Lait kaupparekisterilain, yritys- ja yhteisötietolain 15 §:n ja Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Muusta ilmoitusvelvollisesta kuin yksityisestä elinkeinonharjoittajasta merkitään rekisteriin soveltuvin osin lisäksi:

5) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen tietoina ulkomainen rekisteri, johon yhteisö on merkitty, yhteisön rekisterinumero ja rekisteröity nimi kyseisessä rekisterissä sekä sivuliikkeen edustajan ja nimenkirjoittajan henkilötiedot;

6) tieto siitä, että osakeyhtiöllä on vain yksi osakkeenomistaja ja osakkeenomistajan henkilötiedot taikka, jos osakkeenomistaja on oikeushenkilö, oikeushenkilön tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot.

Sivuliikkeellä ei ole velvollisuutta ilmoittaa rekisteriviranomaiselle 1 ja 2 momentissa eikä 35 §:n 3 momentissa tarkoitettua tietoa tai asiakirjaa, jos rekisteriviranomainen on saanut tiedon tai asiakirjan tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132, jäljempänä yhtiöoikeusdirektiivi , 22 artiklassa tarkoitetun rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä. Jos yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä saatu tieto tai asiakirja on muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, rekisteriviranomaisella on kuitenkin oikeus pyytää siitä sivuliikkeeltä kielilain (423/2003) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu virallinen käännös. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee myös sivuliikettä rekisteriin merkittäessä sen perustaneesta ulkomaisesta elinkeinonharjoittajasta rekisteriin merkittäviä tietoja ja asiakirjoja.

Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta tarkastaa ilmoituksen tai hakemuksen ennakolta toiminimen tai aputoiminimen rekisteröintiä lukuun ottamatta.

Ennakkotarkastushakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä tarkastettava ilmoitus tai hakemus liitteineen. Ennakkotarkastushakemuksen voi tehdä yritys- ja yhteisötietolain 14 §:ssä tarkoitetut rekisteri-ilmoituksen tekemisestä vastuussa olevat. Jos ilmoitusvelvollista ei ole vielä rekisteröity, ennakkotarkastushakemuksen tekee sen perustaja.

Ennakkotarkastuksessa rekisteriviranomainen tutkii, ettei ilmoituksen tai hakemuksen rekisteröinnille taikka ilmoitukseen tai hakemukseen rekisteriviranomaisessa liittyvään muuhun toimeen ole estettä. Ennakkotarkastusta ei tehdä, jos ennakkotarkastushakemuksessa tarkoitettu ilmoitus tai hakemus on jo vireillä rekisteriviranomaisessa.

Rekisteriviranomainen antaa ennakkotarkastusta koskevan päätöksen vuodeksi. Päätöstä on vaatimuksesta noudatettava sen voimassaoloaikana tehtyä ennakkotarkastushakemuksen mukaista ilmoitusta tai hakemusta käsiteltäessä, jollei ennakkotarkastuksen jälkeisestä lainsäädäntömuutoksesta tai muusta erityisestä syystä johdu, ettei päätöstä voida noudattaa.

Vaadittaessa ennakkotarkastusta koskevan päätöksen noudattamista, ilmoituksella tai hakemuksella on ilmoitettava, jos ilmoitus tai hakemus liitteineen ja muine selvityksineen ei vastaa ennakkotarkastushakemusta.

Rekisteriviranomaisen on pyrittävä rekisteröimään ennakkotarkastettu ilmoitus tai hakemus tai tekemään muut ilmoituksen tai hakemuksen mukaiset toimet ilmoituksessa tai hakemuksessa pyydettynä ajankohtana.

Rekisteriviranomaisen on tarvittaessa varattava ennakkotarkastushakemuksen tekijälle mahdollisuus antaa lisäselvitystä tai täydentää ennakkotarkastushakemusta ennen ennakkotarkastusta koskevan päätöksen tekemistä. Jos ilmoitusvelvollinen ei vastaa ennakkotarkastushakemusta koskevaan selvitys- tai täydennyspyyntöön määräajassa, rekisteriviranomainen tekee ennakkotarkastushakemuksen sillensä jättämistä koskevan päätöksen.

Rekisteriviranomaisen on pyrittävä varmistamaan, että tieto tai asiakirja merkitään rekisteriin 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun rekisteriviranomaiselle on toimitettu kaikki rekisterimerkinnän tekemiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

Rekisteriviranomaisen on merkittävä osakeyhtiö tai sivuliike rekisteriin 5 arkipäivän kuluessa siitä, kun sille on toimitettu kaikki rekisterimerkinnän tekemiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Rekisterimerkinnän viivästyessä rekisteriviranomaisen tulee ilmoittaa viivästymisestä ilmoituksen tekijälle.

Rekisteriviranomaisen on merkittävä osakeyhtiön, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja sivuliikkeen muuttuneet tiedot ja asiakirjat rekisteriin 10 ja poikkeuksellisissa olosuhteissa 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun sille on toimitettu kaikki rekisterimerkinnän tekemiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

Rekisteriviranomainen määrää kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun ilmoitusvelvolliselle, joka ei kehotuksesta huolimatta:

1) korjaa 10 §:n mukaisesti 4 §:n tai sen 3 momentin nojalla annettujen säännösten, 5 tai 6 §:n, 10 §:n 2 momentin tai 11 §:n nojalla kaupparekisteriin ilmoitusvelvollisen ilmoituksen perusteella merkittävissä tiedoissa ja rekisteröitävissä asiakirjoissa olevia puutteita tai virheitä;

2) ilmoita rekisteritiedoistaan poistettavaksi merkintää 4 §:n 2 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä, joka ei liiketoimintakiellon tai muun henkilön kelpoisuuteen liittyvän syyn johdosta voi enää toimia rekisteriin merkityssä tehtävässä;

3) korjaa yritys- ja yhteisötietolain 11 §:n mukaisesti mainitun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa yhteystiedoissa olevia puutteita tai virheitä;

4) ilmoita, jos kyse on kirjanpitolain 3 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta ilmoitusvelvollisesta, mainitun lain mukaisesti laadittua tilinpäätöstä ja toimintakertomusta tilintarkastusta koskevine tietoineen rekisteröitäväksi lukuun ottamatta tämän lain 25 §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollista tai täydennä puutteellisena rekisteröitäväksi ilmoitettuja edellä tässä kohdassa tarkoitettuja tietoja.

Laiminlyöntimaksu määrätään myös 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulle ilmoitusvelvolliselle, joka on laiminlyönyt ilmoittaa rekisteritiedot ajantasaiseksi kalenterivuoden aikana, eikä kehotuksesta huolimatta anna ilmoitusta.

Rekisteriviranomainen määrää kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun myös osakeyhtiölle, avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle, joka ei ole antanut muutosilmoitusta 15 arkipäivän kuluessa rekisteriin merkityissä tiedoissa tapahtuneesta muutoksesta.

Edellä 3 momentissa säädettyä sovelletaan muutosilmoituksiin, jotka koskevat avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiesten henkilötietoja, toimitusjohtajan henkilötietoja, äänettömien yhtiömiesten osuuspanosten arvoa rahassa ilmaistuna sekä sitä, kuka tai ketkä yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen. Lisäksi mainittua momenttia sovelletaan muutosilmoituksiin, jotka koskevat osakeyhtiön hallituksen jäsenten, varajäsenten ja puheenjohtajan henkilötietoja, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen henkilötietoja, hallintoneuvoston puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten henkilötietoja, päävastuullinen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötietoja ja tilintarkastusyhteisön yksilöintitietoja sekä sellaisen henkilön henkilötietoja, jolle on annettu oikeus edustaa yhtiötä yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa. Mainittua momenttia sovelletaan myös osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvun 10 §:ssä, 17 §:n 1 momentissa ja 19 §:n 3 momentissa samoin kuin avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain (389/1988) 5 luvun 18 §:ssä ja 6 luvun 5 §:ssä tarkoitettuihin ilmoituksiin.

Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun suuruus on 300 euroa. Julkista osakeyhtiötä ja eurooppayhtiötä koskevan laiminlyöntimaksun suuruus on 600 euroa.

Poiketen 1 momentissa säädetystä kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun suuruus on 70 euroa määrättäessä laiminlyöntimaksu 24 §:n 3 momentin perusteella. Julkista osakeyhtiötä ja eurooppayhtiötä koskevan laiminlyöntimaksun suuruus on tällöin 140 euroa.

Laiminlyöntimaksua ei saa määrätä 24 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetusta laiminlyönnistä, jos päätöstä sen määräämisestä ei ole tehty vuoden kuluessa sitä seuraavasta päivästä, jona ilmoitusvelvollisen on tullut ilmoittaa tilinpäätös rekisteröitäväksi tai rekisteriin merkityt tiedot ajantasaisiksi. Tässä momentissa säädettyä sovelletaan myös sivuliikkeen velvollisuuteen ilmoittaa tilinpäätös rekisteröitäväksi 11 §:n mukaisesti.

