EU:n elpymispaketin ja rahoitusjärjestelmän hyväksyminen
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä
Suomi hyväksyy EU:n talousarvion uuden rahoitusjärjestelmän ja 750 miljardin euron elpymispaketin koronakriisin seurauksien hoitamiseksi. Päätös antaa Euroopan komissiolle poikkeuksellisen valtuuden ottaa yhteistä lainaa pääomamarkkinoilta jäsenmaiden tukemiseen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 28.1.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 20.5.2021
- Äänestyksiä
- 11
- Puheenvuoroja
- 700
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
EU:n omien varojen päätöksellä hyväksytään unionin talousarvion rahoitusperusteet vuosille 2021–2027 ja annetaan komissiolle valtuudet ottaa enintään 750 miljardia euroa lainaa (390 miljardia euroa avustuksiin ja 360 miljardia euroa lainoihin), joka maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Samalla EU:n omien varojen enimmäismäärää nostetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä velkojen kattamiseksi, otetaan käyttöön kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva uusi maksuosuus (0,80 €/kg) ja yksinkertaistetaan arvonlisäveroperusteista maksua.
Mitä se tarkoittaa
Suomen EU-maksut kaudella 2021–2027 ovat keskimäärin noin 2,6 miljardia euroa vuodessa käyvin hinnoin. Elpymispaketin avustusosan takaisinmaksu lisää Suomen EU-maksuja vuosina 2028–2058 arviolta 210–500 miljoonaa euroa vuodessa (yhteensä noin 6,6 miljardia euroa) korkoineen, minkä lisäksi Suomelle muodostuu 6,1 miljardin euron laskennallinen vastuu lainamuotoisesta tuesta. Suomi saa elpymis- ja palautumistukivälineestä tukea arviolta noin 2,1 miljardia euroa.
Näin eduskunta äänesti
Ainoa käsittely · 17.5.2021Eduskunta hyväksyi lain äänin 134–57.
Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 2 äänesti tyhjää, 6 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
700 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin EU:n omien varojen päätöksestä ja siihen sisältyvästä 750 miljardin euron elpymispaketista koronakriisin jälkien hoitamiseksi. Hallitus ja osa oppositiosta pitivät yhteistä elvytystä ja EU-budjettia välttämättömänä ratkaisuna Suomen viennin, turvallisuuden ja Euroopan talouden vakauden turvaamiseksi. Vastustajat pitivät pakettia sääntöjenvastaisena ja kalliina askeleena kohti tulonsiirto- ja velkaunionia, mikä teki käsittelystä erittäin kiistanalaisen.
- Muuttaako yhteinen lainanotto EU:n pysyväksi velka- ja tulonsiirtounioniksi?
- Oliko elpymispaketti neuvoteltu Suomen taloudellisen ja kansallisen edun mukaisesti?
- Onko paketti todellisuudessa poikkeuksellinen ja kertaluonteinen?
- Hyödyttääkö EU-alueen elvytys Suomen vientiteollisuutta enemmän kuin siitä koituva maksuosuus?
- SDPPuolesta
Elpymispaketti on välttämätön, poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi Euroopan talouden nostamiseksi koronakriisistä. Vientivetoisena maana Suomi hyötyy ratkaisevasti sisämarkkinoiden toimivuudesta ja yhteisestä vakaudesta.
”Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on tällaisella sisällöllä ainutkertainen, kovalla työllä hyväksyttäväksi hiottu.”
— Johannes Koskinen - KeskustaJakautunut
Pääosa ryhmästä tuki esitystä, koska paketti ja samalla hyväksyttävä EU-budjetti turvaavat maatalouden ja alueiden rahoituksen sekä vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen kuitenkin vastusti esitystä jyrkästi vedoten perussopimuksiin ja velkaunionin vaaroihin.
”Tämä niin sanottu elpymispaketti on osa EU:n seitsenvuotista budjettia, ja siinä maan hallitus saavutti erinomaisen neuvottelutuloksen.”
