomusVastaan

  Kokoomus vastusti esitystä katsoen hallituksen rikkovan menokehykset, ottavan holtittomasti velkaa ja laiminlyövän tarvittavat rakenteelliset työllisyysuudistukset.

  ”Vastuuttoman ylivelkaantumisen varaan ei voi rakentaa. Se romuttaa mahdollisuutemme taata hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä ympäristö lapsillemme.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset vastustivat esitystä ja esittivät hallitukselle epäluottamusta arvostellen holtitonta velanottoa, rahojen jakamista ulkomaille ja liikkumisen kallistumista.

  ”Perussuomalaiset ja monet asiantuntijat ovat arvostelleet hallituksen talouspolitiikkaa myötäsykliseksi.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Kristillisdemokraatit vastustivat hallituksen talouslinjaa ja kannattivat epäluottamusta huomauttaen, että budjetti velkaannuttaa maata eikä korjaa näkyvää hoivakriisiä.

  ”Suomi on hyvä maa, ei huono, mutta sillä on valitettavasti tällä hetkellä heikko hallitus, joka ei pysty tekemään kestävää talouspolitiikkaa.”

• Liike NytVastaan

  Liike Nyt vastusti linjaa arvostellen sitä, että velkaelvytystä jatketaan edelleen markkinoiden jo käännyttyä nousuun.

  ”Mutta minkä takia velkaelvytys on nyt jätetty päälle? Rahaa työnnetään surutta markkinoille, ja tämä päättyy erittäin huonosti ennemmin tai myöhemmin.”

• Valta kuuluu kansalleVastaan

  Valta kuuluu kansalle vastusti budjettia ja syytti hallitusta kansalaisten vapauden ja toimeentulon murentamisesta.

  ”Ettekö te, hyvät kollegat, oikeasti ymmärrä, missä tilassa tämä maa nyt on ja minkälaiseen ahdinkoon koko kansa on toimienne kautta ajautunut?”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 188 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.