Turvapaikan uusintahakemusten ja työnteko-oikeuden tiukentaminen
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Turvapaikan uusintahakemusten tekemistä ja hakijoiden työnteko-oikeutta rajoitetaan, jotta kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista ei voida enää perusteettomasti viivyttää. Samalla helpotetaan Suomessa jo vuoden työskennelleiden ulkomaalaisten siirtymistä uudelle alalle.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 5.12.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 14.3.2019
- Äänestyksiä
- 8
- Puheenvuoroja
- 36
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 437/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulkomaalaislakiin säädetään tiukemmat edellytykset uusintahakemuksen ottamiselle tutkittavaksi, eikä pelkässä viivytystarkoituksessa tehty hakemus estä käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa. Turvapaikanhakijan passi voidaan ottaa viranomaisen haltuun käsittelyn ajaksi, työnteko-oikeuden odotusaika alkaa uusintahakemuksesta alusta, ja vähintään vuoden työskennelleiltä poistetaan saatavuusharkinta alanvaihtotilanteissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vähentää aiheettomia uusintahakemuksia ja nopeuttaa maasta poistamisia sekä viranomaisten (Poliisi, Maahanmuuttovirasto) työtaakkaa. Se vaikuttaa suoraan turvapaikanhakijoihin rajoittamalla toistuvia valituksia ja työntekoa hylkäyksen jälkeen, mutta toisaalta takaa alaikäisenä tulleille pakolaisille oikeuden perheenyhdistämiseen, vaikka he täyttäisivät prosessin aikana 18 vuotta.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 26.2.2019Eduskunta hyväksyi lain äänin 145–33.
SDP, KD ja Perussuomalaiset äänestivät hallituksen kanssa. 21 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.3.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
36 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin turvapaikan uusintahakemusten ja työnteko-oikeuden rajoittamisesta sekä työvoiman saatavuusharkinnan lieventämisestä. Hallituspuolueet ja osa oppositiosta pitivät esitystä tarpeellisena väärinkäytösten estämiseksi ja prosessien nopeuttamiseksi. Osa oppositiosta vastusti esitystä hakijoiden oikeusturvan vaarantumisen ja palautuskiellon heikkenemisen vuoksi.
- Vaarantaako uusintahakemusten käsittelyn tiukentaminen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ehdottoman palautuskiellon?
- Pitäisikö aiemmat oikeusapuun ja valitusaikoihin tehdyt heikennykset korjata ennen uusia rajoituksia?
- Onko työvoiman saatavuusharkinnan lieventäminen jatkoluvissa oikea keino vai luoko se halpatyömarkkinoita?
- KokoomusPuolesta
Esitys estää turvapaikkaprosessin perusteetonta pitkittämistä ja uusintahakemusten väärinkäyttöä samalla kun se selkeyttää työnteon pelisääntöjä.
”Taustalla luonnollisesti on tarve vähentää uusintahakemusten väärinkäyttöä ja ohjata hakija esittämään uudet perusteet hakemukselleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia”
— Kai Mykkänen - KeskustaPuolesta
Uudistus sujuvoittaa viranomaisten lupakäsittelyä, vähentää byrokratiaa ja tuo kustannussäästöjä tehostamalla kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista.
”Hallituksen muutosesitys ulkomaalaislaiksi pyrkii yleisesti vähentämään uusintahakemusten väärinkäyttömahdollisuuksia ja tuomaan kaiken kaikkiaan lupaprosessiin enemmän läpinäkyvyyttä.”
— Hanna-Leena Mattila - Sininen tulevaisuusPuolesta
Esitys karsii turhia ja kalliita valituskierteitä sekä säästää viranomaisten ja poliisin resursseja estämällä palautusten tarpeetonta lykkäämistä.
”Hyvä hallitus on valmistellut lakiesityksen, jonka tarkoituksena on vähentää toistuvia uusintahakemuksia, joiden todellinen tarkoitus on vain hidastaa ja vaikeuttaa henkilön palauttamista lähtömaahansa.”