— Antti Kurvinen - VihreätPuolesta
Yhteinen elvytys vahvistaa koko unionin vakautta ja tarjoaa keskeisen rahoituksen vihreään siirtymään, tutkimukseen ja ilmastotavoitteiden edistämiseen kriisin keskellä.
”Keskinäisriippuvaisessa maailmassa myös tietä ulos on etsittävä yhdessä. Vahva EU on Suomenkin etu.”
— Mari Holopainen - VasemmistoliittoPuolesta
Koordinoidulla elvytyksellä tuetaan suoraan reaalitaloutta ja työllisyyttä sekä vältetään aiempien talouskriisien virheet ja haitallinen leikkauspolitiikka.
”On Suomen etu, että koko Eurooppa elpyy koronakurimuksesta. Euroopan ja EU:n vakauden säilyminen on Suomen edun mukaista.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta
Suomen etu on olla toimintakykyisen ja yhtenäisen unionin ytimessä, ja ratkaisu tuo vakautta sekä taloudellista liikkumatilaa kriisin keskellä.
”EU:n osana me ollaan itsenäisempiä kuin ennen.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä korosti EU-jäsenyyden ja sisämarkkinoiden tärkeyttä Suomelle, mutta arvosteli ankarasti hallituksen neuvottelutulosta ja avustusmuotoista yhteisvastuuta. Hyväksyminen kytkettiin tiukkoihin eduskunnan ehtoihin ja kertaluonteisuuden vaatimukseen.
”Kuten sanoin, kokoomus on voimakas Euroopan unionin kannattaja ja me haluamme kehittää Euroopan unionia, mutta meitä korpeaa suunnattomasti se, että tämä paketti on neuvoteltu huonosti.”
— Petteri Orpo - PerussuomalaisetVastaan
Paketti rikkoo EU:n perussopimuksia, johtaa haitalliseen tulonsiirto- ja velkaunioniin ja sälyttää suomalaisille veronmaksajille muiden maiden velkoja ilman aitoa elvytysvaikutusta.
”Perussuomalaiset vastustavat elpymispakettia juuri niistä syistä, joita on tuotu esiin lukuisissa perussuomalaisten puheenvuoroissa.”
— Jussi Halla-aho - KristillisdemokraatitVastaan
Esitys murentaa EU:n sääntöpohjaisuutta ja vie unionia kohti pysyvää tulonsiirto- ja velkaunionia ilman suomalaisten veronmaksajien etua.
”Kristillisdemokraatit ovat nostaneet esille suuremman huolen, sen, voimmeko me suomalaiset luottaa siihen, että näistä EU:n perusperiaatteista ja perussopimuksesta pidetään kiinni.”
— Sari Essayah - Liike NytVastaan
Elvytyspaketti on neuvoteltu Suomen kannalta heikosti, ja kokonaisuus pitäisi neuvotella uudelleen.
”EU:n elvytyspaketti on huonosti neuvoteltu. Se pitäisi avata ja neuvotella uusiksi.”
— Harry Harkimo - Eduskuntaryhmä TurtiainenVastaan
Elpymisväline ei todellisuudessa elvytä vaan sen tarkoituksena on viedä Suomi osaksi EU-liittovaltiota.
”Elpymisrahasto muuttaa Euroopan unionin toimintaa radikaalilla tavalla, ja sen yhtenä päätarkoituksena on saattaa Suomea EU:n liittovaltioon.”
— Ano Turtiainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 700 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Täysistunto keskeytettiin kello 13.51. Täysistuntoa jatkettiin kello 15.16. Keskustelu pöydällepanosta päättyi. Selonteko hyväksyttiin. Eduskunta päätti jatkaa asian käsittelyä tässä täysistunnossa.
Täysistunto ja asian käsittely keskeytettiin kello 17.30. Täysistuntoa ja asian käsittelyä jatkettiin kello 18.15. Selonteko hyväksyttiin. Asia pantiin pöydälle seuraavaan, tänään pidettävään 2. täysistuntoon.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 28.1.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.2.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 5.5.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 18.5.2021Ainoa käsittely · Täysistunto
- 19.5.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisestaHyväksytty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.