Vuoden 2019 kolmas lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa puitiin vuoden 2019 kolmatta lisätalousarviota ja erityisesti kuntien heikkoa taloustilannetta sekä valtionosuuksien aikaistamista. Vaikka kuntien ahdingon helpottamista pidettiin salissa laajasti tarpeellisena, oppositio arvosteli hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa sekä uusien velvoitteiden riittämätöntä rahoitusta. Esityksen peruslinja sai laajaa tukea, mutta opposition jättämät vastalauseet loivat erimielisyyttä määrärahojen riittävyydestä.

• –Riittävätkö lisätalousarvion toimet ja aikaistetut valtionosuudet ratkaisemaan kuntien syvenevää talouskriisiä?
• –Onko hallitus varannut riittävästi rahoitusta kunnille kaavailtuihin uusiin velvoitteisiin, kuten hoitajamitoitukseen?
• –Tekekö hallitus riittävästi konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi?

• SDPPuolesta

  Ryhmä piti lisätalousarviota erittäin tarpeellisena kädenojennuksena kunnille, jolla korjataan edellisen hallituksen leikkausten jälkiä ja helpotetaan kuntien kassakriisiä.

  ”Tämä toimi, mitä tässä lisätalousarviossa tehdään, on varsin tarpeellinen, eli näitä kiky-palautuksia ennenaikaistetaan, millä helpotetaan kuntien tilannetta edellisen hallituksen jäljiltä”

• KeskustaPuolesta

  Ryhmä kannatti esitystä, kiitti hallitusta nopeasta reagoinnista kuntien ahdinkoon ja piti verotulotasauksia sekä valtionosuuksia elintärkeinä koko maan palveluiden turvaamiseksi.

  ”Ensinnäkin pidän erittäin hyvänä sitä, että hallitus elää ajassa ja tämän lisätalousarvion kautta nyt tulee tämä 237 miljoonaa euroa kunnille.”

• VihreätPuolesta

  Ryhmä piti aikaistettua valtionosuuksien maksua välttämättömänä kuntien akuutin kassakriisin lievittämiseksi, mutta korosti samalla sote-uudistuksen tarvetta kuntatalouden pitkäaikaisessa vakauttamisessa.

  ”Tälle vuodelle siirrettävä 237 miljoonan euron summa vähennetään vastaavasti ensi vuoden valtionosuuksista, eli tällä helpotetaan kuntien akuuttia kassakriisiä tänä vuonna.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Ryhmä tuki valtionosuusleikkausten purkamista ja aikaistamista todeten sen tuovan välitöntä helpotusta kuntien vaikeaan taloustilanteeseen ja turvaavan peruspalveluja.

  ”Hallitus on päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset tämän vuoden lopussa, ja nyt helpotetaan kuntien tilannetta aikaistamalla osa tästä.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä piti rahoituksen aikaistamista erittäin tervetulleena apuna kunnille ja toivoi tulevilta uudistuksilta huolellista vaikutusarviointia ja vakautta.

  ”Tämä käsittelyssä oleva valtion lisätalousarvio on todella tärkeä ja hyvä juttu.”

• KokoomusPuolesta varauksin

  Ryhmä piti kunnille annettavaa tukea oikeansuuntaisena, mutta arvosteli voimakkaasti hallituksen työllisyystoimien puutetta ja varoitti uusien velvoitteiden kaatuvan kuntien maksettavaksi ilman täyttä rahoitusta.

  ”Sinällään tämä ehdotus, mikä nyt tässä pöydällä on, on positiivinen.”

• PerussuomalaisetPuolesta varauksin

  Ryhmä piti valtionosuuksien aikaistamista riittämättömänä ensiapuna, vaati kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden moninkertaistamista ja arvosteli hallituksen menopolitiikkaa.

  ”me esitämme tähän, että harkinnanvaraista valtionosuutta kasvatetaan siitä 10 miljoonasta 60 miljoonaan, ja se tulee tässä meidän vastalauseessa hyvin esille.”

• KristillisdemokraatitPuolesta varauksin

  Ryhmä huomautti kuntien talouskriisin olevan rakenteellinen ja piti harkinnanvaraisen avustuksen 10 miljoonan euron määrärahaa alibudjetoituna suureen hakijamäärään nähden.

  ”Toki harkinnanvarainen on aina sellainen, jolla nimenomaan haetaan tilapäisesti apua, mutta nämä kuntien luvut kertovat siitä, että kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 72 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.