Tutkimus- ja kehitysrahoituksen mitoituksen muuttaminen
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vuosittaiset korotukset sidotaan talousennusteisiin nykyistä tiheämmin, jolloin tarkistus tehdään joka vuosi. Samalla osaksi lakisääteistä T&K-rahoitusta voidaan jatkossa lukea myös muuta yritysten innovaatiotukea.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 8.10.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 21.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakisääteisen T&K-rahoituksen vuotuinen lisäys tarkistetaan jatkossa uusimman talousennusteen mukaan vuosittain voimassa olevan kahden vuoden välin sijaan. Lisäksi valtion T&K-rahoitukseksi voidaan lukea enintään 50 miljoonaa euroa talousarviosta myönnettävää innovaatiorahoitusta, joka ei täytä varsinaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää. Nämä muutokset mahdollistavat rahoitustason sopeuttamisen tarkemmin vuoden 2030 bruttokansantuotetavoitteeseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vähentää valtion menoja 10 miljoonaa euroa vuonna 2027, jolloin rahoituksen lakisääteinen korotus on 230 miljoonaa euroa voimassa olevan lain mukaisen 240 miljoonan euron sijaan. Kun tavoitteeseen voidaan lukea 50 miljoonaa euroa jo olemassa olevaa innovaatiorahoitusta, varsinaiseen tutkimustoimintaan osoitettava lisäys pienenee vastaavasti. Muutos tulee voimaan 1.1.2027 ja koskee valtion talousarviorahoituksen kohdentumista korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäysuran tarkistamista vuosittain sekä innovaatiotukien laskemista osaksi tätä kokonaisuutta. Hallituspuolueet pitivät muutoksia välttämättöminä valtiontalouden säästöjen ja tutkimustulosten nopeamman kaupallistamisen vuoksi. Vaikka tki-panostusten tärkeydestä vallitsi laaja parlamentaarinen yksimielisyys, oppositiosta esitettiin huolia rahoituksen ennustettavuuden heikkenemisestä ja todellisista leikkausaikeista.
- Heikentääkö rahoitustason tarkistaminen joka vuosi tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteistä ennustettavuutta?
- Onko innovaatiorahoituksen sisällyttäminen lakisääteiseen t&k-pottiin perusteltu keino tukea tutkimuksen kaupallistamista?
- Käytetäänkö lakimuutosta tosiasiassa vain keinona leikata t&k-määrärahoja valtiontalouden säästösyistä?
- KokoomusPuolesta
Korkean teknologian ja tuotekehityksen vahvistaminen on Suomen talouskasvulle välttämätöntä, ja lakimuutos antaa tarpeellisen lisäsysäyksen tutkimuksen tulosten viemiseen markkinoille ja yritysten hyödynnettäväksi.
”Meidän kaltainen kehittynyt talous voi kasvaa ainoastaan korkean teknologian ja korkean lisäarvon tuotteilla ja palveluilla.”
— Ville Valkonen - PerussuomalaisetPuolesta
Muutos mahdollistaa valtion menojen tarkan ja joustavan mitoituksen julkisen talouden säästöpaineissa, ja innovaatiorahoituksen mukaan ottaminen vauhdittaa tutkimustulosten kaupallistamista suomalaisiksi työpaikoiksi.
”Tämä mahdollistaa valtion vuosittaisten rahoituslisäysten mitoittamisen mahdollisimman tarkasti kohti vuoden 2030 tavoitetasoa.”
— Riikka Purra - SDPPuolesta varauksin
Parlamentaarinen sopu rahoitustasosta on tärkeä ja innovaatiorahoituksen laajentaminen ymmärrettävää tutkimuksen hyödyntämiseksi, mutta huolta herättävät yksityisten investointien laahaaminen ja menojen sitominen bkt:hen.
”Siinä mielessä ymmärrän sitä, että sitä viedään, yritetään saada tutkimuksen hedelmiä paremmin käyttöön ja niin poispäin.”
— Lauri Lyly - KeskustaPuolesta varauksin
T&k-panostukset ovat tärkeitä kansantaloudelle ja vientiyrityksille, mutta tutkimusrahoja ei tulisi suunnata elinkeinoelämää vaikeuttavaan ympäristötutkimukseen vaan konkreettisiin vientituotteisiin.
”Toivon, että nämä rahat käytettäisiin aitojen vientituotteiden kehittämiseen.”
— Hannu Hoskonen - VasemmistoliittoVastaan
Toistuvat lakimuutokset ja vuosittaiset tarkistukset heikentävät tutkimusrahoituksen ennustettavuutta, ja esityksen keskeisenä vaikutuksena pidetään t&k-rahoituksen leikkaamista aiemmin sovitusta tasosta.
”Käsillä oleva esitys joka tapauksessa vähentää rahoituksen ennustettavuutta, kun tasoa tarkastellaan jatkuvasti.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 21.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.10.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 20.10.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain (1092/2022) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1166/2025, seuraavasti:
2 § Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus valtion talousarviossa vuosina 2024–2030
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion vuosien 2024–2030 talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja sellaisten määrärahojen, joita ei oteta talousarvioon siihen aiemmin otetun valtuuden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseksi, määrää lisätään tasaisesti vuosittain valtiovarainministeriön vuosien 2027–2030 talousarvioesityksiä varten laatimien talousennusteiden perusteella siten, että valtuuksien ja määrärahojen määrä vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Määrään voidaan lukea enintään 50 miljoonaa euroa valtion talousarviosta innovaatiotoimintaan osoitettavaa rahoitusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 21.10.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.