Kansalaisaloitemenettelyn sujuvoittaminen
Laki kansalaisaloitelain muuttamisesta
Kansalaisaloitteiden tekemistä ja käsittelyä sujuvoitetaan tekemällä lakiin teknisiä tarkennuksia. Aloitteen vireillepanoon vaaditaan jatkossa vähintään viisi vastuuhenkilöä, ja aloitteen toimittamiselle eduskuntaan annetaan enemmän aikaa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 29.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 22.2.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 436/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Aloitteen vireillepanijoiden ja edustajien erilliset roolit yhtenäistetään vähintään viideksi vastuuhenkilöksi, joiden kaikkien on oltava äänioikeutettuja Suomen kansalaisia. Kannatusilmoitusten toimittamisaikaa viranomaistarkastukseen pidennetään puolesta vuodesta vuoteen aloitteiden raukeamisen estämiseksi vaalikauden vaihtuessa, ja tietosuojasääntely päivitetään vastaamaan EU-lainsäädäntöä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa kansalaisaloitteiden vireillepanijoihin ja kannattajiin. Pidempi toimitusaika antaa aloitteentekijöille paremmat mahdollisuudet ajoittaa aloitteen käsittely eduskunnassa ilman pelkoa sen raukeamisesta vaalien alla. Muut kuin Suomen kansalaiset eivät voi enää toimia aloitteen virallisina vastuuhenkilöinä. Laki tulee voimaan 1.5.2019.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli kansalaisaloitelain muuttamista ja kansalaisaloitemenettelyn sujuvoittamista. Kaikki keskusteluun osallistuneet eduskuntaryhmät suhtautuivat itse lakiesitykseen myönteisesti, mutta keskustelua herätti kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden päättyessä sekä valiokuntakäsittelyn tasapuolisuus.
- Pitäisikö kansalaisaloitteiden säilyä vireillä myös eduskuntavaalien yli?
- Pitäisikö kaikista eduskuntaan etenevistä kansalaisaloitteista laatia valiokuntamietintö täysistunnon äänestettäväksi?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä kannatettavana ja katsoi aikataulujen pidentämisen sujuvoittavan aloitteiden käsittelyä. Ryhmä oli avoin myös sille, että kansalaisaloitteet voisivat siirtyä vaalikauden yli seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi.
”On hyvä, että kansalaisaloitteiden keräysaikaa nyt pidennetään.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti kansalaisaloitejärjestelmää sinänsä hyvänä, mutta arvosteli menettelyn johtaneen poliittiseen teatteriin, jossa aloitteita voidaan jättää käsittelemättä poliittisista syistä.
”Siinä mielessä osin tämä kansalaisaloitekeskustelu ja lainsäädäntöasia ovat aikamoista poliittista teatteria.”
— Mika Niikko - SDPPuolesta
SDP tuki esitystä ja näki kansalaisaloitteet tärkeänä osallistavan demokratian muotona, jota tulee kehittää ja jonka uskottavuudesta eduskunnan on huolehdittava.
”Aloite ei tietenkään tarkoita sitä, että se tulee hyväksytyksi, mutta tärkeintä on, että kansalaisaloitteet tulevat käsitellyiksi ja käsittely tapahtuu vastuullisesti.”
— Kristiina Salonen - VihreätPuolesta
Vihreät tuki kansalaisaloitemenettelyn sujuvoittamista, mutta katsoi, että pysyvämpänä ratkaisuna aloitteiden tulisi säilyä vireillä yli vaalikausien, jotta ne eivät raukeaisi eduskunnan vaihtuessa.
”Mutta se iso ongelma, mikä näissä aloitteissa nyt on, on todella tämä, että ne raukeavat silloin, kun eduskunta vaihtuu, ja se on äärimmäisen harmillista.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti lakiesitystä ja korosti, että jokaiseen eduskuntakelpoiseen kansalaisaloitteeseen tulee suhtautua kunnioittavasti ja niistä on tuotava mietintö saliin riippumatta niiden aiheesta.
”Tämä itse esitys, josta tänään puhumme, on mielestäni erittäin kannatettava.”
— Silvia Modig
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 4.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 6.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
- 12.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.2.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kansalaisaloitelain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 436/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kansalaisaloitelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansalaisaloitelain (12/2012) 3 §, 5 §:n 3 momentti, 7—9 §, 11 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti, 15 ja 16 § seuraavasti:
3 §Kansalaisaloitteen vastuuhenkilö
Kansalaisaloitteen voi panna vireille vähintään viisi äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Aloitteen vireillepanijoita kutsutaan aloitteen vastuuhenkilöiksi.
Aloitteen vastuuhenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava asioinnin yhteydessä Digi- ja väestötietovirastolle, oikeusministeriölle ja eduskunnalle aloitetta koskevaa yhteydenpitoa varten.
5 §Kannatusilmoitusten kerääminen
Kannatusilmoituksia kerättäessä on aloite, tieto sen vastuuhenkilöistä ja heidän yhteystietonsa oltava aloitteen allekirjoittajien nähtävissä. Aloitetta ei saa muuttaa kannatusilmoitusten keräyksen alkamisen jälkeen.
7 §Sähköisen menettelyn tekniset vaatimukset
Kerättäessä kannatusilmoituksia sähköisesti tietoverkossa on käytettävä Viestintäviraston hyväksymää tietojärjestelmää. Hyväksynnän edellytyksenä on, että:
1) kannatusilmoitusten keräyksessä käytetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (617/2009) tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista;
2) järjestelmän sisältämien tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely estetään käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuusjärjestelyillä ja muilla toimenpiteillä;
3) järjestelmä on 2 momentissa tarkoitettujen Digi- ja väestötietoviraston antamien määräysten mukainen.
Digi- ja väestötietovirasto antaa määräykset tietojärjestelmässä kerättyjen tietojen vakiomuodosta, jossa ne ovat sähköisesti yhdistettävissä väestötietojärjestelmän tietoihin 9 §:ssä säädettyä tarkastusta varten.
Tietojärjestelmän hyväksynnästä ei peritä maksua.
Tieto Viestintäviraston hyväksynnästä on oltava kansalaisaloitteen allekirjoittajien nähtävissä verkkosivustolla, jossa kannatusilmoitukset kerätään.
8 §Oikeusministeriön verkkopalvelu
Kannatusilmoituksia voidaan kerätä myös oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa. Tämän edellytyksenä on, että aloite täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset. Oikeusministeriö toimii verkkopalvelussaan kerättyjen henkilötietojen rekisterinpitäjänä.
Verkkopalvelun on täytettävä 7 §:ssä säädetyt tekniset vaatimukset.
Verkkopalvelun käytöstä ei peritä maksua.
9 §Kannatusilmoitusten tarkastaminen
Vastuuhenkilö toimittaa kannatusilmoitukset vuoden kuluessa kannatusilmoitusten keräämisen päättymisestä Digi- ja väestötietovirastolle, joka tarkastaa niiden oikeellisuuden ja kelpoisuuden.
Oikeusministeriö toimittaa ylläpitämässään verkkopalvelussa kerätyt kannatusilmoitukset vastuuhenkilön pyynnöstä Digi- ja väestötietoviraston tarkastettaviksi.
Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa, onko hyväksyttyjä kannatusilmoituksia perustuslaissa säädetty vähimmäismäärä.
Kannatusilmoitusten tarkastamisesta ja sen vahvistamisesta, että niitä on säädetty vähimmäismäärä, ei peritä maksua.
11 §Kansalaisaloitteen toimittaminen eduskunnalle
Vastuuhenkilö toimittaa kansalaisaloitteen ja 9 §:n nojalla annetun Digi- ja väestötietoviraston päätöksen eduskunnalle, jos perustuslaissa ja tässä laissa säädetyt aloiteoikeuden edellytykset täyttyvät.
Aloite raukeaa, jollei sitä ole toimitettu eduskunnalle viimeistään vuoden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä.
12 §Henkilötiedot
Kannatusilmoituksissa kerättyjä henkilötietoja voidaan käyttää vain tässä laissa säädetyllä tavalla. Vastuuhenkilöt saavat luovuttaa tietoja vain Digi- ja väestötietovirastolle. Viranomaisen hallussa olevat tiedot ovat julkisia, kun perustuslaissa säädetty kannatusilmoitusten vähimmäismäärä on täyttynyt.
Aloitteen vastuuhenkilöiden ja oikeusministeriön on huolehdittava hallussaan olevien kannatusilmoitusten hävittämisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä. Jos kannatusilmoituksia ei toimiteta Digi- ja väestötietoviraston tarkastettaviksi, ne on hävitettävä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun kannatusilmoitusten keräys on lopetettu.
Digi- ja väestötietoviraston on hävitettävä hallussaan olevat kannatusilmoitukset viiden vuoden kuluttua 9 §:n nojalla tekemästään päätöksestä.
13 §Taloudellisen tuen ilmoittaminen
Kansalaisaloitteen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että aloitteen tekemistä varten saatu taloudellinen tuki ja sen antaja ilmoitetaan kannatusilmoituksia kerättäessä, jos yksittäisen tuen tai useista samalta tukijalta saaduista suorituksista koostuvan tuen arvo on vähintään 1 500 euroa. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin 1 500 euroa.
15 §Muutoksenhaku
Viestintäviraston, oikeusministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemään päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
16 §Rangaistussäännökset
Rangaistus väärän henkilötiedon antamisesta ja väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle sekä salassapitorikoksesta ja salassapitorikkomuksesta samoin kuin tietosuojarikoksesta säädetään rikoslaissa (39/1889).
§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.
Väestörekisterikeskus hoitaa tässä laissa Digi- ja väestötietovirastolle säädetyt tehtävät 31 päivään joulukuuta 2019.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.