Tuomioistuimen määräämä pääsykielto myymälöihin

Henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan taikka muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi tuomioistuin voi määrätä pääsykiellon yleisön käytettävissä olevaan myymälään. Pääsykieltoa ei kuitenkaan voida määrätä apteekkiin.

Tämä laki ei vaikuta paikan haltijan oikeuteen rajoittaa henkilön pääsyä myymälään.

Henkilölle voidaan määrätä pääsykielto, jos hänen aiemman rikoksensa, uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä vuoksi on perusteltu syy olettaa, että hän tulisi tekemään myymälässä oleskelevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen taikka muulla tavoin vakavasti ja toistuvasti häiritsemään myymälässä oleskelevia henkilöitä.

Pääsykielto voidaan määrätä alle 18-vuotiaalle vain painavasta syystä. Kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.

Pääsykieltoa ei voida määrätä, jos se on pääsykiellon perusteena olevan rikoksen, uhkausten tai muun häirinnän laatu ja toistuvuus, asiaan osallisten olosuhteet, pääsykiellosta aiheutuva haitta ja muut asiassa ilmenneet seikat huomioiden kohtuutonta.

Pääsykieltoon määrätty henkilö ei saa mennä pääsykiellolla suojattavaan myymälään taikka oleskella siellä. Pääsykielto voi koskea myös myymälän välitöntä läheisyyttä. Pääsykieltoa koskevan ratkaisun sisällöstä säädetään 8 §:ssä.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan pääsykieltoa koskevan asian käsittelyssä lisäksi, mitä oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetään.

Pääsykieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

Toimivaltainen on sen paikkakunnan käräjäoikeus, jossa pääsykiellolla suojattava myymälä sijaitsee. Jos henkilö, jota vastaan pääsykieltoa haetaan, on vastaajana sellaisessa rikosasiassa tai lähestymiskieltoa koskevassa asiassa, jolla voi olla merkitystä pääsykieltoa koskevaa asiaa ratkaistaessa, myös rikosasiassa tai lähestymiskieltoa koskevassa asiassa toimivaltainen tuomioistuin on toimivaltainen pääsykieltoa koskevassa asiassa.

Pääsykiellon määräämistä haetaan kirjallisesti. Hakemuksesta on ilmettävä:

1) pääsykiellon hakija ja tämän laillinen edustaja;

2) myymälä, jonka suojaksi pääsykieltoa haetaan, sekä sen välitön läheisyys, jos pääsykieltoa haetaan myös tällaisen alueen suojaksi;

3) henkilö, jota vastaan pääsykieltoa haetaan;

4) perusteet pääsykiellon määräämiselle; ja

5) selvitys, johon hakija vetoaa.

Asia voidaan tutkia ja ratkaista pääsykieltoon määrättäväksi vaaditun henkilön poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuomioistuimeen.

Kun pääsykieltoa haetaan alle 18-vuotiaalle, tuomioistuimen on varattava sosiaaliviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi asian käsittelyn yhteydessä.

Pääsykieltoa koskeva asia on käsiteltävä asian edellyttämällä joutuisuudella.

Pääsykielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Pääsykielto tulee voimaan silloin, kun tuomioistuin antaa ratkaisun pääsykieltoon määräämisestä. Ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää.

Pääsykielto voidaan uudistaa. Tällöin pääsykielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Pääsykiellon uudistamista voidaan hakea ennen edellisen pääsykiellon voimassaolon päättymistä.

Pääsykieltoa koskevassa asiassa on tehtävä kirjallinen ratkaisu, josta on ilmettävä:

1) asian ratkaissut tuomioistuin ja puheenjohtaja;

2) ratkaisun antamispäivä;

3) pääsykiellon hakija;

4) henkilö, jota vastaan pääsykieltoa on haettu;

5) myymälä, jonka suojaksi pääsykieltoa haetaan, sekä sen välitön läheisyys, jos pääsykieltoa haetaan myös tällaisen alueen suojaksi;

6) selostus asiasta;

7) ratkaisu asiassa perusteluineen; ja

8) sovelletut lainkohdat.

Jos pääsykielto määrätään, ratkaisussa on yksilöitävä pääsykiellon sisältö ja mahdolliset poikkeukset sekä ilmoitettava pääsykiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta. Pääsykiellon päättymispäivä on ilmoitettava ratkaisussa.

Ratkaisuun on liitettävä muutoksenhakuohjeet.

Tuomioistuimen on ilmoitettava pääsykieltoasiassa annetusta ratkaisusta hakijalle sekä sille, jota vastaan kieltoa oli vaadittu määrättäväksi. Silloin kun hakemus pääsykiellon määräämisestä on hylätty, ilmoitus sille, jota vastaan kieltoa oli vaadittu määrättäväksi, voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos hän ei ole käyttänyt asiassa puhevaltaa.

Tuomioistuimen on ilmoitettava ratkaisusta, jolla pääsykielto on määrätty, kumottu tai kieltoa muutettu, poliisin rekisteriin heti. Ilmoituksen tulee sisältää asiaa koskevasta ratkaisusta vähintään 8 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa mainitut seikat sekä ratkaisun sisältö ja mahdolliset poikkeukset kiellosta.

Ratkaisua koskevat tiedot tallennetaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Tietojen tallentamisesta säädetään oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetussa laissa (955/2020).

Jos tuomioistuimessa on vireillä pääsykieltoon määrättäväksi haettua henkilöä koskeva rikosasia tai lähestymiskieltoasia, jolla voi olla merkitystä pääsykieltoa koskevaa asiaa ratkaistaessa, pääsykieltoa koskeva asia voidaan käsitellä rikosasian tai lähestymiskieltoasian yhteydessä.

Asiaan osalliset vastaavat itse pääsykieltoa koskevan asian käsittelystä aiheutuvista kustannuksista. Asiaan osallinen voidaan kuitenkin painavasta syystä tuomioistuimessa velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan.

Pääsykieltoa koskevien tietojen käsittelystä poliisin rekistereissä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019).

Pääsykiellon noudattamista valvoo poliisi.

Pääsykielto voidaan pääsykieltoon määrätyn tai kiellon hakijan hakemuksesta kumota tai kiellon sisältöä muuttaa, jos se on perusteltua asiaan osallisten muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia.

Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan, mitä 2 luvussa säädetään.

Pääsykiellon hakija ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015) tarkoitettu turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija saa käsitellä pääsykieltoa koskevaan ratkaisuun sisältyviä henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä pääsykiellon noudattamisen varmistamiseksi. Henkilötiedot on poistettava, kun pääsykiellon voimassaolo päättyy.

Rangaistus tuomioistuimen määräämän pääsykiellon rikkomisesta säädetään rikoslain (39/1889) 16 luvun 9 b §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Joka rikkoo tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetun lain ( / ) 8 §:ssä tarkoitetussa pääsykieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, on tuomittava tuomioistuimen määräämän pääsykiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa, toista harhauttaen tai hänelle annetun kiellon vastaisesti virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka

2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,

on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Poliisimiehellä on oikeus rikoslain (39/1889) 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetun kotirauhan tai mainitun luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisrauhan suojaaman tilan tai muun paikan haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä poistaa henkilö, joka ilman laillista oikeutta tunkeutuu taikka menee salaa, toista harhauttamalla tai hänelle annetun kiellon vastaisesti taikka kätkeytyy sinne tai jättää noudattamatta käskyn poistua sieltä.

Poliisimiehellä on oikeus poistaa henkilö tilasta tai estää hänen pääsynsä tilaan, jonne tuomioistuin on määrännyt henkilölle pääsykiellon tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetun lain ( / ) nojalla.

Jos pääsyn estämisellä tai poistamisella ei todennäköisesti voitaisi estää kiellon rikkomista, poliisimiehellä on oikeus ottaa henkilö kiinni ja pitää tämä säilössä. Kiinni otettua saa pitää säilössä vain niin kauan kuin kiellon rikkominen on todennäköistä, kuitenkin enintään 12 tuntia kiinniottamisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy julkisrauhan suojaamaan tilaan tai poistaa hänet sieltä, jos on ilmeistä, että henkilö menee sinne tai oleskelee siellä toimeksiantajan antaman tai tuomioistuimen määräämän pääsykiellon vastaisesti.

Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää henkilön pääsy julkisrauhan suojaamaan tilaan tai poistaa hänet sieltä, jos on ilmeistä, että henkilö menee sinne tai oleskelee siellä toimeksiantajan antaman tai tuomioistuimen määräämän pääsykiellon vastaisesti.

Järjestyksenvalvojalla on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa oikeus ottaa henkilö kiinni 42 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Poliisi saa käsitellä 5 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön perustietojen lisäksi seuraavia henkilötietoja:

5) lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998) tarkoitettua lähestymiskieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa (227/2015) tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot, mukaan lukien lähestymiskiellosta annetun lain 15 b §:ssä tarkoitetun lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot;

6) tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetussa laissa ( / ) tarkoitettua pääsykieltoa koskevat tiedot.

Poliisin rekistereihin saavat, siten kuin käytännön menettelyistä rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, suorakäyttöisesti tallettaa:

2) oikeushallintoviranomaiset, Rikosseuraamuslaitos sekä Oikeusrekisterikeskus etsintäkuuluttamiaan henkilöitä koskevia tietoja, Rikosseuraamuslaitos tuntomerkkitietoja vapauteen kohdistuvaa rangaistusta suorittavista tai suorittaneista henkilöistä sekä Oikeusrekisterikeskus lähestymiskieltoja, liiketoimintakieltoja, tuomioistuimen määräämiä pääsykieltoja ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa tarkoitettuja suojelutoimenpiteitä koskevia tietoja;

Poliisi saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 5 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin käsiteltäviä tietoja elinkeinonharjoittajalle, jos tiedot ovat välttämättömiä tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetussa laissa tarkoitetun pääsykiellon hakemiseksi. Pääsykiellon hakemiseksi saa luovuttaa seuraavia elinkeinonharjoittajan hakeman pääsykiellon kohteena olevassa myymälässä tapahtuneita epäiltyjä rikoksia tai muuta vakavaa häirintää koskevia tietoja, ei kuitenkaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja:

1) rikoksesta epäillyn tai poliisin toimenpiteen kohteen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, osoite ja puhelinnumero;

2) epäilty rikos;

3) muu poliisin toimenpide ja sen peruste;

4) tekoaika.

Edellä 1 momentin perusteella luovutettuja tietoja saa käyttää vain siinä tarkoitetun pääsykiellon hakemiseksi. Elinkeinonharjoittajan on poistettava tiedot, kun tuomioistuin on ratkaissut pääsykieltoa koskevan asian tai kun elinkeinonharjoittaja on päättänyt, ettei se hae pääsykieltoa.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

2) lähestymiskieltoa, tapaamiskieltoa, tuomioistuimen määräämää pääsykieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua lähestymiskiellon, tapaamiskiellon, pääsykiellon tai suojelutoimenpiteen määräämisestä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua vuoden 2026 tasossa seuraavasti:

1) korkeimmassa oikeudessa 610 euroa;

2) korkeimmassa hallinto-oikeudessa 610 euroa;

3) hovioikeudessa:a) rikosasiassa, tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetussa laissa ( / ) tarkoitetussa asiassa, ulosottokaaren (705/2007) mukaisessa muutoksenhakuasiassa sekä asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, 310 euroa; b) muussa kuin a alakohdassa tarkoitetussa asiassa 610 euroa;

4) hallinto-oikeudessa 310 euroa;

5) käräjäoikeudessa:a) rikosasiassa, tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetussa laissa tarkoitetussa asiassa, pienten riita-asioiden menettelyssä käsitellyssä asiassa, ulosottokaaren mukaisessa muutoksenhakuasiassa sekä asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, 310 euroa; b) yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella tuomiolla ratkaistussa tai sillensä jääneessä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa, jota koskevat tiedot on toimitettu suoraan käräjäoikeuden tietojärjestelmään, 70 euroa; c) muussa kuin b alakohdassa tarkoitetussa yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella tuomiolla ratkaistussa tai sillensä jääneessä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa 100 euroa; d) vastaajan riitauttamassa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa 310 euroa; e) maaoikeusasiassa ja muussa kuin a–d alakohdassa tarkoitetussa riita-asiassa 610 euroa;

6) työtuomioistuimessa 2 440 euroa;

7) markkinaoikeudessa 2 440 euroa;

8) vakuutusoikeudessa 610 euroa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .