HE 232/2020 vpHyväksytty muutettunaVireille 26.11.2020

Lentoliikenteen turvallisuuden ja rikosvastuun tehostaminen

Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan sekä rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain muuttamisesta

Suomi saattaa voimaan kolme kansainvälistä lentoliikenteen turvallisuussopimusta ja laajentaa rikoslakinsa soveltamisalaa lennoilla tehtyihin rikoksiin. Samalla säädetään rangaistavaksi eräiden vaarallisten tekojen ja liikenteen häirinnän yritykset.

Tila: Hyväksytty muutettuna
Vireille: 26.11.2020
Viimeisin tapahtuma: 26.5.2021
Äänestyksiä: 0
Puheenvuoroja: 3
Vahvistettu: 18.6.2021
Säädös: 534/2021
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Suomi liittyy siviili-ilmailun turvallisuutta ja laittomien tekojen ehkäisyä koskeviin Pekingin yleissopimukseen ja pöytäkirjaan sekä Montrealin pöytäkirjaan. Rikoslakia muutetaan niin, että Suomen tuomiovalta ulottuu tekoihin, joissa Suomi toimii koneen laskeutumisvaltiona tai lentotoiminnan harjoittajan kotivaltiona. Lisäksi kemiallisen ja biologisen aseen kiellon rikkomisen, vaarallisten aineiden kuljetusrikoksen sekä liikenteen häirinnän yritykset säädetään rangaistaviksi.

Mitä se tarkoittaa

Uudistus tehostaa lentomatkustajien ja -miehistön suojaa sekä helpottaa puuttumista matkustajahäiriköintiin ja kansainvälisiin terroriuhkiin. Suomen esitutkinta- ja oikeusviranomaiset saavat aiempaa laajemmat mahdollisuudet käsitellä ilmaliikenteessä tehtyjä rikoksia silloin, kun rikoksen tehnyt henkilö saapuu Suomeen laskeutuvassa koneessa tai teko kohdistuu suomalaiseen lentotoimijaan. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksilla samaan aikaan sopimusten voimaantulon kanssa.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

3 puheenvuoroa · 2 puhujaa · 1 keskustelu

Keskustelun pääkohdat

Eduskunnassa käsiteltiin kansainvälisten lentoliikenteen turvallisuussopimusten voimaansaattamista ja niihin liittyviä rikoslain muutoksia. Keskustelu oli täysin yksimielinen, ja edustajat korostivat kansainvälisen sopimusjärjestelmän merkitystä terrorismin torjunnassa ja lentoturvallisuuden parantamisessa.

SDPPuolesta
Esitys nähtiin tärkeänä askeleena monenkeskisen ja sopimuspohjaisen kansainvälisen järjestyksen vahvistamisessa, millä on konkreettista hyötyä tavallisten kansalaisten matkustusturvallisuudelle.
”tässä on mainio esimerkki siitä, minkälaisia konkreettisia hyötyjä on ihan tavallisten kansalaistenkin kannalta sillä, että me luomme tämmöistä yhteistä sopimusperusteista maailmanjärjestystä.”
— Kimmo Kiljunen
VihreätPuolesta
Sopimusten voimaansaattaminen saattaa päätökseen Suomen sitoutumisen kaikkiin YK:n terrorisminvastaisiin sopimuksiin ja yhtenäistää kansainvälisiä rikosoikeudellisia pelisääntöjä siviili-ilmailussa.
”Hallituksen esitykseen sisältyvät sopimukset kuuluvat YK:n terrorisminvastaisten sopimusten verkostoon, jonka vahvistaminen on osa kansainvälistä terrorisminvastaista työtä.”
— Pekka Haavisto

Kooste on tuotettu tekoälyllä 3 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

26.11.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
1.12.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
6.5.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
12.5.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
18.5.2021Ainoa käsittely · Täysistunto
21.5.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain11

1Laki kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdystä yleissopimuksestaHyväksytty · 534/2021 · 18.6.2021
2Laki ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävästä pöytäkirjastaHyväksytty · 535/2021 · 18.6.2021
3Laki rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdystä pöytäkirjastaHyväksytty · 536/2021 · 18.6.2021
4Laki rikoslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 537/2021 · 18.6.2021
Yleissopimus kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestäHyväksytty · 704/2021
Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisen ilmoituksen hyväksyminenHyväksytty · 704/2021
Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisen selityksen hyväksyminenHyväksytty · 704/2021
Ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävä pöytäkirjaHyväksytty · 705/2021
Ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan XXII artiklan a kohdassa tarkoitetun ilmoituksen hyväksyminenHyväksytty · 705/2021
Ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan XXII artiklan b kohdassa tarkoitetun selityksen hyväksyminenHyväksytty · 705/2021
Pöytäkirja rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisestaHyväksytty · 706/2021

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdystä yleissopimuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä Pekingissä 10 päivänä syyskuuta 2010 tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Yleissopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

2.Laki ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävästä pöytäkirjasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Pekingissä 10 päivänä syyskuuta 2010 tehdyn ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Pöytäkirjan muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3.Laki rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdystä pöytäkirjasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta Montrealissa 4 päivänä huhtikuuta 2014 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Pöytäkirjan muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

4.Laki rikoslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 23 luvun 11 a §, sellaisena kuin se on laissa 400/2002, sekä lisätään 1 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 626/1996, uusi 3 momentti, 11 luvun 8 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 212/2008 ja 874/2018, uusi 3 momentti, ja 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 212/2008 ja 874/2018, uusi 3 momentti sekä 44 luvun 13 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 400/2002, uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku – Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta

2 §Suomalaiseen alukseen liittyvä rikos

Lisäksi Suomen lakia sovelletaan rikokseen, joka on tehty:

1) ilma-aluksessa, joka laskeutuu Suomen alueelle ja jossa rikoksesta epäilty edelleen on;

2) sellaista ilma-alusta kohtaan tai sellaisessa ilma-aluksessa, joka on vuokrattu ilman miehistöä vuokralleottajalle, jonka päätoimipaikka tai sellaisen puuttuessa vakituinen asuinpaikka on Suomessa.

11 luku – Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan

8 §Kemiallisen aseen kiellon rikkominen

Yritys on rangaistava.

9 §Biologisen aseen kiellon rikkominen

Yritys on rangaistava.

23 luku – Liikennerikoksista

11 a §Liikenteen häirintä

Joka huomattavasti haittaa yleisen ilma-, raide- tai vesiliikenteen kulkua, on tuomittava liikenteen häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Yritys on rangaistava.

44 luku – Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista

13 §Vaarallisten aineiden kuljetusrikos

Tahallisen rikoksen yritys on rangaistava.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä Pekingissä 10.9.2010 tehdyn yleissopimuksen, Pekingissä 10.9.2010 tehdyn ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan sekä rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta Montrealissa 4.4.2014 tehdyn pöytäkirjan. Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset edellä mainittujen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi kyseisistä sopimuksista johtuen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia siten, että säädetään rangaistavaksi tiettyjen rikosten yritys sekä laajennetaan Suomen rikoslain soveltamisalaa tilanteisiin, joissa Suomi on ilma-aluksen laskeutumis- tai operaattorivaltio. Laskeutumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jonka alueelle ilma-alus, jossa rikos on tehty, laskeutuu rikoksesta epäillyn ollessa yhä ilma-aluksessa. Operaattorivaltiolla tarkoitetaan puolestaan lentotoiminnan harjoittajan kotivaltiota. Esitykseen sisältyvillä kansainvälisillä sopimuksilla pyritään parantamaan ja tehostamaan siviili-ilmailun turvallisuutta. Sysäyksenä sopimusten tekemiselle olivat yhtäältä 11.9.2001 New Yorkissa tapahtuneet terrori-iskut ja toisaalta lentoyhtiötilastoista ilmenevä, yhä lisääntyvä matkustajahäiriköinti. Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyllä yleissopimuksella osapuolet velvoitetaan kriminalisoimaan tietyt teot, jotka ovat omiaan vaarantamaan ilma-aluksen turvallisuuden, samoin kuin ilma-aluksen käyttäminen henkeen, terveyteen, omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvan vahingon aiheuttamiseksi, vaarallisten materiaalien vapauttaminen ilma-aluksesta tai näiden materiaalien käyttäminen ilma-alusta vastaan tai ilma-aluksessa sekä näiden materiaalien laittomasta vahingoittamistarkoituksesta tietoinen kuljettaminen ilma-aluksella. Samalla osapuolet velvoitetaan kriminalisoimaan kyseessä oleviin tekomuotoihin liittyvä uhkaus, tekojen yritys, tekoihin osallistuminen tai avunanto tekoihin. Ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävällä pöytäkirjalla täsmennetään kriminalisointivelvoitteita, laajennetaan tuomiovaltaisten valtioiden piiriä ja lisätään yleissopimukseen muun muassa tekijän oikeudenmukaista kohtelua koskevia määräyksiä. Rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyllä pöytäkirjalla laajennetaan myös tuomiovaltaisten valtioiden piiriä sekä lisätään lennolla mukana olevaa turvahenkilöä koskevia määräyksiä. Lisäksi pöytäkirjalla kannustetaan sopimusvaltioita ryhtymään oikeudellisiin toimenpiteisiin lennolla tapahtuvan häiriköinnin johdosta. Kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehty yleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 1.7.2018, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävä pöytäkirja 1.1.2018 ja rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehty pöytäkirja 1.1.2020. Ne tulevat Suomen osalta voimaan toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun Suomi on tallettanut sitoutumiskirjansa kunkin sopimuksen osalta. Voimaansaattamislakien voimaantuloista säädetään valtioneuvoston asetuksilla. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana, kuin kukin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Laki rikoslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään yleissopimuksen ja pöytäkirjojen tullessa voimaan Suomen osalta.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.