Vuoden 2019 talousarvion täydennys

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2019 talousarvioesityksen täydentämisestä sekä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan linjasta vaalikauden päättyessä. Hallituspuolueet korostivat talouskasvua, työllisyyden merkittävää paranemista ja velkaantumisen taittumista. Oppositio puolestaan arvosteli hallitusta leikkauksista perusturvaan ja koulutukseen sekä heikompien unohtamisesta suhdannenousun aikana.

• –Ovatko talouskasvu ja parantunut työllisyys hallituksen politiikan vai suhdanteiden ansiota?
• –Kohdeltiinko pienituloisia ja perusturvan varassa eläviä oikeudenmukaisesti?
• –Tehtiinkö riittävästi panostuksia koulutukseen ja ilmastotoimiin?

• KokoomusPuolesta

  Kokoomus piti esitystä onnistuneena ja korosti työllisyyden vahvistumista sekä velanoton tarpeen kääntymistä laskuun hallituksen toimien ansiosta.

  ”Jos katsotaan ensin näitä isoja lukuja velkaantumisesta: Vuoden 18 eli kuluvan vuoden velkaantuminen aikanaan budjetoitiin 3,1 miljardiin euroon, ja nyt me olemme tälle vuodelle kuitenkin kohdentaneet”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta tuki esitystä ja katsoi hallituksen talouspolitiikan kääntäneen Suomen suunnan kohti työllisyyttä ja velanmaksukykyä.

  ”Ei politiikka koskaan täydellistä ole, mutta on tullut nämä keskeiset talouspolitiikan tulokset, jotka kaikki ovat toteutuneet.”

• Sininen tulevaisuusPuolesta

  Siniset puolusti talousarviota ja esitti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan nostaneen kymmeniätuhansia suomalaisia töihin.

  ”Nykyisen hallituksen aikana työllisyys on kasvanut noin 115 000 henkilöllä.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset vastusti esitystä ja esitti hallitukselle epäluottamusta vedoten muun muassa eriarvoisuuteen, köyhyyteen ja vanhustenhoidon epäkohtiin.

  ”Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon.”

• SDPVastaan

  SDP vastusti esitystä ja arvosteli hallitusta leikkauksista pienituloisten etuuksiin, aktiivimallin byrokratiasta sekä tulevaisuusinvestointien puutteesta.

  ”Hallituksen syvästi epäoikeudenmukainen linja kilpistyy juuri siihen, että tilanteessa, jossa on korkeasuhdanne, tilanteessa, jossa työllisyys kasvaa, talous kasvaa, jossa olemme saaneet kuulla, että kerta”

• VihreätVastaan

  Vihreät arvosteli esitystä riittämättömistä ilmastotoimista, ympäristölle haitallisista tuista sekä koulutukseen ja köyhyyden torjuntaan kohdistuneista laiminlyönneistä.

  ”On aivan selvä, että meidän täytyy tehdä kunnianhimoista politiikkaa siinä, että pystymme pitämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteessa”

• VasemmistoliittoVastaan

  Vasemmistoliitto vastusti talousarviota ja syytti hallitusta toistuvista leikkauksista pienituloisten toimeentuloon ja ammatilliseen koulutukseen talouskasvun aikanakin.

  ”Mikä on tämän hallituksen linja? Se on, että satoi tai paistoi, kaikista pienituloisimmilta leikataan.”

• RKPVastaan

  RKP esitti hallitukselle epäluottamusta ja ilmaisi huolensa pitkän aikavälin kestävyysvajeesta sekä työllisyys- ja koulutuspanostusten riittävyydestä.

  ”Aivan aluksi kannatan edustaja Blomqvistin tekemää epäluottamuslause-esitystä, jotta en unohda sitä asiaa.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Kristillisdemokraatit kannatti epäluottamuslausetta hallitukselle, vaikka antoikin tunnustusta talouskäänteestä, ja kantoi huolta kestävyysvajeesta sekä kehitysyhteistyöleikkauksista.

  ”Mutta tässä ihan ensiksi kannatan edustaja Östmanin tekemää epäluottamusesitystä.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 236 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.