Yrittäjän eläkemaksun määräytymisen uudistaminen

Tässä laissa tarkoitetaan:

9) palkattomalla ajalla aikaa, jolta yrittäjälle on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainrahaa tai sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai erityishoitorahaa, ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) mukaista luovutuspäivärahaa, tartuntatautilain (1227/2016) mukaista tartuntatautipäivärahaa, työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa, työeläkelakien tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa, liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista ansionmenetyskorvausta taikka työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015), maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015), sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) tai tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain (1522/2016) mukaista päivärahaa tai kuntoutusrahaa taikka liikennevakuutuslain (460/2016) mukaista tilapäistä ansionmenetyskorvausta;

Tämä laki ei koske:

4) yrittäjää, jonka työtulo tässä laissa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta on 112 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kokonaisarvion perusteella arvioitava pienemmäksi kuin 5 504,14 euroa vuodessa.

Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Eläkelaitoksen työtuloperusteen valinnan yhteydessä esittämän kokonaisarvion sekä päätöksen työtulon vahvistamisesta tulee sisältää työtulon kokonaisarvion ja vahvistamisen perusteena käytetyt tiedot. Työtulon vahvistamista koskevaan päätökseen ei sovelleta hallintolain 45 §:n 2 momentin 4 kohtaa.

Yrittäjä voi hakea vakuutuksen päättämistä ilmoittamalla siitä kirjallisesti eläkelaitokselle, jos hänelle on myönnetty sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha tai vanhempainpäiväraha vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja hänen työpanoksensa on laskenut alle 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun vakuuttamisvelvollisuuden alarajan. Eläkelaitos päättää vakuutuksen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaan sairauspäivärahan osalta työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavaan päivään ja vanhempainpäivärahan osalta päivärahaetuuden alkamispäivään saatuaan yrittäjän ilmoituksen ja Kansaneläkelaitokselta tiedon päivärahapäätöksestä.

Eläkelaitos voi päättää vakuutuksen, jos se ei saa perittyä yrittäjältä työeläkevakuutusmaksuja sen vuoksi, että viranomainen on todennut yrittäjän tuntemattomaksi. Vakuutuksen päättämisestä annetaan valituskelpoinen päätös.

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. Työtuloperusteena on yrittäjän valinnan mukaisesti joko 1 kohdassa tarkoitettu eläkelaitoksen tekemä kokonaisarvio tai 2 kohdassa tarkoitettu yrittäjän ansiotulo seuraavasti:

1) eläkelaitoksen tekemässä kokonaisarviossa työtulona pidetään palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai sitä korvausta, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä siten, että edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena pidetään yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ottaen huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot;

2) yrittäjän ansiotulona pidetään yrittäjälle tässä laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan perustuvaa tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) mukaisesti tulorekisteriin ilmoitettua ansiotuloa tai, jos yrittäjälle ei ole saatavissa tulorekisteristä tässä laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan perustuvaa ansiotuloa tai hänellä on lisäksi muuta kuin tulorekisteriin ilmoitettavaa yrittäjätoimintaan perustuvaa ansiotuloa, tämän ansiotulon osalta viimeksi päättyneessä verotuksessa todettua tuloverolain (1535/1992) mukaista veronalaista ansiotuloa, pois lukien mainitun lain 33 b §:n 2 ja 6 momentissa sekä 33 c §:ssä tarkoitettu osingon ansiotulo-osuus.

Eläkelaitos vahvistaa työtuloperusteen vakuutuksen alkaessa. Yrittäjä voi vaihtaa työtuloperustetta 112 a §:n mukaisesti joka kolmas vuosi.

Työtuloperusteen valitsemiseksi eläkelaitoksen on annettava yrittäjälle tieto työtulon kokonaisarviosta perusteluineen ja tieto yrittäjän ansiotulosta. Tiedot saatuaan yrittäjä voi antaa eläkelaitokselle lisätietoja kokonaisarvioon vaikuttavista seikoista, jolloin eläkelaitoksen tulee arvioida yrittäjän antamien uusien tietojen vaikutus kokonaisarvioon. Jos yrittäjä ei esitä lisätietoja kokonaisarvioon kahden viikon kuluessa työtuloperusteen valinnan vireille tulosta tai ilmoittaa suoraan valintansa työtuloperusteeksi, eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja työtuloperusteen. Jos yrittäjä ei tee valintaa kahden viikon kuluessa työtuloperusteen valinnan vireille tulosta, eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja työtuloperusteen kokonaisarvion mukaisesti.

Jos yrittäjän työtuloperusteeksi valitsema kokonaisarvio on pienempi kuin 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta, eläkelaitos vahvistaa työtuloksi 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta. Jos yrittäjän työtuloperusteeksi valitsema yrittäjän ansiotulo on pienempi kuin 5 504,14 euroa vuodessa, eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtuloksi 5 504,14 euroa.

Aloittavan yrittäjän osalta 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna yrittäjän ansiotulona käytetään yrittäjän eläkelaitokselle ilmoittamaa tässä laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan perustuvaa ansiotulon arviota siihen asti, että yrittäjälle on käytettävissä yrittäjän ansiotulo.

Jos vakuutus alkaa sen vuoksi, että vakuutus on siirtynyt toiseen eläkelaitokseen tai vakuutus on aiemmin päätetty 111 §:n 5 momentin mukaisesti ja alkaa uudelleen vuoden kuluessa vakuutuksen päättymisestä, ei työtuloa voi ilman erityistä syytä vahvistaa aiemmasta poikkeavalle tasolle. Jos yrittäjällä on useita yritystoimintoja, hänen työtulonsa vahvistetaan näihin yritystoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella. Vuotuista työtuloa ei vahvisteta 125 000 euroa suuremmaksi.

Työtuloa ei saa muuttaa takautuvasti. Työtulon saa kuitenkin muuttaa takautuvasti silloin, kun yrittäjälle myönnetään työkyvyttömyyseläke. Tällöin yrittäjän työtuloksi vahvistetaan eläketapahtumasta alkaen se työtulo, joka eläkelaitoksen kokonaisarvion perusteella vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa työkyvyttömyyden aikana.

Eläkelaitos esittää yrittäjälle joka kolmas vuosi edellisestä työtuloperusteen vahvistamisesta uudet 112 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot työtuloperusteen valitsemiseksi. Jos yrittäjä ei tee työtuloperusteen valintaa kahden viikon kuluessa työtuloperusteen valinnan vireille tulosta, eläkelaitos vahvistaa työtuloperusteen yrittäjällä aiemmin olleen työtuloperusteen mukaiseksi. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtuloperusteen ja työtulon valinnan vireille tuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Muilta osin sovelletaan 112 §:n 3 ja 4 momenttia.

Yrittäjän kokonaisarvion mukaista vuotuista työtuloa voidaan muuttaa yrittäjän hakemuksesta, jos yrittäjän työpanokseen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle muutetun työtulon hakemuksen vireille tuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Yrittäjän ansiotulon mukainen työtuloperuste voidaan vaihtaa yrittäjän hakemuksesta kokonaisarvion mukaiseen työtuloperusteeseen, jos yrittäjän työpanokseen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle uuden työtulon ja vaihdetun työtuloperusteen hakemuksen vireille tuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan 112 §:n 4 ja 5 momenttia.

Eläkelaitos tarkistaa vuosittain, että yrittäjän kokonaisarvion mukainen työtulo on vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta ja että yrittäjän ansiotulon mukainen työtulo vastaa yrittäjän ansiotuloa kuitenkin niin, että yrittäjän ansiotuloon perustuva työtulo on vähintään 5 504,14 euroa vuodessa. Lisäksi sovelletaan 112 §:n 5 momenttia. Edellä mainitun mukaisesti tarkistettu työtulo tulee voimaan seuraavan vuoden alusta.

Yrittäjällä, jonka työtulo kokonaisarvion perusteella on pienempi kuin 5 504,14 euroa vuodessa, mutta joka muutoin täyttää tässä laissa tarkoitetut edellytykset, on oikeus saada hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin tässä laissa tarkoitettu vakuutus.

Yrittäjä voi myös maksaa kalenterivuoden aikana pienennettyä työeläkevakuutusmaksua. Tällöin työeläkevakuutusmaksu on vähintään 10 prosenttia ja enintään 25 prosenttia pienempi kuin 114 §:ssä tarkoitettu työeläkevakuutusmaksu. Työeläkevakuutusmaksu ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 5 504,14 euron vuotuista työtuloa vastaavan työeläkevakuutusmaksun määrä. Vuosia, joina pienennettyä työeläkevakuutusmaksua maksetaan, voi kulloinkin tarkasteltavan seitsemän peräkkäisen kalenterivuoden aikana olla enintään kolme.