— Reijo Hongisto - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Turvapaikkaprosessin tiukennukset olivat oikeansuuntaisia, mutta esitykseen sisältynyttä työvoiman saatavuusharkinnan osittaista purkamista vastustettiin jyrkästi.
”Merkittävin ja kriittinen epäkohta esityksessä on kuitenkin siihen ujutettu työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen.”
— Jari Ronkainen - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti perusteltuna asioiden selvittämistä kerralla, mutta vaati lausumalla oikeusavun ja valitusaikojen aiempien leikkausten perumista oikeusturvan varmistamiseksi.
”Tätä muutosta voi pitää kyllä varsin perusteltuna, jotta todella päästäisiin siihen tilanteeseen, jolloin myös tämä turvapaikkaprosessi selkeytyy”
— Joona Räsänen - VihreätVastaan
Esitys heikentää haavoittuvassa asemassa olevien oikeusturvaa ja luo riskin palautuskiellon rikkomisesta ilman aiempien kiristysten riittävää kokonaisarviointia.
”Lukuisat lausunnonantajat ovat huomauttaneet, että esitetyt muutokset aiheuttavat suuren riskin siitä, että Suomi rikkoo palautuskieltoa.”
— Olli-Poika Parviainen - VasemmistoliittoVastaan
Esitys heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja työnteko-oikeutta tilanteessa, jossa aiempien lakimuutosten aiheuttamia menettelyvirheitä ei ole korjattu.
”me olemme lähestyneet tätä asiaa niin, että tämä tilanne on niin vakava näitten heikennyksien osalta, että me esitämme, että koko lakiehdotus hylätään.”
— Matti Semi - RKPVastaan
Muutokset heikentävät oikeusturvaa ja perustuvat epämääräisiin kriteereihin viranomaisten ongelmien korjaamisen sijaan, minkä vuoksi esitys vaadittiin hylättäväksi.
”Tämä esitys on varsin ongelmallinen. Sitä eivät tukeneet näiltä ongelmallisilta osiltaan myöskään asiantuntijoiden lausunnot.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä piti väärinkäytösten estämistä ymmärrettävänä, mutta ilmaisi vakavan huolen hakijoiden oikeusturvan ja esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen vaihtaneiden hengenvaaran vuoksi.
”Uusintahakemusten väärinkäytön vähentäminen on kannatettava ja ymmärrettävä tavoite, mutta kiinnitän huomiota siihen, että ihan lausuntokierroksen aikana useat tahot ovat ilmaisseet huolensa”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 36 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 12.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 20.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulkomaalaislain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 437/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 77 §:n 1 momentin 8 kohta, 79 §:n 2 momentti, 103 ja 201 §, sellaisina kuin ne ovat, 77 §:n 1 momentin 8 kohta ja 79 §:n 2 momentti laissa 720/2018, 103 § laissa 194/2015 ja 201 § laeissa 194/2015 ja 646/2016, sekä lisätään 38 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 549/2010, uusi 3 momentti, 80 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 720/2018, uusi 6 momentti, 83 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1218/2013 ja 501/2016, uusi 4 momentti, 95 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 194/2015, uusi 4 momentti ja 102 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 194/2015, uusi 3 momentti seuraavasti:
38 §Edellytys lapsen alaikäisyydestä
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle, oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua saaneen ilman huoltajaa tulleen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin hän jätti kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen kansainvälisen suojelun antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy.
77 §Muu oleskelulupa ansiotyötä varten
Muu oleskelulupa ansiotyötä varten myönnetään ulkomaalaiselle, joka:
8) on suorittanut Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen loppuun ja maassa oleskelun pääasiallinen tarkoitus on työnteko;
79 §Työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa
Ulkomaalaisella, joka on hakenut kansainvälistä suojelua tai tehnyt 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen, on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa:
1) kun hän on esittänyt 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan ja hän on hakemuksen jättämisen jälkeen oleskellut maassa kolme kuukautta;
2) kun hän on hakemuksen jättämisen jälkeen oleskellut maassa kuusi kuukautta.
80 §Työnteko-oikeuden kesto
Jos työnteko-oikeus perustuu kansainvälisen suojelun hakemiseen, työnteko-oikeus päättyy, kun ulkomaalaisen maasta poistamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa on rauennut.
83 §Toimivalta myöntää työntekijän oleskelulupa
Jos uusi hakemus ei koske samaa ammattialaa kuin hakemusta jätettäessä voimassa oleva työntekijän oleskelulupa ja ulkomaalainen on työskennellyt työntekijän oleskeluluvan nojalla vähintään yhden vuoden, työ- ja elinkeinotoimisto ei suorita 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua harkintaa.
95 §Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättäminen
Kun hakemus on jätetty, poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto voi ottaa haltuunsa hakijan matkustusasiakirjan ja pitää sen hallussaan, kunnes hakijalle myönnetään oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto antaa matkustusasiakirjan haltuunotosta todistuksen.
102 §Uusintahakemus
Uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Tutkittavaksi ottaminen edellyttää myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää näitä seikkoja tai perusteita aikaisemman hakemuksen käsittelyn tai sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Maahanmuuttovirasto voi selvittää tutkittavaksi ottamisen edellytykset pelkästään kirjallisen aineiston perusteella.
103 §Hakemuksen tutkimatta jättäminen
Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija:
1) on saapunut sellaisesta 99 §:ssä määritellystä turvallisesta turvapaikkamaasta tai 99 a §:ssä määritellystä turvallisesta kolmannesta maasta, jonne hänet voidaan palauttaa;
2) voidaan lähettää toiseen valtioon, joka vastuuvaltion määrittämisestä annetun neuvoston asetuksen mukaan on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä;
3) on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, johon hänet voidaan lähettää; taikka
4) on tehnyt uusintahakemuksen, joka ei täytä 102 §:n 3 momentissa säädettyjä edellytyksiä hakemuksen tutkittavaksi ottamiselle.
201 §Käännyttämispäätösten täytäntöönpano
Päätös käännyttämisestä voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Maahanmuuttoviraston päätöstä käännyttämisestä, kun ulkomaalainen on hakenut oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön, ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ellei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Jos asiassa tarvitaan valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, valitus ei estä täytäntöönpanoa, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Jos päätös käännyttämisestä on tehty 95 b §:n taikka 103 §:n 2, 3 tai 4 kohdan nojalla, päätös voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun se on annettu hakijalle tiedoksi, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.
Päätös, joka on tehty turvallisesta turvapaikkamaasta tulleen ulkomaalaisen käännyttämisestä 103 §:n 1 kohdan nojalla tai sellaisen ulkomaalaisen käännyttämisestä 104 §:n nojalla, jonka hakemus on katsottu ilmeisen perusteettomaksi, voidaan panna täytäntöön aikaisintaan kahdeksantena päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Täytäntöönpanoa ennen on varmistauduttava siitä, että määräaikaan on sisältynyt vähintään viisi arkipäivää.
Päätöstä käännyttämisestä ei saa panna täytäntöön 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla, ennen kuin 198 b §:ssä tarkoitettu hakemus on ratkaistu.
Toisen 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen jättäminen ei estä aikaisempaan uusintahakemukseen muun kuin 95 b §:n nojalla tehdyn lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa
Jos hakija peruuttaa valituksensa kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, 102 §:ssä tarkoitettu uusintahakemus ei estä aikaisemman hakemuksen johdosta annetun lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa.
Ensimmäinen uusintahakemus, joka ei täytä 102 §:n 3 momentissa säädettyjä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, ei estä aikaisemman hakemuksen nojalla tehdyn lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos uusintahakemuksen tarkoituksena on vain tämän päätöksen välittömän täytäntöönpanon estäminen tai viivyttäminen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos uusintahakemus on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan hakemuksen tutkimatta jättämiseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos uusintahakemus on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisemman hakemuksen nojalla tehdyn käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.