Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvio
Vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 27.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 28.11.2022
- Äänestyksiä
- 30
- Puheenvuoroja
- 60
- Säädös
- 951/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 30 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
60 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli vuoden 2022 neljättä lisätalousarviota, jossa lisättiin määrärahoja muun muassa puolustukseen, Ukrainan tukemiseen, väylänpitoon ja ylimääräiseen lapsilisään samalla kun verotuloarvioita nostettiin. Keskustelu oli kiistelty, sillä oppositio arvosteli hallitusta holtittomasta velkaantumisesta sekä maatalouden kriisituen puuttumisesta. Hallituspuolueet puolustivat ratkaisuja hyvällä työllisyyskehityksellä ja välttämättömillä turvallisuuspanostuksilla.
- Oliko valtion velkaantuminen ja menokehysten ylittäminen perusteltua?
- Olisiko lisätalousarviossa pitänyt osoittaa välitöntä kriisitukea maataloudelle?
- Riittivätkö lisämäärärahat tiestön korjausvelan ja kustannustason nousun kattamiseen?
- SDPPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja huomautti hyvän työllisyyskehityksen alentaneen työttömyysturvamenoja ja lisänneen valtion tuloja kriisien keskellä.
”Työllisyys on parantunut, ja se näkyy myös tässä lisätalousarviossa ja sen työttömyysturvamenoissa.”
— Tarja Filatov - KeskustaPuolesta
Ryhmä puolusti lisätalousarviota korostaen parantuneen työllisyyden tuomia verotuloja, Ukrainan ja maanpuolustuksen tukemista sekä perheiden ostovoiman vahvistamista ylimääräisellä lapsilisällä.
”Se on ennakoitua paremman taloustilanteen, Suomen turvallisuuden, Ukrainan vankkumattoman tukemisen ja perheiden budjetti.”
— Annika Saarikko - VihreätPuolesta
Ryhmä piti lisäbudjetin panostuksia puolustukseen, Ukrainaan, energiainfrastruktuuriin ja koulutukseen välttämättöminä poikkeuksellisessa tilanteessa.
”Suurimmat menolisäykset esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle puolustusvalmiuden parantamiseen sekä Ukrainan tukemiseen, yhteensä 294 miljoonaa euroa.”
— Mari Holopainen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä kannatti lisätalousarvion määrärahoja ja muistutti Suomen julkisen talouden sekä työllisyyden selvinneen poikkeuksellisista kriiseistä ennakoitua vahvemmin.
”Kohtaamamme kriisit ovat asettaneet paineita julkiselle taloudelle, mutta toisin kuin oppositio täällä väittää, olemme selvinneet kriisien kurimuksesta melko hyvin.”
— Pia Lohikoski - RKPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä pitäen tärkeinä turvallisuuspanostuksia sekä historiallisen erillisavustuksen myöntämistä Ahvenanmaalle pandemian aiheuttamien talousvaikutusten kompensoimiseksi.
”Här i den fjärde tilläggsbudgeten finns det många viktiga satsningar, inte minst i det tråkiga världsläget som vi lever i efter Rysslands brutala och illegala anfallskrig mot Ukraina.”
— Mats Löfström - KokoomusVastaan
Ryhmä jätti vastalauseen ja arvosteli hallitusta menokurin puutteesta, kasvavista korkomenoista ja kehysmenettelyn kiertämisestä, vaikka tuki puolustuksen ja Ukrainan lisärahoitusta.
”Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosesityksen, missä me nostamme esille vakavan huolen tästä holtittomasta taloudenpidosta.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä esitti hallitukselle epäluottamusta katurikollisuuden hoidosta ja arvosteli voimakkaasti velkaantumista, maatalouden tuen puutetta sekä väyläverkon korjausvelkaa.
”Lainaa otetaan siis huolestuttavan paljon lisää. Suomi elää yli varojensa.”
— Leena Meri - KristillisdemokraatitVastaan
Ryhmä vastusti esitystä vastalauseellaan ja piti kestämättömänä sitä, että kustannuskriisissä kamppaileva maatalous jätettiin kokonaan ilman lisätukia.
”Maatalouden akuutti tilanne ei olisi saanut jäädä huomioimatta tässä lisätalousarviossa.”
— Peter Östman - Valta kuuluu kansalleVastaan
Turtiainen vaati lisätalousarvion täydellistä hylkäämistä vastustaen jyrkästi Ukrainan aseellista ja taloudellista tukemista.
”Todellakin esitän, että tämä neljäs lisätalousarvio hylätään.”
— Ano Turtiainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 60 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 15.11.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 25.11.2022Ainoa käsittely · Täysistunto
- 25.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2022 IV lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 951/2022