Jos yrittäjä haluaa maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti eläkelaitokselle. Lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu tulee voimaan yrittäjän ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien ja on voimassa saman kalenterivuoden loppuun.

Yrittäjällä ei ole oikeutta maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua eikä pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, jos hänellä on maksamattomia tämän lain mukaisia työeläkevakuutusmaksuja.

Kun yrittäjä on pakkovakuutettu, eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle työtulon kokonaisarvion perusteella ja perii työeläkevakuutusmaksun. Jos kokonaisarvioon perustuva työtulo on pienempi kuin 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta, eläkelaitos vahvistaa työtuloksi 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta. Jos yrittäjälle ei ole käytettävissä yrittäjän ansiotuloa, yrittäjän ansiotulona käytetään yrittäjän eläkelaitokselle ilmoittamaa tässä laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan perustuvaa ansiotulon arviota siihen asti, että yrittäjälle on käytettävissä yrittäjän ansiotulo. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle työtulon tässä laissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta lukien, ei kuitenkaan pakkovakuuttamista aikaisemmalta ajalta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 112 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028 ja sitä sovelletaan työtuloon 1 päivästä huhtikuuta 2028.

Yrittäjä voi pyytää eläkelaitosta toimittamaan 112 §:ssä tarkoitetut tiedot työtuloperusteen valitsemiseksi sekä työtuloperusteen ja työtulon vahvistamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2028 koskien työtuloa 1 päivästä huhtikuuta 2028. Jos yrittäjä ei pyydä eläkelaitokselta 112 §:ssä tarkoitettuja tietoja, eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtulon 112 b §:n mukaisesti vuosittain ja esittää yrittäjälle 112 a §:n mukaisesti uudet 112 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot työtuloperusteen valitsemiseksi kolmantena vuotena siitä, jolloin yrittäjän työtulo on edellisen kerran vahvistettu.

Sen estämättä, mitä 112 §:n 4 momentissa, 112 b §:ssä ja 143 §:n 3 momentissa säädetään, kokonaisarvion mukaisen työtulon on oltava vähintään 30 prosenttia yrittäjän ansiotulosta vuonna 2028, 35 prosenttia yrittäjän ansiotulosta vuonna 2029, 40 prosenttia yrittäjän ansiotulosta vuonna 2030 ja 45 prosenttia yrittäjän ansiotulosta vuonna 2031.

Sen estämättä mitä tässä laissa säädetään, jos yrittäjän työtulo on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain 112 § tai 112 a §:n mukaisesti viimeksi vuonna 2025 ja yrittäjän työtulon perusteena on eläkelaitoksen tekemä kokonaisarvio, yrittäjän vuoden 2028 työtuloa voidaan kuitenkin korottaa ilman yrittäjän suostumusta enintään 4 000 eurolla.

Yrittäjälle ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain 115 §:ssä tarkoitettu aloittavan yrittäjän alennus pysyy voimassa alennuksen tämän lain voimaan tullessa jatkuvaan yritystoimintaan, jollei yrittäjä ilmoita eläkelaitokselle haluavansa luopua mainitusta alennuksesta. Yrittäjään, jolla tämän lain voimaantultua on voimassa mainittu alennus, ei sovelleta tämän lain 112 §:ssä säädettyä työtuloperusteen valintaa, 112 a §:ssä säädettyä työtuloperusteen uudelleenvalintaa eikä 116 §:ssä tarkoitettua pienennettyä työeläkevakuutusmaksua tai lisätyöeläkevakuutusmaksua. Aloittavan yrittäjän alennuksen voimassa pitävän yrittäjän työtuloon tehdään tämän lain 112 b §:ssä tarkoitettu ansiotulotarkistus kokonaisarvioon perustuvan työtulon mukaan.

Päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, haetaan muutosta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos muutoksenhakuelin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Eläketurvakeskuksen tehtävänä on:

8) ylläpitää ja kehittää 6 kohdassa tarkoitettujen suositusten tukena yrittäjän eläkelain 112 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työtulon määrittämisessä tarvittavaa tietopohjaa ja tässä yhteydessä kuulla keskeisimpiä yrittäjäjärjestöjä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .