Kirkon johtajien valintatapojen uudistaminen
Laki kirkkolain muuttamisesta
Arkkipiispan vaalissa muiden hiippakuntien äänille annetaan aiempaa enemmän painoarvoa. Samalla luovutaan lääninrovastin vaaleista ja siirrytään tuomiokapitulin tekemään suoraan nimitykseen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 30.3.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 29.5.2017
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 4
- Vahvistettu
- 16.6.2017
- Säädös
- 392/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Arkkipiispan vaalitapaa muutetaan siten, että Turun arkkihiippakunnan antamien äänien painoarvoa lasketaan jakamalla ne kolmella, mikä vahvistaa muiden hiippakuntien vaikutusvaltaa vaalissa. Lääninrovastin vaalista luovutaan, ja jatkossa tuomiokapituli nimittää lääninrovastin neljäksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan kirkkoherrojen joukosta. Lisäksi kirkkohallituksen maallikkojäsenelle annetaan äänioikeus oman hiippakuntansa piispanvaalissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos heijastaa arkkipiispan kasvanutta roolia koko evankelis-luterilaisen kirkon edustajana ja tasapainottaa vaalitulosta arkkihiippakunnan ja muun kirkon välillä suhteeseen 55/45 aiemman 79/21 sijaan. Hiippakuntien hallinto kevenee, kun lääninrovastien vaaliprosessit poistuvat. Muutokset koskevat kirkon papistoa, luottamushenkilöitä ja seurakuntahallintoa, ja lain on määrä tulla voimaan 1. elokuuta 2017.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
4 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa käsiteltiin kirkkolain muutosta, jolla uudistetaan arkkipiispan vaalitapaa antamalla muille hiippakunnille aiempaa enemmän painoarvoa sekä siirrytään lääninrovastien suoraan nimitykseen. Esityksen sisällöstä vallitsi laaja yksimielisyys, ja muutoksia pidettiin perusteltuina ja demokratiaa lisäävinä. Keskustelussa nostettiin esiin myös huoli kirkon johdon julkisista kannanotoista ja viranomaisten päätösten noudattamisesta.
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitettyjä hallinnollisia muutoksia asiallisina ja oikeansuuntaisina, mutta muistuttivat kirkon johdon vastuusta noudattaa yhteiskunnan lakeja ja viranomaisten päätöksiä.
”Mielestäni esityksen mukaiset muutokset ovat kaikin puolin asiallisia ja oikeansuuntaisia.”
— Kari Kulmala - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä, koska arkkipiispan vaalitavan muutos lisää seurakuntalaisten ja koko kirkon edustajien aitoa päätösvaltaa ja demokratiaa.
”Tämän lakiesityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön takana on vain se esitys, että arkkipiispan vaalissa demokraattista päätöksentekoa lisätään.”
— Hannu Hoskonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 4 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 26/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 30.3.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 6.4.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.5.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 16.5.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.5.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 24.5.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kirkkolain muuttamisestaHyväksytty · 392/2017 · 16.6.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kirkkolain muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 3 §:n 1 momentti, 19 luvun 11 § sekä 23 luvun 16 ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 3 §:n 1 momentti laissa 1274/2003 ja 19 luvun 11 § sekä 23 luvun 16 ja 17 § laissa 414/2014, seuraavasti:
2 luku – Kirkkolaki ja muut kirkkoa koskevat säädökset
3 §Kirkon vaalijärjestys ja säädösten julkaiseminen
Kirkolliskokous antaa kirkon vaalijärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin seurakuntavaaleista sekä kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten, piispan, papin ja tuomiokapitulin pappisasessorin ja maallikkojäsenen vaaleista.
19 luku – Tuomiokapituli
11 §Lääninrovasti
Piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti, jonka tuomiokapituli nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista.
23 luku – Luottamushenkilöt ja vaalit
16 §Piispan vaali ja äänioikeus
Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu saa äänestää yhtä ehdokkaaksi asetettua pappia.
Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja:
1) hiippakunnan papit;
2) hiippakunnan lehtorit;
3) hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet, kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat ja kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen;
4) saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja Oulun hiippakunnan piispan vaalissa;
5) hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat;
6) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen.
Seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että 2 momentin 3—6 kohdassa tarkoitettuja maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä.
Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on lisäksi muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituilla edustajilla ja saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä. Vaalin tulosta laskettaessa 2 momentissa tarkoitettujen arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennetään sen mukaan kuin kirkon vaalijärjestyksessä tarkemmin säädetään.
17 §Äänioikeus pappisasessorin vaalissa
Tuomiokapitulin pappisasessorin vaalissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit ja lehtorit.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa lääninrovastin virassa olevan toimikausi jatkuu sen määräajan loppuun, joksi hänet on nimitetty.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.