Laiminlyöntimaksua ei saa määrätä 24 §:n 3 momentissa tarkoitetusta laiminlyönnistä, jos päätöstä sen määräämisestä ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa sitä seuraavasta päivästä, jona muutosilmoitus on saapunut rekisteriviranomaiselle.

Muiden kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laiminlyöntien osalta laiminlyöntimaksua ei saa määrätä, jos päätöstä sen määräämisestä ei ole tehty vuoden kuluessa sitä seuraavasta päivästä, jona rekisteriviranomainen on lähettänyt kehotuksen laiminlyönnin korjaamiseksi.

Rekisteriviranomaisen määräämä laiminlyöntimaksu ei estä määräämästä uutta laiminlyöntimaksua, jos ilmoitusvelvollinen ei ole korjannut 24 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua laiminlyöntiä rekisteriviranomaisen uuden kehotuksen jälkeen. Näin määrättävä laiminlyöntimaksu on kaksinkertainen sitä edeltäneeseen laiminlyöntimaksuun verrattuna ja voidaan määrätä korkeintaan kolme kertaa kahden vuoden aikana ensimmäisestä päätöksestä lukien siten, että tämän jälkeen ensimmäinen maksu määrätään 24 a §:n 1 momentissa säädetyn suuruisena. Tässä momentissa säädettyä ei sovelleta sivuliikkeeseen siltä osin kuin kyse on sen velvollisuudesta ilmoittaa tilinpäätös 11 §:n mukaisesti rekisteröitäväksi.

Edellä 24 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan laiminlyönti lasketaan rekisterimerkinnän perusteena olevaa päätöstä seuraavasta päivästä, tai jos muutos tapahtuu päätöksen mukaan vasta päätöspäivän jälkeen, päätöksen mukaista muutospäivää seuraavasta päivästä. Jos muutosilmoitus koskee useampaa kuin yhtä sellaista rekisteriin merkittävää tietoa tai asiakirjaa, jota ei ole ilmoitettu 24 §:n 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa, määrätään vain yksi laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksun määräämisen esteenä 24 §:n 3 momentin perusteella ei ole se, että ilmoitusvelvolliselle on määrätty samaa rekisterimerkintää koskeva laiminlyöntimaksu sillä perusteella, että ilmoitusvelvollinen ei ole 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla antanut muutosilmoitusta kehotuksesta huolimatta.

Ilmoitusvelvolliselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen laiminlyöntimaksun määräämistä 24 §:n 3 momentin perusteella, jos se on erityisestä syystä tarpeen.

Jos ilmoitusvelvollinen on purkautunut, laiminlyöntimaksu määrätään ilmoituksen antamisesta vastuussa oleville yhteisvastuullisesti.

Jos ilmoitusvelvollinen, johon sovelletaan osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:ää tai osuuskuntalain (421/2013) 23 luvun 4 §:ää , laiminlyö tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen antamisen tai rekisterissä olevien puutteellisten tai virheellisten tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen korjaamisen, eikä ilmoitusvelvollinen kehotuksesta huolimatta korjaa laiminlyöntiä, rekisteriviranomainen voi noudattaen osakeyhtiölain 20 luvun 5 §:ssä tai osuuskuntalain 23 luvun 5 §:ssä säädettyä menettelyä määrätä ilmoitusvelvollisen selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä.

Rekisteriviranomaisen on huolehdittava siitä, että yhtiöoikeusdirektiivin 14 artiklassa, 14 a artiklassa, 18 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa sen d alakohtaa lukuun ottamatta, 19 a artiklan 2 kohdassa sen d alakohtaa lukuun ottamatta, 19 b artiklan 1 kohdassa, 20 artiklassa, 30 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa ja 37 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot asetetaan saataville rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä. Yhteenliittämisjärjestelmään asetetaan saataville myös tämän lain 4 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu tieto siitä, että osakeyhtiöllä on vain yksi osakkeenomistaja.

Rekisteriviranomainen antaa yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklassa tarkoitetun EU-yhtiötodistuksen osakeyhtiöstä, avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä. Rekisteriviranomaisen on huolehdittava siitä, että EU-yhtiötodistus asetetaan saataville myös rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä.

Osakeyhtiön EU-yhtiötodistus sisältää yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sen l, m ja n alakohtaa lukuun ottamatta.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön EU-yhtiötodistus sisältää yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot 2 kohdan e, h, j, k, l, m ja n alakohtaa lukuun ottamatta.

Viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan on hyväksyttävä yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti varmennettu suomen- tai ruotsinkielinen EU-yhtiötodistus sen antamisajankohtana todisteeksi yhtiöoikeusdirektiiviin soveltamisalaan kuuluvan yhtiön perustamisesta ja todistuksesta ilmenevistä yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.

Rekisteriviranomainen asettaa saataville yhtiöoikeusdirektiivin 16 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen EU-valtakirjan noudattaen mainitun kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa valtakirjalle ja sen antamiselle, muuttamiselle tai peruuttamiselle säädettyjä vaatimuksia. Valtakirjaa voivat käyttää valtuuttamiseen osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien menettelyjen toteuttamiseksi toisessa jäsenvaltiossa sen mukaan kuin tässä toisessa jäsenvaltiossa säädetään.

Viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan on hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa annettu yhtiöoikeusdirektiivin 16 c artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävä sähköinen EU-valtakirja todisteeksi henkilön oikeudesta edustaa yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvaa yhtiötä yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien menettelyjen toteuttamiseksi valtakirjassa täsmennetyllä tavalla.

Viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava ei voi vaatia yhtiöoikeusdirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun keskus-, kauppa- tai yhtiörekisterin antaman ja 16 d artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tavalla varmentaman mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa yhtiötä koskevan asiakirjan jäljennöksen, rekisteritietoja koskevan otteen tai oikeaksi todistetun käännöksen laillistamista tai muuta mainittuja asiakirjoja tai tietoja koskevan vastaavan muodollisuuden täyttämistä.

Viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava ei voi vaatia myöskään yhtiöoikeusdirektiivin 16 b artiklan mukaisesti annetun EU-yhtiötodistuksen, 16 c artiklassa tarkoitetun sähköisen EU-valtakirjan tai 86 n, 127 a ja 160 n artiklan mukaisesti toimitettujen yhtiömuodon muutosta, sulautumista tai jakautumista edeltävien todistusten laillistamista tai muuta mainittuja asiakirjoja koskevan vastaavan muodollisuuden täyttämistä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vapautusta sovelletaan myös yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien menettelyjen yhteydessä annettuihin notaarin vahvistamiin asiakirjoihin ja hallinnollisiin asiakirjoihin ja niiden oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin ja käännöksiin, jos ne on varmennettu mainitun direktiivin 16 d artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Patentti- ja rekisterihallitus toimii yhtiöoikeusdirektiivin 16 e artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yhteyspisteenä koskien asiakirjan alkuperän tai aitouden tarkistamista.

Jos viranomaisella tai muulla julkista tehtävää hoitavalla on perusteltu syy epäillä toisen jäsenvaltion antaman EU-yhtiötodistuksen tai 34 c §:n 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen alkuperää tai aitoutta, se voi esittää tietopyynnön alkuperän tai aitouden tarkistamiseksi asiakirjan antaneen toisen jäsenvaltion rekisterin yhteyspisteelle tai Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka tarkistaa asiakirjan alkuperän tai aitouden toisesta jäsenvaltiosta rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä.

Viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan on perusteltava tietopyyntö yhtiöoikeusdirektiivin 16 e artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja liitettävä tietopyyntöön sitä koskevan asiakirjan jäljennös.

Tietopyynnön esittänyt viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava voi jättää tietopyynnön kohteena olevan asiakirjan hyväksymättä, jos toinen jäsenvaltio ei vahvista sen alkuperää tai aitoutta. Viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan on ilmoitettava hyväksymättä jättämisestä asiakirjan toimittaneelle taholle kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun se on saanut vastauksen toiselta jäsenvaltiolta tai toinen jäsenvaltio ei ole vastannut tietopyyntöön määräajassa.

Patentti- ja rekisterihallituksen on vastattava toisen jäsenvaltion esittämään 2 momentissa tarkoitettuun tietopyyntöön viiden arkipäivän kuluessa, jos tietopyyntö täyttää 3 momentissa säädetyt edellytykset ja muussa tapauksessa ilmoitettava tälle toiselle jäsenvaltiolle, että se jättää tietopyynnön tutkimatta.

Viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava voi väärinkäytöstä perustellusti epäillessään jättää hyväksymättä toisen jäsenvaltion 34 c §:n 1 momentissa mainitusta rekisteristä olevan asiakirjan tai muun tiedon todisteeksi yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvan yhtiön rekisteröinnistä, sen toiminnan jatkumisesta tai todisteeksi niistä seikoista, joihin epäilty väärinkäytös liittyy.

Väärinkäytöstä epäiltäessä viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan on oltava yhteydessä asiakirjan tai tiedon antaneeseen rekisteriin. Jos asiakirjaa tai tietoa ei hyväksytä, tästä on ilmoitettava mainitulle rekisterille.

Jos yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvaa yhtiötä koskevat tarvittavat tiedot ilmenevät suomen- tai ruotsinkielellä EU-yhtiötodistuksesta tai tiedot ovat saatavilla ja tunnistettavissa suomen- tai ruotsinkielisten selittävien merkintöjen avulla rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välityksellä, viranomainen tai muun julkista tehtävää hoitava ei voi vaatia toisen jäsenvaltion 34 c §:n 1 momentissa mainitun rekisterin antamien asiakirjojen tai tietojen kääntämistä ne esittävältä ilman perusteltua syytä.

Viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava voi edellyttää toisen jäsenvaltion 34 c §:n 1 momentissa mainitun rekisterin antaman yhtiöoikeusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvaa yhtiötä koskevan perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai muun asiakirjan virallisesti oikeaksi todistettua jäljennöstä, jos se on perusteltua käyttötarkoituksen vuoksi ja samalla välttämätöntä.

Ilmoitusvelvollinen ei Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 7 §:ssä säädetystä poiketen saa hakea valittamalla muutosta päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on merkinnyt tiedot rekisteriin kaupparekisteri-ilmoituksen mukaisesti. Ilmoitusvelvollinen tai ennakkotarkastushakemuksen tehnyt perustaja ei saa hakea muutosta valittamalla myöskään tämän lain 13 a §:ssä tarkoitetusta ennakkotarkastuksesta annettuun päätökseen, jos päätöksen mukaan ilmoituksen tai hakemuksen rekisteröinnille taikka ilmoitukseen tai hakemukseen rekisteriviranomaisessa liittyvään muuhun toimeen ei ole estettä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 13 a § tulee kuitenkin voimaan jo 1 päivänä huhtikuuta 2027.

Tämän lain 34 §:n 1 momenttia sovelletaan siltä osin kuin on kyse tällä lailla muutettavan lain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhtiöoikeusdirektiivin 19 artiklan 2 alakohdan i alakohdassa tarkoitetun työntekijöiden keskimääräisen lukumäärän ja 19 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen konsernitietojen välittämisestä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään kuitenkin vasta 1 päivästä elokuuta 2029.

Tämän lain 4 §:n 2 momentin 6 kohtaa sovelletaan osakeyhtiöön, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi lain voimaantulon jälkeen. Mainittua kohtaa sovelletaan myös osakeyhtiöön, joka muuttuu kohdassa tarkoitetuksi osakeyhtiöksi tai kohdassa tarkoitetussa osakeyhtiössä tapahtuu omistajanvaihdos lain voimaantulon jälkeen. Muilla osakeyhtiöillä on oikeus ilmoittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä momentissa tarkoitetut osakkeenomistajan rekisteriin merkityt tiedot luovutetaan vain erillisenä tietueena.

Patentti- ja rekisterihallituksen tulee vuonna 2028 ennen tämän lain 24 §:n voimaantuloa lähettää niille ilmoitusvelvollisille, joita tämän lain 24 §:n 3 momentti koskee, tieto kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksua koskevasta uudesta perusteesta. Tieto on lähetettävä yritys- ja yhteisötietorekisteriin talletettuun sähköpostiosoitteeseen, tai jos sähköpostisoitetta ei ole talletettu, yritys- ja yhteisötietorekisteriin talletettuun posti- tai käyntiosoitteeseen.

Osakeyhtiön, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön kirjeissä ja lomakkeissa on yritys- ja yhteisötunnuksen lisäksi mainittava yhtiön rekisteriin merkitty toiminimi, kotipaikka ja osoite sekä mahdollinen selvitystila. Yhtiöiden on lisäksi mainittava edellä mainitut tiedot verkkosivuillaan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, kun:

7) päätöksellä on ratkaistu hakemus toiminimen rekisteröinnin kumoamisesta;

8) kaupparekisterilain (564/2023) 13 a §:ssä tarkoitetusta ennakkotarkastuksesta annetun päätöksen mukaan ilmoituksen tai hakemuksen rekisteröinnille taikka ilmoitukseen tai hakemukseen rekisteriviranomaisessa liittyvään muuhun toimeen on este.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .